Iloita - ei!

"Isät" ne sentään kaiken käsittäwät. Ja käsittää heidän tuleekin.

Nuoriso ei kyllä tajua ajan waatimuksia, raskaan ja woimiakysywän ajan, he eiwät itse ymmärrä mitä tulisi tehdä ja mitä jättää tekemättä. Siksi "isät" kaikkiwiisaudessaan sitä ohjata halajawat, saattaa leweältä tieltä polulle oikealle kokewat.

Kuuluwat tehneen oiwan päätöksen, ettei pelkkiä tanssi-iltamia kaup. talolla saa pitää. Mikä kaukonäköinen päätös! Eiwät woisi, näet nuoret olla hyppimättä, huolimatta nahkatawaroiden huimaawasta hinnan noususta, eiwät tajua he, että elintarpeet owat kohonneet älyttömästi ja että työn arwo on myös kohonnut. Siksi on tanssi, jota entisaikaan, silloin kun "isät" wielä oliwat nuoria ja kunnossa, silloin kun heidän jalkansa jaksoiwat yläruumiin vielä kantaa hyppiessäkin, eiwät hekään kuolemansyntinä pitäneet, nyt kokonaan kielletty. Kohautamme lukiamme ja taputamme pikkutillillä oiwan päätöksen kunniaksi.

Ensimmäisenä miehenä tahdomme olla karistamassa syytökset epäjohdonmukaisuudesta tanssikiellon noudattamisen walwomisesta. Samalla tawoin suhtaudumme niihin henkilöihin, jotka kokemuksesta lausuwat, että muissa kaupungeissa ei olla niin wanhoillisia (hyi!), ahdasmielisiä (hyhhyi!), kuin täällä ja siellä nuoriso saa iloita kuten ennenkin.

Me olemme kajaanilaisia, meitä "aateli welwoittaa". Siksi emme me tanssi kuin puolitoistatuntia korkeintaan.