Olympiakisojen jälkimietteitä.

Etsiessäni aihetta "Kyntäjän" kirjoitukseen oitis olympiakisojen jälkeen oli vaikeaa sivuuttaa niitä vaikutelmia, joita valtavat urheilukilpailut olivat jättäneet mieleen. Vaikutelmat ovat moninaisia: urheilusaavutuksiin liittyviä, kilpailujen teknillistä järjestelyä käsitteleviä, isäntämaan selviytymistä koskevia jne. Mutta näiden sittenkin detaljaseikkoihin kuuluvien vaikutelmien lisäksi askarruttaa näin jälkeen päin ajatusta aivan erikoisesti kysymys, mikä yleinen merkitys näillä kisoilla tulee olemaan Suomelle ja sen asemalle.

Missään olympiakisoissa ei ole niin intohimoisesti julistettu urheilun arvoa yksityisiä ihmisiä ja kansoja toisiinsa yhdistävänä tekijänä kuin tapahtui Helsingissä. Yhdenkään aikaisemman kisan yhteydessä ei urheilun merkitys kansainvälisen sovintomielialan edistäjänä ole kohonnut niin etualalle kuin täällä. Mutta nykyinen aika tekee sen ymmärrettäväksi. Maailma on niin rauhaton, pelko uuden suursodan syttymisestä on niin suuri, että pyrkimys jokaisen keinon etsimiseen, joka voisi tasoittaa vastakohtaisuuksia tai edes helpottaa painetta, on varsin luonnollista. Ajankohta ja asia liittyivät v. 1952 olympiakisoissa erinomaisella tavalla toisiinsa, ja niin rakentui Helsingin olympiakisojen ympärille yleinen toive rauhan ja ystävyyden ilmapiirin syntymisestä urheilijain ja urheiluväen kesken.

Isäntämaan kannalta katsoen tällaisen hengen syntyminen oli tärkeämpää kuin ensi katsannolta ehkä näyttääkään. Mutta on pidettävä mielessä, että urheilukentillä, kehissä ja radoilla käytävään taisteluun paremmuudesta liittyy niin monia vaarallisia tunnemomentteja, että intohimojen irtipääseminen saattaa helposti johtaa kilpailujen skandaalimaiseen epäonnistumiseen, tahtoipa isäntämaa ja sen toimitsijakunta mitä tahansa. Jos se kylmä sota, mikä maailmassa on vallalla ja joka tulee esille miltei jokaisen elämänilmiön alalla, jos se olisi ulottunut myös XV olympialaisiin, ei mikään voima olisi voinut estää kisojen muodostumista täydelliseksi fiaskoksi. Ja vaikka kuinka hyvin olisi perästäpäin voitu osoittaa, ettei Suomi olisi ollut siihen syypää, niin kuitenkin olisi unohtumaton varjo langennut maamme päälle. Kisojen järjestämiseen liittyi maamme kannalta katsoen näin ollen suuri vaara, joka ei ollut pelkästään urheilullista laatua, vaan joka olisi voinut vakavasti haitata maamme yleistäkin asemaa. Kun nyt kisat, ovat onnellisesti ohi ja mahdollisten selkkauksien asemesta on voitu todeta sulan sovinnon ja hyvän urheilumielen vallinneen sekä kilpailujen osanottajien keskuudessa että suuren yleisön parissa, voidaan huokaista helpotuksesta. Helsingin kisat jäävät kaikkien mukana olleiden ja koko kisoja seuranneen maailman mieleen urheilukilpailuina, jotka ovat kauniilla tavalla vahvistaneet uskoa siihen, että urheilulla on tärkeä kutsumus ihmisten ja kansojen välisen ystävyyden lujittajana.

Päättyneet kisat olivat käänteentekevä tapahtuma siinä suhteessa, että Neuvostoliiton voimakas urheilu otti ensimmäisen kerran laajalla rintamalla yhteen muun maailman kanssa. Ennen kisoja eräälle ulkolaiselle lehdelle antamassani haastattelussa mainitsin, että Suomi on tähän maailman aikaan eräs niitä harvoja maita, joissa tällainen idän ja lännen kohtaaminen voi tapahtua suotuisien edellytysten vallitessa. Varmaan oli eri tahoilla olemassa sellaisia käsityksiä, että kohtaaminen Helsingissä ei suju häiriöittä. Kun nyt kuitenkin niin kävi, että hyvä urheiluhenki antoi leiman nimenomaan idän ja lännen kansojen välisille kilpailuille, heijastuu tästä kiitettävästä saavutuksesta, joka on tietenkin kilpailijoiden ja joukkueiden johdon ansiota, tunnustusta myös järjestäjämaatakin kohtaan. Varmaan neuvostourheilijain mieleen on jäänyt jokin mieluisa muisto maasta, jonka alueella he saivat loistavan tuloksen ensimmäisessä suuressa kansainvälisessä kilpailussaan pääosalta suomalaisen yleisön osoittaessa sydämestään suosiota heidän mainioille suorituksilleen. Maallemme on varmasti merkitystä sillä seikalla, että Neuvostoliiton urheilujohto on antanut julkisen tunnustuksen kisojen hyvästä järjestelystä ja vakuuttanut kisojen lujittaneen Suomen ja Neuvostoliiton hyviä suhteita.

Suomen poliittinen asema on erikoislaatuisuutensa takia varsin epäselvä monelle ulkomaalaiselle ja mitä hurjimmat jutut Suomesta voivat sen vuoksi päästä kiertelemään maailman lehdistössä. On ollut hyödyksi meille, että onnistuneet olympiakisat on voitu järjestää, että tarina meidän edessämme olevasta rautaesiripusta on näytetty vääräksi, ja että Suomi on voinut toimia lännen ja idän urheiluväen neutraalina kohtaamispaikkana, että Suomella on ollut energiaa ja taitoa sodan jälkiselvittelyjen vielä jatkuessa suorittaa tunnustusta ansaitsevalla tavalla kisajärjestelyyn liittyvät suuret tehtävät jne. Olympiakisat ovat ohi - Luojan kiitos että ne ovat onnellisesti ohi.