Herra Puhemies!

Suomen kansan edustajat!

Päättäessämme vuoden 1969 valtiopäivät se merkitsee samalla vuonna 1966 alkaneen lainsäädäntökauden loppumista.

Kuten Te, Herra puhemies, lausuitte, tämä neljän vuoden ajanjakso on poliittisesti tiennyt parlamentaarisen elämämme normalisoitumista. Vahvaan eduskuntaenemmistöön nojautuvat hallitukset ovat olleet vastuussa maan asioista, mikä omalta osaltaan on luonut edellytyksiä positiiviselle kehityksellemme. Talouselämän alalla se on tullut näkyviin kokonaistuotannon lisääntymisenä, vaihtotaseen paranemisena, palkansaajien reaalisen ansiotason nousuna ja hintarintaman kuriin saattamisena. Kun myös valtiontalous on tervehtynyt, voidaan sanoa monien samansuuntaisesti vaikuttaneiden tekijöiden vahvistaneen kansantaloutemme asemaa. Tästä on todistuksena mm. se, että kokonaistuotantomme nousi vuonna 1969 runsaat 7 %, ja ilmeistä on, että suunnilleen saman suuruista nousua, jos ei yllätyksiä tapahdu, voidaan odottaa myös kuluvalta vuodelta. Tavaroiden ja palvelusten vienti ylitti viime vuonna määrällisesti 15 %:lla vuoden 1968 tason, ja nousu näyttää jatkuvan voimakkaana.

Hintojen kohoamisen pienuutta on pidetty talouspoliittisesti suotavana seikkana. Vuosina 1964-1966 nousi kuluttajan hintaindeksi yli 6 % vuotta kohti. Huhtikuussa 1968 voimaan tulleen vakauttamislain jälkeen kuluttajahinnat ovat kuluvan vuoden helmikuuhun mennessä nousseet yhteensä vain noin 5 % eli 2.5 % vuotta kohti. Se on hyvä saavutus, ja siitä koituu ansio valtion ja talouselämän piirissä suoritetulle yhteistyölle.

Edellä esitetyt myönteiset toteamukset eivät poista sitä tosiasiaa, että puutteita ja vaikeuksia esiintyy yhteiskunnassamme. Saanen niihin palata vuoden 1970 valtiopäivien avajaisissa.

Tänään päättyvillä valtiopäivillä Eduskunta on suorittanut laajamittaisen lainsäädäntötyön yhteiskuntamme hyväksi. Sivuuttamalla monet hyvinkin merkittävät lait haluaisin erityisesti huomiota ansaitsevana mainita työoikeudessamme keskeisellä sijalla olevan työsopimuslain uusimisen. Sosiaalipolitiikan alalla on jatkettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen tähtääviä pyrkimyksiä mm. ulottamalla eläketurva koskemaan maatalousyrittäjiä ja muita yrittäjiä sekä parantamalla kansaneläkkeen saajien taloudellista asemaa. Alentamalla vaalioikeusikärajaa on näiden valtiopäivien aikana yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvaa kansalaispiiriä laajennettu.

Maamme rauhantahtoinen puolueettomuuspoliittinen suuntaus on nyt päättyvien valtiopäivien aikana jatkuvasti voimistunut. Suurella mielihyvällä voidaan todeta Suomen panoksen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi eri aloilla yhä kasvaneen.

Kuluneen vuoden aikana suoritetut valtiovierailut ovat osoituksena hyvistä suhteistamme ulkovaltoihin. Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan N.V. Podgornyin vierailu maassamme liittyi arvokkaalla tavalla siihen vierailujen vaihtoon, joka on muodostunut hyödylliseksi tavaksi Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien naapuruussuhteiden kehittämisessä. Belgian Kuningasparin maahamme suuntautunut vierailu edisti puolestaan varsin myönteisellä tavalla maittemme välistä yhteisymmärrystä eri aloilla. Tasavallan presidentille osoitettu kutsu suorittaa valtiovierailu Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan oli  merkittävä ilmaus siitä keskinäisestä ystävyydestä, joka perinteellisesti vallitsee Suomen ja Ison-Britannian välillä. Tasavallan presidentin suorittamat valtiovierailut Romaniaan, Unkariin ja Tshekkoslovakiaan olivat osoitus siitä yhteistyöstä, mitä Suomi haluaa tehdä läheisen kosketuksen aikaansaamiseksi meille ystävällisten maiden kanssa.