XIV Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen virallinen vierailu Englantiin 15.-20.7.1969

90. Tasavallan Presidentin puhe Suur-Lontoon valtuuston lounaalla County Hallissa 16.7.1969

Herra Puheenjohtaja,

Haluan kiittää Teitä, Herra Puheenjohtaja, vilpittömästi sekä niistä sydämellisistä sanoista jotka osoititte maalleni, Suomen kansalle ja minulle itselleni että vaimolleni ja minulle Greater London Councilin osoittamasta lämpimästä vieraanvaraisuudesta.

Minulle tuottaa suurta mielihyvää vierailla Iso-Britanniassa ja Lontoossa Hänen Majesteettinsa Kuningattaren ystävällisestä kutsusta. Jopa tilapäiselle vierailijalle on ilmeistä että kahdeksan vuotta sitten tekemäni Lontoon vierailuni jälkeen tämä valtava ja aktiivi kaupunki on kokenut laajamittaista kehitystä. Joukko huomattavia uudenaikaisia rakennuksia on muuttanut Lontoon profiilia todistaen sitä yrittämisen ja edistyksen henkeä, joka on luonteenomaista tälle ikivanhalle, mutta kuitenkin alati eteenpäin katsovalle kaupungille ja sen asukkaille. Useilla aloilla Lontoon ja lontoolaisten saavutukset yhä edelleen ovat toisille haasteena ja innoituksen lähteenä.

Useista siteistä, jotka yhdistävät oman maani ja Lontoon, kauppa- ja teollisuussiteet ovat erityisen vanhoja ja vahvoja. Jo monien vuosien ajan Iso-Britannia on ollut Suomen suurin asiakas. Paperin ja muiden puuteollisuustuotteiden tuottajana Suomi on Iso-Britannian markkinoilla saanut vakiintuneen aseman. Huomattava osa meidän viennistämme kulkee Lontoon sataman kautta. Sata vuotta sitten noin neljäkymmentä suomalaista laivaa saapui Lontooseen yhden vuoden aikana, tänään vastaava luku on ainakin kymmenen kertaa suurempi. Mutta meidän ei tarvitse palata taaksepäin vuosisataa saadaksemme esimerkkejä kauppavaihdon kasvusta. Yksinomaan viime vuosikymmenen aikana maittemme välinen kauppa on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Tarkastellessamme tämän edullisen kehityksen syitä meidän ei tule unohtaa EFTA:n osuutta kaupan esteitten poistajana niiden valtioitten väliltä, mukaan lukien oman maamme, jotka osallistuivat EFTA:n toimintaan.

Niin tärkeää kuin kauppa onkin maittemme välisille suhteille, on myöskin muita molempia kiinnostavia aloja. Noin kuusikymmentä prosenttia Suomen oppikoululaisista opiskelee englantia, ja tämän vaikutus Iso-Britannian kulttuuritoiminnan eri puolien tuntemukseen on ilmeinen. Englannin kirjallisuus on aina herättänyt laajaa kiinnostusta Suomessa, ja brittiläinen teatteri, jonka huomattava keskus Lontoo on, vetää puoleensa tarkkaavaisia katsomoita maanmiesteni keskuudessa.

Uskomme, että myöskin Suomi on omalta osaltaan auttanut suhteittemme kehittämisessä. Olen taipuvainen yhtymään siihen mielipiteeseen, jonka esitti hyvin kauan aikaa sitten Lontoon kuuluisa poika, kun hän lausui, että olipa Suomi kuinka kylmä tahansa, se ei kuitenkaan ole aivan hyödytön maa muulle maailmalle.

Niistä päivistä, jolloin Daniel Defoe kirjoitti nuo sanat, uskon Suomen voineen lisätä hyödyllisyyttään kansainvälisessä yhteisössä. Puolueettomuuspolitiikka, jota Suomi harjoittaa, ei mielestämme ole ainoastaan paras väline meille varmistaa oma rauhallinen kehityksemme. Se myöskin antaa meille mahdollisuuksia puolueettomasti osallistua Euroopan jännityksen lieventämisen ja kasvavan kansainvälisen yhteisymmärryksen edellytysten lisäämisen suureen tehtävään. Olemme pieni maa, emmekä väitä käyttävämme suurta vaikutusvaltaa muihin. Mutta meistä todella tuntuu, että jännityksen jatkuessa Euroopassa neljännesvuosisata avointen vihollisuuksien päättymisen jälkeen, tulisi käynnistää koneisto löytääksemme ratkaisun ongelmiin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien turvallisuuteen. Juuri sen vuoksi, kaksi kuukautta sitten, teimme aloitteen konferenssista, joka tarkastelisi Euroopan turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tämän ehdotuksen tähänastinen vastaanotto viittaa laajaan kiinnostukseen saada aikaan konsultaatiot.

Herra Puheenjohtaja,

Kuuluisa suomalainen runoilija ja yliopiston professori kirjoitti eräässä suomalaisessa sanomalehdessä v. 1800: "Viime aikoina on kehittynyt kummallinen muoti rikkaille ja kuuluisille ulkomaalaisille, varsinkin englantilaisille, joiden oikut on tunnettu vanhastaan, nähdä Pohjola, ja varsinkin Lappi ja Suomi." Noiden aikojen jälkeen maittemme, pääkaupunkiemme ja kansojemme väliset suhteet ovat läpikäyneet suunnattoman kehityksen. Emme enää ole muukalaisia toisillemme. Monessa suhteessa meillä on yhteinen elämännäkemys. Tämän suuren kaupungin asukkaiden ja Greater London Councilin vaimolleni ja minulle osoittama lämmin vastaanotto on jälleen osoittanut meille, että olemme tosi ystävien keskuudessa.

Hyvät naiset ja herrat, kohotan lasini Greater London Councilin puheenjohtajan, neuvostomiesten ja jäsenten terveydelle sekä Lontoon ja sen asukkaiden menestykselle.