Kaukana Pohjanlahden takana on kielilakimme korjaaminen herättänyt kiivasta huomiota, onpa joku suurlehti siitä värkännyt oikein artikkelinkin. Ja siinä on sitten selvitetty, kuinka koko Suomen kansa on joutunut aitosuomalaisen virran vietäväksi. Ikävä vain, että me aitosuomalaiset emme voi olla näin optimistisia kuin Ruotsin lehdistö, sillä kyllä täällä vielä erikoisesti vanha kaksikielinen sivistyneistömme pitää hyvin hanakasti kiinni kaksikielisestä ohjelmastaan. Kyllähän viimeksi pidetty kokoomuspuolueen puoluekokous osoitti, että ei se aitosuomalainen virta vielä ole saanut Ingmannia eikä Setälää ja heidän äänenkannattajiaan kuohujensa kuljetettaviksi. Aitosuomalaisen tuomari Halmeen hyvät suomalaisuusponnet näet hyljättiin. Jos ne olisi hyväksytty, olisi kokoomus ollut kai suomalaisin puolue ohjelmaltaan, se olisi palannut vanhasuomalaisen puolueen (v. 1906) ohjelman kannalle. Mutta vielä ei ollut omena kypsä putoamaan, tuomari Halmeella ja monilla suomalaisilla on työmaata jäljellä. Mutta kiitollista, sillä onhan kokoomuksenkin voima suomalaisessa väestössä. Eikä se omaa asiaansa petä, kunhan sen silmät aukaistaan ja väärien propheettain (professorien?) vaikutus lopetetaan.

Olettehan, valistuneet lukijat, saaneet sanomalehdistä lukea, kuinka suurta ääntä ruotsikkomme ovat pitäneet tuon tunnetun kielilain korjauksen johdosta. Hufvudstadsbladet, joka ei taida tulla monellekaan tämän lehden lukijalle, kuvasi synkin värein, kuinka ruotsalaisia "kansanmiehiä" on sorrettu sen takia, että esimerkiksi Oulaisten tai Kontiomäen asemille ei ole sallittu ripustaa ruotsinkielisiä kylttejä. Ruotsalaisen kalastajaväestön oikeuksia on poljettu jne. Lehti lopetti: "Niille piireille, joissa tätä kansaa pyritään eheyttämään, joissa pyritään luomaan yhteistä isänmaata, niille oli eilinen päivä epäilemättä musta päivä". No niin, mustaksi kuuluu päivä siis kääntyneen tämän kansan eheyttäjille, niille, jotka haluavat suomalaisuustyötä tehtävän sikäli ja siinä muodossa kuin ruotsalaisemme sallivat, niille, jotka haluavat kaksikielisyyden istuttaa tämän maan pysyväiseksi taakaksi. Niille se on voinut olla pimeä päivä. Mutta niitä ei liene suomeapuhuvissa paljon, vain Itsenäisyyden Liiton ylioppilasaines, sillä liiton valtuuskunta äänesti kielilain korjauksen puolesta muutamia toiseen pakotettuja (valtakysymys) lukuunottamatta.

Niin kirjoittelee ja pauhaa Hufvudstadsbladet. Mutta mitäs kuuluu sosialidemokraattiseen lehdistöön. Se on ollut hissukseen koko äänestyksestä, Sosialidemokraattikin julkaisi huonosti näkyvällä petiittipräntillä eduskuntaselostuksen ja eduskuntapakinoitsijalle oli annettu tilaa vain muutama sentti tämän äänestyksen selostamiseen. Eikä kukaan luonnollisesti pidäkään tuollaista menettelyä omituisena, sillä onhan se toki niin päivänselvää, että moinen hommailu hävettää ketä tahansa suomalaista. Mutta kun on pakko niin menetellä.

Onko pakko? Joopa joo, sosialidemokraattien on pakko kaulailla ruotsikkoja ja ruotsikkojen taas on hetken etujen mukaista likistellä demokraatteja. Toisella kyseessä valta, toisella etuoikeutetun aseman säilyttäminen. Molemmilla siis on etukysymys ja sellaista politiikkaahan täytyy ymmärtää, joskin hyväksyminen on kaukana. Mutta ajatellaanpa, että porvarillinen vasemmistomme olisi mennyt hallitukseen yhdessä sosialidemokraattien kanssa, vaikkapa ajamaan nykyisen hallituksen vapaamielis-porvarillista ohjelmaa, ajatelkaapa, mitä siitä olisi seurannut. Se siitä olisi seurannut, että sosialistit eivät olisi joutuneet ruotsikkojen kelkkaan, mihin istuutumistaan ainakin suomalaisimmat heistä aika lailla häpeävät, ja saavatkin hävetä. Sosialisti olisi viitannut kintaalla ruotsikolle ja hallinnut maata aitosuomalaisen porvariministerin kanssa oikeinkin suomalaiseen henkeen, ehkäpä parempaankin kuin aikoinaan hallituksissa rymynneet kaksikielisyysmiehemme ovat hallinneet. Eikä se hallitus olisi rehellisestä Mustasaaresta Korsholmaa värkännyt, ei sitte millään. Ellei se onneton Sarliini olisi ollut jonakin sisäministerinä. Sarliini parka. Muutti suomalaisen nimen vierasperäiseksi. Kunpa tulisi hallitus, joka muuttaisi hänen vierasperäisen kylttinsä suomalaiseksi. Tuhma ja toteutumaton toivomus!

Vaikka jäävät ne muutkin toivomukset toteutumatta. Niinkuin sekin toivomuksemme, että suomalaiset ylioppilasjärjestöt eivät menisi pataruotsalaiselle Kaivohuoneelle vappuaan viettämään. Se olisi hyvin inhimillinen ja suomalaisen mielestä vaatimaton toivomus, mutta se oli turha. Ylioppilaslaulajat, tuo suomalaisuudestaan takavuosina tunnettu kuoro, on päättänyt mennä riikinruotsalaisen Jonssonin ravintolaan laulamaan sinne vappuvieraita ja veivaamaan rahaa Jonssonille. Antaneeko ukko laulajille edes sapuskat? Tuskin! "Horjuvatko pappenneimarit"? Anatheema ja maranatha niille suomalaisille ylioppilaille, jotka ovat Kaivohuoneella vappuna.

Murheelliseksi kääntyy mieli moisia kansallisen mielen heikkouden ilmineerauksia nähdessä. Onko se nyt laitaa että suomalaiset ylioppilaat muuttavat suomalaisesta ravintolasta Alppilasta, pataruotsalaiseen Kaivohuoneeseen. Se ei ole laitaa. Ullanlinnan kalliolle tai vanhaan Alppilaan. Tai ei minnekään koko vappuna.

Sivumennen sipaisimme viime kerralla "Itsenäisen Suomen" viime numeroa. Siitä vielä pari sanaa, vaikka aikomuksemme ei aina ole ryhtyä sen lehden sepustuksia oikomaan. Se vain täytyy sanoa, ettei totuus unohtuisi, jotta maisteri Viklundin lippukirjan kustantamista eivät hyljänneet Suomalaisuuden Liiton keskushallituksen aakooässäläiset jäsenet, vaan koko keskushallitus oli sitä mieltä, ettei liitto voi maksaa maist. V:lle hänen pyytämää huikeaa tekijäpalkkiota, joka oli ainakin neljä kertaa niin suuri kuin mitä kustantajat olisivat maksaneet, jos he tuon huonosti kannattavan kirjan olisivat kustannettavakseen ottaneet. Eihän köyhää liittoa saa noin armottomasti verottaa. Eikä saanutkaan ja taipumaton maisteri (myös A.K.-S:n jäsen!) sai lähteä hakemaan parempia metsästysmaita mitä kuulema nyt on löytänytkin. Kaikki kunnia liputusaatteelle ja maist. V:lle.

Ja lopuksi lausumme suuren ihmettelymme, että Suomalaisuuden Liiton entinen yleissihteeri sallii nimensä turvin tehdä Suomalaisuuden Liittoa mitä suurimmassa määrässä vahingoittavia hyökkäyksiä, kuten Itsenäinen Suomi on tehnyt liittoa vastaan. Lehtihän yllyttää olemaan myöntämättä liitolle valtioapua, olemaan tekemättä lahjoituksia liitolle y.m.s. Ei voi olla ihmettelemättä, että tri Engelberg voi sallia moista menettelyä, sillä onhan liitto kai hänelle rakas, vaikka hän sen suojista onkin omasta halustaan lähtenyt. Eiköhän olisi syytä hieman tukistaa "aikakauskirjan" toimittajan korvallisia, kun hän sokeassa kiihkossaan ei tyydy vain A.K.-S:n solvaamiseen, minkä me niin suloisesti hänelle suomme, vaan ulottaa "toimintansa" puolueettoman kansalaisjärjestön työn vaikeuttamiseen.

Lautamies

P.S. Y.L. kuulema laulaa Alppilassakin. Kompromissi!

Viime Aitosuomalaisessa hyvä kirjoitus "Itsenäisestä Suomesta". Lue se!

S-a