Torino 6/9 1934.

Rakas Sylvi ja rakkaat pojat.

Olemme saapuneet sitten Torinoon ja yön hyvän unen jälkeen on elämä taas oikealla mallilla. Matka Sveitsin halki oli todella elämys. Olen ehtinyt nähdä yhtä ja toista, mutta kyllä Sveitsi on suuremmoinen nähtävyys. Maisemien jylhää kauneutta on toivotonta yrittää kuvata ja talot ovat tavattoman tyylikkäitä ja puhtaita. Italian puolella on kyllä samoin upeita maisemia, vuoria ja kauniita laaksoja, mutta talot ovat epäsiistejä.

Tätä kirjoittaessani sain juuri kirjeesi. Se oli siis tiistaina lähetetty, ja nyt jo täällä. Tuntuu kirjeestäsi niinkuin siellä kotona ei oikein olisi mieliala hyvä. Poikien sairaus lienee sentään toivottavasti ohimenevää, kuten vatsasairaudet yleensä. Jään kuitenkin jännityksellä odottamaan uusia tietoja.

Aika on kulunut taas tänään aikamoisessa touhunassa. Kilpailut alkavat huomenna ja kaikellaista hommaa on käsillä. Saa nähdä, miten asiat kentällä luistavat, joka tapauksessa on mieliala poikien keskuudessa hyvä. Mutta kilpailu näin tapahtumien lähetessä vaikuttaa hyvin paljon lujemmalta kuin ennen tänne pääsyä.

Eilen en ehtinyt (täällä on perin alkeelliset kirjoitusneuvot, ei ole imuria) kirjoittaa, lähetän tämän siksi lentopostissa. Voi olla, että kilpailupäivinä minun on vaikea ehtiä pitkiä asioita kirjoittaa. Mutta kuuntele radiota, Kolkan pitäisi antaa siihen tietoja, silloin kuulet meistä. Tämä hotelli on kyllä koko hyvä näihin oloihin, mutta meillä ei enää kunnon ihmiset näin vanhanaikaisessa röttelössä asu.

Kuten sanottu, nyt taas alan voida hyvin, nuhaa on vielä jäljellä, mutta muuten olen kuin toinen mies. Olin eilen kylvyssä, ja nyt olen puhdaskin. Mutta olinkin toki likainen. Eipä taas muuta kuin voikaa oikein hyvin. Terveisiä pojille ja itsellesi.

Sinun ja teidän

Urho

Sano Matille, että kyllä Urholle kelpaisi se yöpukukangas.