Kilpaurheilijain edustusoikeudesta.

Voimassaolevat edustussäännöt saatava voimaan.

Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton yleisissä kilpailusäännöissä on kilpaurheilijain edustussäännöstö järjestetty seuraavanlaiseksi:

Ollakseen kilpailukelpoinen tulee suomalaisen amatööriurheilijan olla jonkin SVUL:oon kuuluvan seuran jäsen ja oikeutettu edustamaan sitä. Urheilija on taas oikeutettu edustamaan kilpailuissa saman kalenterivuoden aikana yhtä ainoaa sellaista urheiluseuraa, joka toimii siinä SVUL:n piirissä ja kuuluu siihen piiriin, jonka alueella urheilijalla on asunto ja kotipaikka. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin olemassa kolme huomattavaa poikkeusta. Urheilijalla on oikeus

1) edustaa seuraansa vielä senkin jälkeen, kun asianomainen urheilija on muuttanut seuransa piiristä pois jonkun toisen piirin alueelle, mikäli urheilija on välittömästi ennen muuttoa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan edustanut kysymyksessäolevaa seuraa;

2) edustaa saman kalenterivuoden aikana eri liikuntaharjoitusmuodossa erikoisseuroja, painissa painiseuraa, voimistelussa voimisteluseuraa j.n.e.;

3) edustaa mitä muuta seuraa tahansa kilpailuissa, joita SVUL:oon kuulumattomat ja sen erikoisesti tunnustamat järjestöt toimeenpanevat.

Jos urheilija muuttaa kalenterivuoden aikana asumaan toisen piirin alueelle, on hänen edustettava seuraansa kuluvan kalenterivuoden loppuun ja vasta seuraavan vuoden alusta lähtien hän saa edustaa ja hänen on edustettava jotakin sellaista seuraa, joka kuuluu siihen piiriin, jonka alueelle hän on muuttanut. - Saman piirin alueella voi siirtyminen tapahtua vain kalenterivuosittain.

Olen katsonut tarpeelliseksi tehdä näin yksityiskohtaisesti tässä selkoa voimassaolevasta edustussäännöstöstämme, koska varsinkin viime vuosina ei ole ollut lainkaan tavatonta se, että jokin urheilija edustaa seuraa, joka ei toimi siinä piirissä, missä urheilija asuu, vaikka mainittu urheilija ei olekaan edustanut tätä seuraa yhtämittaisesti viittä vuotta ennen toisen piirin alueelle muuttamistaan. Suurseurojemme, ja miksei pientenkin, keskinäinen kilpailu on vienyt siihen, että seurat koettavat useissa tapauksissa hankkia edustusurheilijoittensa joukkoon myöskin toisen piirin alueella asuvia urheilijoita, ja silloin joudutaan, ellei urheilija muuta asuinpaikkaansa, antamaan palttua edustuksesta voimassaoleville rajoittaville säännöksille. Käytännössä voitaisiin viime vuosien ajalta esittää varsin monia tapauksia, joissa sääntöjen ylläselostettuja määräyksiä on tietoisesti rikottu ilman että kukaan olisi asiaan puuttunut.

Eräissä tapauksissa on kyllä menetelty sääntöjä kiertäen siten, että urheilija, joka on haluttu saada edustamaan jotakin seuraa, on muutaman viikon ajaksi asettunut asumaan kyseessäolevan seuran urheilupiirin alueelle ja tällä ajalla hän on kilpailuissa sitten edustanut tätä seuraa. Vaikka hän sitten muuttaakin asumaan toisen piirin alueelle, on laki täytetty ja hän saa ja hänen tulee sen vuoden loppuun saakka edustaa kyseellistä seuraa. Ja jatkuvaisuudesta seuraavatkin vuodet.

Kun asiaintila on tällainen, että sääntöjä kaikkien nähden rikotaan taikka huonoin asianajotempuin kierretään, nousee tietenkin aivan itsestään esiin kysymys siitä, olisivatko säännöt tältä kohti kenties sellaiset, jotka eivät sovellut enää urheiluolojemme nykyiselle kehitysasteelle so. olisiko sääntöjä muutettava niin, että vääryys asetettaisiin oikeudeksi ja sääntöjen rikkomiset tehtäisiin laillisiksi.

Kun tätä kysymystä käydään harkitsemaan, on syytä ottaa huomioon että nykyään monet urheiluseurat hyvin ymmärrettävässä ja sallittavassa tarkoituksessa kehittyä ja pysyä mahdollisimman kilpailukykyisenä tahtovat haalia riveihinsä urheilijoita ympäri maan. Jos tällainen urheilijain kalastelu saa jatkuvasti kehittyä, saattaa siitä koitua urheiluelämäämme avoin haava, jonka vahingolliset vaikutukset niinhyvin urheiluseurojen toiminnan luonteeseen kuin myöskin yksityisten urheilijain kelpoisuuteen kansalaisina ja yhteiskunnan jäseninä eivät tällä hetkellä ole arvattavissakaan. Jos nyt, kurittomuuden tässä suhteessa päästyä vallalle, kokonaan poistetaan edustusoikeutta rajoittavat säännökset, edistetään sillä joidenkin seurojen harjoittamaa toispiiriläisten urheilijain kalastelua. Minun käsitykseni on se, että edustussäännöstömme on rakennettu terveelle pohjalle ja että se on ehdottomasti säilytettävä pääperiaatteiltaan sellaisena kuin se nyt on voimassa, eikä ainoastaan pidettävä voimassa, vaan myöskin pantava voimaan. Kun se tehokkaasti pidetään voimassa, estää se eräiden diivaeleisten urheilijainkin oikunomaisen siirtelehtimisen yhdestä seurasta toiseen, miten milloinkin päähän pistää.

Kuitenkin olisi edustussäännöstöömme ehkä sittenkin tehtävä pari pienehköä muutosta. Nykyisten sääntöjen mukaan urheilijalla on oikeus edustaa entistä seuraansa sen piirin alueelta muuttamisen jälkeenkin, jos hän on ennen muuttoa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden aikana edustanut kyseellistä seuraa. Tämä aika, viisi vuotta, tuntuu kuitenkin liian pitkältä. Jos jollakin urheilijalla on hyvää halua edustaa sitä seuraa, jonka värejä hän on kantanut, niin hänelle olisi jo lyhyemmänkin ajan kuin 5 vuoden perästä suotava oikeus paikkakunnalta siirtymisestään huolimatta entistä seuraansa edustaa. Nykyään joutuu juuri miesikään pääsemässä oleva nuoriso siirtymään työansiota hakiessaan verrattain useissa tapauksissa pois kotipaikkakunnaltaan ja sellaisille nuorille, jotka vain harvoissa tapauksissa ovat viiden vuoden ajan seuraansa edustaneet, pitäisi sallia edustaa kotiseuraansa pois muutonkin jälkeen. Verrattain harvoihin tämä säännös tulee kylläkin koskemaan, sillä uuden asuinpaikan seura tarjoaa tavallisesti paikkakunnalle muuttaneelle sellaisia etuja, harjoitusmahdollisuuksien y.m. muodossa että tavallisesti paikkakuntaa muuttanut mies muuttaa myös seuraa.

Toinen korjaus, joka oli tärkeämpikin, olisi säännös siitä, kuinka kauan vähintään urheilijan on asuttava jonkin piirin alueella, ennenkuin hän saa edustaa siinä piirissä toimivaa seuraa. Kuten alussa esitin, voidaan voimassa olevia sääntöjä verrattain vaivattomasti kiertää, viemällä urheilija joksikin ajaksi oleskelemaan poissa varsinaiselta asuinpaikaltaan. Jos nyt sääntöjä täydennettäisiin määräyksellä, että urheilija ei saa edustaa seuraa, ennenkuin hän on neljän kuukauden ajan (siis esim. vuoden alusta toukokuun alkuun) asunut sen piirin alueella, johon mainittu seura kuuluu, niin sääntöjen kiertäminen kävisi entistään vaikeammaksi. Ja jotta tämä ylläesitetty säännös taas ei vaarattomissa tapauksissa estäisi urheilijaa edustamasta jotakin seuraa uuden kotipaikkakunnan mukaan, pitäisi asianomaisen jaoston johtokunnalle myöntää oikeus poikkeuksien sallimiseen.

Mutta tärkeämpää kuin saada sääntöihin ylläesitetynlaiset muutokset ja lisäykset, on toimiminen sillä tavalla, että tavan takaa esiintyvät sääntöjen rikkomiset tässä suhteessa saadaan loppumaan. Kaikkien niiden elimien, joilla on valvontaoikeus ja -velvollisuus, on syytä sääntöjen rikkomisia esiintyessä vakavasti tarttua asiaan.