Rautatie Vienan-Karjalaan

Kajaanin Lehti 120/24.10.1919

Suomussalmelta Uhtuan kautta Muurmanille

Järjestyvän ja elpyvän Vienan-Karjalan elinehtoihin kuuluu saada sinne ajanmukaisia kulkuneuvoja. Ensiksikin tietysti tulee kysymys kunnollisten teitten aikaansaamisesta ja heti senjälkeen astuu päiväjärjestykseen rautatie-kysymys siellä.

Vienan-Karjalan varustaminen ja kauppa sinne arvatenkin tulee suuntautumaan Suomen päin ja näinollen olisi vallan tärkeää saada Suomesta sinne johdatetuksi kunnolliset kulkuväylät. Talvella tosin pääsee hevosella vaikeittenkin taivalten yli, mutta kesällä on kulku vaikeampaa, sillä vesireitit eivät aina jatku keskeytymättä Suomesta Vienaan ja suurempien lähetysten kuljetus tulee varsin vaivaloiseksi.

Repolan kunta, joka on liittynyt Suomeen, on samaten kuin pohjoisempana oleva Vienan-Karjala yhdysteiden puutteessa. Sen ovat huomanneet lähellä olevat kunnat ja Nurmeksen valtuustossa onkin jo herätetty kysymys että sieltä ohjattaisi mitä pikimmin rautatie Repolaan. Valtuusto on valinnut komiteankin asiaa edelleen ajamaan.

Pohjoisemman Vienan-Karjalan, varsinkin Uhtuan ja Vuokkiniemen paikkeilta on jo ennenmuinoin liikenne ohjautunut Kajaaniin päin. Sentakia olisi meidän koitettava säilyttää entiset suhteemme muuttumattomina, vieläpä laajentaakin kaupallista vaikutusalaamme, tekemällä - mikäli suinkin voidaan - mahdolliseksi hyvän kulkuyhteyden aikaansaaminen. Tarkotamme, että Kajaanin Suomussalmen rautatiestä, kunhan se saadaan rakennetuksi, tulee vetää rata Uhtuan kautta Muurmanin radalle.

Tästä kautta kulkevalla rautatiellä katsomme olevan kaikkein laajimman kannatuksen ja hyödyn koko Vienan-Karjalalle. Jos rautatie tulisi kulkemaan esimerkiksi Repolaan, ei se vaikuttaisi mitään pohjoisempana olevaan osaan, sillä ei koskaan voitaisi ajatellakaan sitten rautatietä taas Repolasta Uhtualle ja siitä Muurmanille. Sen heti estävät maantieteelliset seikat.

Uhtua, jonka kautta Suomussalmen rata kulkisi, tulee arvatenkin vastaisuudessakin olemaan Vienan-Karjalan pääpaikka, sen henkinen ja aineellinen keskus, jonne maan korkeammat hallintovirastot sijotetaan. On sentakia aivan välttämätöntä, että rautatie kulkee sen kautta ja näinollen on tämä suunta siinäkin suhteessa paras.

Jos rautatie täten tulisi kulkemaan, pääsisi Pohjanlahti ja Vienanmeri yhteyteen rautatien kautta ja selvää selvempää on, että useat olisivat ne hyötypuolelle kuuluvat seikat, jotka täten saavutettaisi. Ei vailla merkitystään ole sekään seikka että Pohjois-Suomi yhdistyisi täten kuuluisaan ja tärkeään Muurmanin rataan.

Rautatien suunta lopultakin riippuisi luonnonsuhteista ja maantieteellisistä seikoista. Suomussalmelta se suuntautuisi Ylä-Kuittijärven pohjoispään, Vuonnisen kautta Uhtualle ja jatkaisi siitä matkaansa joko Kemijokivartta Vienan Kemiin, jossa kohtaisi Muurmanin radan ja meren tai kulkisi se suorempaan Tuoppojärven päitse Ponkaman asemalle. Tästä suunnasta olisi etua se, että Tuoppajärven laajojen ulapoiden välityksellä joutuisi kesäisin laajat alueet radan vaikutuksen alle ja on Ponkamassa lisäksi erinomaisen hyvä ja syvä satama, josta laajentamalla saisi oivallisen merisataman suurillekin laivoille.

Kaikissa suhteissa on Vienan-Karjalalle edullisin, jos rautatie sen halki juuri tästä kulkisi, kaikista edelläluetelluista seikoistakin.

Lisäksi olisi erittäin tärkeä koko kihlakuntamme eduille, että rautatie yhdistäisi meidät Vienan Karjalan luonnonrikkaisiin seutuihin. Koska juuri tämä rata olisi suurimerkityksellisin itselleen Vienan-Karjalalle ja sehän asiassa on sentään painavimmaksi ja tärkeimmäksi asianhaaraksi katsottava, on tätä suuntaa kaikin tavoin kannatettava ja koetettava sitä saada aikaan. Ja radan saaminen ei Vienan-Karjalalle ole vain tärkeä, se on elinehto, sillä ilman sitä, ei siellä olot voi järjestäytyä ja kehittyä sellaiselle asteelle, jolla niiden tulisi piankin olla, huolimatta venäläisvallan painostavasta ja kaikkia sivistysrientoja ehkäsevästä vaikutuksesta. Vienankarjalaisten, joiden mielissä on kytenyt varsinkin viimeaikoina oman itsenäisyydenkin halu, on opetettava tulemaan toimeen omin miehinsä ja sellaisen tilan, jolloin todella heikäläiset siellä ovat määräämässä, voi aikaansaada vain sangen läheinen yhdistyminen Suomeen. Suomen vaikutuksesta siellä kehittyy oman kansan keskestä taitajia, jotka maansa asioita ohjaavat, olkoonpa maa sitten vaikka nimellisesti Suomenkin alla, sillä sulaa hulluuttahan olisi ajatellakaan Vienan-Karjalaa itsenäiseksi valtioksi. Tällöin olisi kansa paremmin pystyvä ja tietoinen vastustamaan ryssäläisten anastushankkeita ja asioiden näinollen se saisi olla varma tapojensa ja kansallisuutensa koskemattomuudesta.

Rautatie halki Vienan-Karjalan, Uhtuan kautta! siihen huutoon yhtyvät Vienan heimoveljemme varmaankin. Velvollisuutemme heitä kohtaan olisi auttaa heitä pääsemään jaloilleen.

Ensiksi olisi Suomussalmen rata saatava rakennetuksi, mutta tokihan käsitettänee sen osan merkitys, joten voimme toivoa radan pian olevan työn alla.

Koska kihlakuntamme etu vaatisi rautatien ohjaamista Vienan-Karjalaan tätä tietä, olisi kai kihlakuntalaistenkin jotakin tehtävä radan saamisen hyväksi. Toimintaan olisi ryhdyttävä tämän heimoveljillemme ja meille niin tuiki tärkeän yhdysneuvon aikaansaamiseksi.

Toimeen ja heti!