Lappeenranta 23/8 1941.

Rakas Sylvi ja rakkaat pojat.

Kuten arvelin edellisessä kirjeessäni, olen nyt matkalla. Lähdin tänä aamuna Helsingistä ja tulin iltapäivällä tänne. [Sylvester] Mankki oli matkassa samoin tänne. Klemola oli odottamassa ja olen ollut hänen kanssaan koko iltapäivän. Nyt olen hotelli Patriassa, jossa yövyn.

Matkani jatkuu niin, että viivyn täällä ehkä ensi tiistaihin, sitten menen kuriiriautolla Mikkeliin, jossa olen Arajuuren kanssa neuvotteluissa ja keskiviikkona tulee Alanen ja Aro autolla sinne ja lähdemme Sortavalan tienoille, ehkäpä palatessa käymme täällä etelämpänä - Viipurissa arvatenkin.

Ennenkuin käännät lehteä, ajattele kaksi kertaa pääsi ympäri, minkä yleistyksen Sinulle tämä kirje kertoo. Vastaa sitten minulle, arvasitko oikein.

Kun Klemolan tapasin, oli hänellä auto valmiina, jotta menemme Vahvialaan. Eilen olivat joukkomme lähteneet etenemään ja tänään oli tykistö jo Nurmessa ja kärki tietenkin vielä lähempänä Viipuria. Hyvä, oitis matkalle. Lähellä Vainikkalaa tuli hevosta ajaen vastaan - Eljas Kotonen. Hän kertoi olleensa Ruohiolla ja sieltä käsin odotelleensa, milloin pääsee maatöihin. Toissapäivänä oli vasta ollut ensi kerran heinänteossa, mutta illalla oli ryssä aloittanut koko rintamalla vallan pirullisen tulen kaikista aseista. Eilen oli hän leikannut rauhassa ruista, samoin tänään. Hän kertoi, että Hiivaniemen kylä on matalana, arastellen keskustelun lopulla mainitsi, että Paarmakalliosta on jäljellä vain navetta. Pyysin, että hän tekee meilläkin töitä, ja jatkoimme matkaa. Vainikkalan asemaan tullut täysosuma, osuuskauppa palanut. Jatkoimme matkaa. Ajoimme autolla yli sillan ja kuulimme, että tietä pääsee, mutta ennen rajaa oli auto pysäytettävä. Menimme Valton kera jalan rajalle, pujottelimme piikkilangan ohi, välttelimme purettuja miinasytyttimiä, joita oli tien vierillä ja lähdimme tietä pitkin kylään. Tie oli ruohottunutta ja hieman varoen siinä kuljettiin. Käen ja Hiiren talot olivat paikoillaan, ulkorakennuksia oli purettu. Jatkoimme matkaa. Kuuluvainen poltettu, Myyrä samoin, kansakoulu samoin, Lipiäisen talo oli ehjä, samoin Jatkonen näytti ehjältä. Lähdimme tietä pitkin Paarmakallioon, jossa ei ollut kukaan ennen meitä käynyt. Latomme Kuuluvaisen luota oli poltettu. Mökit meille mennessä samoin. Se tien viereinen kangas oli poltettu, palaneet puut törröttivät kankaalta. Paarmakallio avautui silmien eteen. Asuinrakennus oli paikoillaan, navettarakennus samoin. Aitat oli viety pois, vain katto oli jäljellä, sauna oli revitty, samoin puimalan seinät. Riihi oli jäljellä. Vaja, jossa oli koneet, oli purettu. Asuinrakennus oli kauheassa siivossa. Vedimme ovet auki pitkällä nuoralla, jotta olisimme välttäneet miinat, kaikki meni hyvin. Tuvassa oli ollut laverit, uuni oli rikottu. Välihuoneesta oli otettu uunin päällyspelti uunin ympäriltä. Kamarin uuni oli rikottu ja eräät ikkunat samoin. Sähköjohdot revitty ja seinäpaperit tarkkaan. Murheellisen oli näköinen. Talli oli kunnossa mutta siivoton. Navetasta oli revitty kaikki puuosat ja keskellä olevat sementtikaiteet. Vesijohtolaitteet oli viety pois, mutta itse säiliö ja johdot olivat kunnossa. Kaivo oli kunnossa. Moottori oli viety pois, mutta vanha puimakone oli siinä, mihin se jäi. Navetan keittiössä oli tyhjiä panoksia ja muuta törkyä. Lautaseinät väliköstä oli viety. Piha oli kunnossa muutoin. Miinoja ei tavattu, mutta riihelle mennessä oli jokin lanka pingotettu maahan, olin repäistä vahingossa sen rikki, mutta kun vahinkoa ei sattunut, en sitä käynyt rassailemaan. Se kuuluu olevan ryssien yleisin ansa. Pellot näyttivät laajentuneen. Se johtuu siitä, että ryssät olivat hakanneet sen peltojen takana lammelle nousevan rinteen avoimeksi ja rinteen päälle oli rakennettu bunkeri. Kävelimme tietä ja peltoja pitkin ansoja välttääksemme aina bunkerille saakka, vahva hirsivarustus, n. 3 m. korkea ja ampuma-aukko meille käsin. Pelloille oli rakennettu ainakin melkein kymmenkunta pientä hirsihökötystä, > tuon mallisia yläsuu avoin, mullalla peitettyjä. Jonkinlainen näkösuoja ja bunkerin luona oli maassa yhden miehen ampumahautoja. Peltojen poikki vähän ennen ojaa kulki vahva piikkilanka-aitaus, kolme pylväsriviä. Pellot olivat tietenkin huonon näköiset, paitsi ne talon lähellä olevat, jossa oli valtava heinä, apilakin vallan tavaton, mutta tietenkin kuivamassa. Palokunnan pelloissa oli hurja ohdakeviljelys, ei sentään niin paha kuin Hiiren pelloilla. Mitään viljaa ei meillä ollut.

Joo, tällaista siellä oli. Eniten minua olisi kiinnostanut metsän näkeminen, mutta sinne en ehtinyt. Joka tapauksessa luulisin sen olevan palamatta, ei siellä korvessa ole ehditty polttaa kun ei kylässäkään. Oikein oli hyvä mieli, kun kaiken tuon näin. Naatti muutoin oli kokonaan poltettu. Kaikon torppa näytti ehjältä. - Merkillinen sattuma, että pääsin Paarmakallioon ryssien lähdön jälkeisenä päivänä. Voihan siellä jossakin olla miinoja, mutta ei meidän kohdalle sattunut ja kun tilaisuus oli hyvä, ei minua pihan miinatkaan olisi estäneet. Kotosen juttu osoittaa, ettei meillä ollut kukaan käynyt ja totta onkin, että teiltä ei saa poiketa sivuun rajan pinnassa miinojen pelossa. Eilen oli Kallaojan suunnassa sillä tavalla mennyt kaksi upseeria jälkijoukoissa.

Ryssä perääntyy vastaan panematta. Tod.näk. Viipuri joutuu miltei miekan iskutta meille ja ryssä vetääntyy vanhalle rajalle, jota on helppo puolustaa.

Lähellä Myyrän taloa oli tiellä ryssän tankki ajanut omaan miinaan ja oli sitä tankintorj.tykkikin ampunut. Mies oli palanut sisään. - Silppukone ja hautomo olivat jäljellä.

Klemola lausuu parhaat terveisensä Sinulle ja pojille.

Kiva käynti tuoreeltaan Paarmakalliossa.

Terveisin Urho