Eri tiedotusvälineille annettuja haastatteluja

32. Tasavallan Presidentin haastattelu Pravdalle 11.8.1975

Herra Presidentti, kuinka Te arvioitte Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin juuri päättyneen kolmannen vaiheen tuloksia?

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa allekirjoitettiin korkeimmalla poliittisella tasolla loppuasiakirja, jossa sovittiin puitteista ja menettelytavoista osanottajavaltioiden turvallisuuden lisäämiseksi ja niiden välisen yhteistyön sekä niiden kansalaisten välisen kanssakäymisen laajentamiseksi ja syventämiseksi. Konferenssin loppuasiakirjan allekirjoittaminen Helsingissä III vaiheen päätteeksi ja sen myötä alkanut hyväksyttyjen päätösten toteuttamisvaihe muodostavat keskeisen tekijän pyrkimyksissä lieventää jännitystä maanosassamme ja sitä kautta myös koko maailmassa.

Konferenssin hyväksymien päätösten konkreettiset hedelmät ovat vielä edessäpäin, mutta olen vakuuttunut siitä, että kaikki osanottajavaltiot ryhtyvät viivytyksittä toimiin näiden päätösten toteuttamiseksi.

Konferenssin III vaiheesta puhuttaessa ei voida sivuuttaa niitä hyödyllisiä keskusteluja, joita valtuuskuntien johtajilla oli keskenään konferenssin aikana. Nämä tapaamiset merkitsevät itse asiassa jo sellaisinaan toimia, jotka kuuluvat ETYK:in tulosten piiriin "Helsingin hengessä".

Mitä Te voisitte sanoa Teidän ja NKP:n pääsihteerin L. I. Brezhnevin tapaamisten merkityksestä suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön edelleen kehittymiselle ja syvenemiselle?

Olen useissa eri yhteyksissä korostanut Suomen ja Neuvostoliiton johtomiesten välisten toistuvien tapaamisten suurta merkitystä maittemme välisten suhteiden kehitykselle. Jokainen tapaaminen on aina omalta osaltaan edistänyt ja syventänyt suomalais-neuvostoliittolaista yhteistyötä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin kolmannen vaiheen kokoontuminen Helsinkiin antoi erinomaisen tilaisuuden kahdenkeskisiin tapaamisiin ja keskusteluihin myös maittemme johtomiesten välillä.

NKP:n pääsihteerin L. I. Breznevin kanssa käymäni keskustelut olivat hyvin rakentavia ja myös konkreettisia. Niissä kosketeltiin maittemme välisiä hyvin kehittyviä suhteita laajalta. Erityisesti mainitsin keskustelut maittemme välisistä suurista taloudellisista projekteista, joita on käynnissä ja joita edelleen suunnitellaan. Keskustelujen tuloksena näyttää siltä, että kaikista nyt keskustelujen alaisina olevista suunnitelmista on hyviä mahdollisuuksia päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Näkymät niin taloudellisella kuin muillakin sektoreilla maittemme välisten suhteiden edelleen kehittämisessä ovat erittäin hyvät.