Hki 19/6 1945.

Rakas Sylvi.

Kiitän kirjeestäsi, mutta en tiedostasi, että jalkasi on niin kovin ärtynyt. Kun olet siellä vapaaherratar, niin ehkäpä jalkasikin hyvin paranee. Hauskaa kuulla, että asiat Hinassa ovat suunnilleen kunnossa.

Puoluekokous oli ja meni. Mielenkiinto oli suuri. Olin kuullut etukäteen, että sir Wiljami [Kalliokoski] aikoo kieltäytyä muodollisesti puheenjohtajan paikasta, mutta antaa puhua itsensä yli (ja kokouksen enemmistö olisi sen tehnyt). Siksi käytin heti toimintakertomuksen käsittelyn alussa väkevän (joku sanoi räikeän) puheenvuoron, jossa sanoin nimenomaan Ribbentrop-sopimuksen johdosta puolueen olevan pakko vaihtaa johtoa. Sanoin että se oli selvä valtiokaappaus. Puhuin kovia sanoja muutenkin. Syntyi 4 tuntia kestänyt keskustelu ja asia siirtyi seuraavaan päivään. Kun sitten tuli puheenjohtajan vaali piti K:koski liikuttavan puheen ja sanoi eilisen keskustelun jälkeen, jossa tasavallan oikeusministeri oli uhannut häntä hirsipuulla, päättäneensä kieltäytyä ehdokkuudesta. Kaksi kertaa kokouksen aikana K:koski mainitsi paikkansa kaatumisesta! Hän kyynelehti ja kokouksen raikuvat suosionosoitukset seurasivat häntä. Minun kannatukseni ei ollut tässä vaiheessa suuri, kun nousin puhumaan ja sanoin, että jos K. olisi ilmoittanut tämän eilen, en olisi puhunut mitään. Puheenjohtajaksi oli etukäteen ajateltu Vesteristä, mutta Niukkanen oli päättänyt pelata Vihtorin pois ja teetti karjalaisilla päätöksen: Vilhula (vanha kiihkeä sotapoliitikko, äänesti vielä viime syksynä rauhaa vastaan). Jussi laski, että äänet menevät hajalle ja karjalaiset ajavat Vilhulan läpi. Sukselainen kokosi kuitenkin enimmät äänet, kun Vesterinen - viisaasti kyllä - kieltäytyi.

Sitten tuli vielä äänestys kolmisopimuksesta. Tarkkanen ja Reinikka rimpuilivat kovasti vastaan ja saivat n. 40 ääntä 120:stä. Tämän keskustelun ajan olin poissa, mutta ilman minuakin siellä oli saatu hyvä riita. Hyvin se kokous yleensä meni, se että Reinikka vielä jäi johtokunnan varajäseneksi, ei paljon liikuta.

Jelisei [Jelisejev alias Sinitsyn] lähtee kokonaan pois; perjantaina oli hänelle S-N-Seuran johdon puolesta läksijäisillalliset. Hän pyysi minua sunnuntai-illaksi päivällisille. Luulin, että sinne tulee iso seura, mutta siellä oli vain hän, [Pavel] Orloffin juuri tänne tullut sijainen [ V.F.] Rasin ja minä. Kun Alppilasta loppui jaloviinakin, tulimme meille, jonne kutsuin Kutturan [Vilkuna], joka soitti, ja hän toi Essi Renvallin ja meillä oli varsin mukavaa. Rasin puhuu hyvin saksaa. Luulen, että Rasinin kautta saan asioitani hoidetuksi.

Mutta arvaapa, mitä. Kun istuin maanantaiaamuna puoluekokouksessa klo 1/2 10, tultiin minua pyytämään eteiseen. Siellä oli Kalle niin päissään kuin käki ja reuhaa kaikille siellä-oleville, että minut on valittava puolueen puheenjohtajaksi. Sain lupaamaan hänet, että lähtee pois, mutta pian tultiin uudelleen sanomaan, että hän on palannut takaisin. Eräs toverini meni sinne ja saattoi hänet pois. Mitenkä se Suomen Pankin juttu nyt oikein enää järjestyy. Kuttura [Vilkuna] oli onneton, samoin Sakari [Tuomioja].

Olen saanut Lapista poronpaistin puoluekokousmiesten mukana. Voita sain Jeliseiltä, kun hän tuli tänne, samoin makkaraa. En tarvitse mitään. Huomisesta riippuu, tulenko juhannukseksi Kainuuseen. Luultavasti en, vaikka minun pitäisi puhua Kiehimistä. Oss emellan: aiomme lähteä purjeveneellä Porista Helsinkiin Ernst Willberg, Sakari, Kalle (?) ja minä. Se olisi, jos ilma on hyvä, reipas matka, kun taas matka Kainuuseen olisi rasittava. Rakkaat terveiset

Urho