|
» | ||||||||||||||||||||||
Jazzin tulo Suomeen
Eri lähteiden perusteella tiedetään, että jo 1920-luvulla pieni ryhmä suomalaisia muusikoita kiinnostui improvisoinnin ideasta. Tärkeänä välittäjänä tässä suhteessa toimi maassamme vuosina 1926-1936 soittanut amerikansuomalainen saksofonisti ja klarinetisti Wilfred "Tommy" Tuomikoski. Itsenäiseksi musiikin muodoksi jazz tuli Suomessa varsinaisesti vasta sotavuosina, swing-tyylin läpimurron jälkeen. Ensimmäiset selkeästi jazzinharrastajille suunnatut suomalaiset levyt ilmestyivät vuonna 1944; esiintyjänä Erkki Ahon swing-orkesteri. Suomessa oli myös saatavilla ulkomaisia levyjä. Jukka Haavisto (1991: 88) kertoo kolmekymmenluvulla vaikuttaneesta helsinkiläisestä keräilijästä, jolla väitettiin olleen peräti 30 - 40 versiota sävelmästä "Tiger rag". Toivo Kärki on kertonut saaneensa "jazzherätyksen" kuultuaan 1930-luvun alussa tamperelaisessa kahvilassa Louis Armstrongin levyn. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan vielä ole yrittänyt kartoittaa esimerkiksi levykauppojen luetteloiden perusteella ulkomaisten jazzlevyjen saatavuutta Suomessa ennen sotaa. Kuinka laajalti suomalaiset muusikot osasivat 1920- ja 1930-luvulla todella soittaa jazzia sanan suppeammassa merkityksessä? Tämän selvittämisessä ollaan suurelta osin toissijaisten lähteiden varassa. Monet muusikot ovat muistelmissaan kertoneet jazzinharrastuksestaan, ja tiedämme että he ovat varmasti kuunnelleet ulkomaisia jazzlevyjä, mutta meidän on vaikea tietää, missä määrin he ja heidän muusikkotoverinsa ovat itse todella osanneet soittaa jazzia. Yksi selkeä kriteeri on taito soittaa improvisoituja sooloja. Sotaa edeltäneeltä ajalta on Suomesta kuitenkin olemassa jazzin soitosta niin vähän ääninäytteitä, että niiden perusteella on uskallettua tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Sodan jälkeen tilanne on aivan toinen; dokumentaatiota on jo runsaasti. URN:NBN:fi-fe20031639 |
|||||||||||||||||||||||
