Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 



Jazzin tulo Suomeen


Milloin improvisoitu jazz tuli Suomeen?
1 Improvisoinnin ideologiaa
2 Jazzin tulo Suomeen
3 Äänilevyt dokumentteina
4 Uusintapainosten historiaa
5 Valkoisia läiskiä kartalla
6 Muut äänitteet
7 Lopuksi
* Viittaukset ja lähteet
tulosta Tulostettava versio
Jazz levisi Suomeen 1920-luvulla samalla tavoin kuin muuallekin Eurooppaan. Aluksi sanaa käytettiin rinnakkain laajemmassa ja suppeammassa merkityksessä. Jazzilla tarkoitettiin kaikkea uutta tanssimusiikkia, jossa tietyn kokoonpanon omaava orkesteri esitti fokstrotteja ja muita muotitansseja. Vuosina 1929-31 suosittu Suomi Jazz Orkesteri levytti polkkia ja valsseja, mutta jazzorkesterin nimityksen oikeutti se, että kokoonpanoon kuuluivat harmonikan ja viulun lisäksi jazzsoittimet saksofoni, banjo ja rummut. Pekka Jalkanen on väitöskirjassaan ansiokkaasta dokumentoinut kaksikymmenluvun suomalaisten tanssiorkestereiden kehitystä, mutta kirjallisten lähteiden perusteella on usein vaikea arvioida, miten paljon jazzvaikutteita suppeammassa merkityksessä tässä musiikissa oli. Jukka Haavisto on omassa jazzhistoriikissaan puhunut toisaalta jatsista, toisaalta jazzista, kun halutaan tuoda esiin tämä ero.

Eri lähteiden perusteella tiedetään, että jo 1920-luvulla pieni ryhmä suomalaisia muusikoita kiinnostui improvisoinnin ideasta. Tärkeänä välittäjänä tässä suhteessa toimi maassamme vuosina 1926-1936 soittanut amerikansuomalainen saksofonisti ja klarinetisti Wilfred "Tommy" Tuomikoski. Itsenäiseksi musiikin muodoksi jazz tuli Suomessa varsinaisesti vasta sotavuosina, swing-tyylin läpimurron jälkeen. Ensimmäiset selkeästi jazzinharrastajille suunnatut suomalaiset levyt ilmestyivät vuonna 1944; esiintyjänä Erkki Ahon swing-orkesteri.

Suomessa oli myös saatavilla ulkomaisia levyjä. Jukka Haavisto (1991: 88) kertoo kolmekymmenluvulla vaikuttaneesta helsinkiläisestä keräilijästä, jolla väitettiin olleen peräti 30 - 40 versiota sävelmästä "Tiger rag". Toivo Kärki on kertonut saaneensa "jazzherätyksen" kuultuaan 1930-luvun alussa tamperelaisessa kahvilassa Louis Armstrongin levyn. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan vielä ole yrittänyt kartoittaa esimerkiksi levykauppojen luetteloiden perusteella ulkomaisten jazzlevyjen saatavuutta Suomessa ennen sotaa.

Kuinka laajalti suomalaiset muusikot osasivat 1920- ja 1930-luvulla todella soittaa jazzia sanan suppeammassa merkityksessä? Tämän selvittämisessä ollaan suurelta osin toissijaisten lähteiden varassa. Monet muusikot ovat muistelmissaan kertoneet jazzinharrastuksestaan, ja tiedämme että he ovat varmasti kuunnelleet ulkomaisia jazzlevyjä, mutta meidän on vaikea tietää, missä määrin he ja heidän muusikkotoverinsa ovat itse todella osanneet soittaa jazzia. Yksi selkeä kriteeri on taito soittaa improvisoituja sooloja. Sotaa edeltäneeltä ajalta on Suomesta kuitenkin olemassa jazzin soitosta niin vähän ääninäytteitä, että niiden perusteella on uskallettua tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Sodan jälkeen tilanne on aivan toinen; dokumentaatiota on jo runsaasti.


«  1  2  3  4  5  6  7  *  »
URN:NBN:fi-fe20031639