Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
 kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

     aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 



Yhteinen digitointipolitiikka


 Kirjallisen kulttuuriperinnön digitaalinen tulevaisuus
1 Aluksi
2 Käyttäjien tarpeet
3 Asiakaslähtöisyys
4 Helppokäyttöiset hakupalvelut
5 Sisällöt keskeisiä
6 Yhteinen digitointipolitiikka
7 Koetinkivestä viisasten kiveksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Suomen muistiorganisaatioilla, eli arkistoilla, museoilla ja kirjastoilla, on yhteinen kulttuuriperinnön digitointipolitiikka keväästä 2003 alkaen. Suuntaviivat on julkistettu opetusministeriön asettaman kulttuuriperinnön digitointityöryhmän, KULDI:n, loppuraportissa Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa. Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. (Kulttuuriperintö 2003). Yhteistyön merkitys on muistiorganisaatioille selviö. Tähtäämme yhteistyön vakiinnuttamiseen, kattavien sisältöjen digitointiin priorisointisuunnitelmiemme mukaisesti ja yhteisen hakujärjestelmän kehittämiseen. Nämä kaikki toimet edistävät toteutuessaan aineistojemme käyttäjäystävällisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tavoitteena on myös tuoda aineistojamme lähemmäs koulu- ja opiskelumaailmaa.

Kansallisen strategian konkretisoimiseksi jokainen sektori organisoi oman digitointiohjelmaansa. Kirjastosektorilla yleiset ja tieteelliset kirjastot ovat käynnistäneet yhteisen digitointiohjelman laadinnan jo vuonna 2001 KULDIn aloitteesta, Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen koordinoimana, vapaaehtoisena toimintana. Ohjelma julkistettiin vuoden 2002 syksyllä ”Kirjastojen tietopankki” –julkaisuna (2002) ja yhteistyö jatkuu vuorovaikutuksessa muiden muistiorganisaatioiden kanssa.

Kansainvälisellä tasolla ovat kulttuuriperinnön digitointitoimet Euroopassa saaneet uutta pontta. Hallitukset tukevat näkyvästi maidensa kulttuuriperinnön digitointia kansallisten digitointistrategioiden ja -ohjelmien muodossa. Myös yritystoiminta tällä alueella on selvästi aktivoitunut. Hakumenetelmiin, indeksointiin, tekstintunnistukseen ja itse digitointiprosesseihin liittyvät sovellukset antavat toiminnalle uudet puitteet. Myös Suomessa on tarjolla palveluja digitaalisten aineistojen interaktiiviseen käyttöön digitaalisen television kautta.


«  1  2  3  4  5  6  7  *  »
URN:NBN:fi-fe20031621
© Helsingin yliopiston kirjasto 2003