Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Helppokäyttöiset hakupalvelut


Kirjallisen kulttuuriperinnön digitaalinen tulevaisuus
1 Aluksi
2 Käyttäjien tarpeet
3 Asiakaslähtöisyys
4 Helppokäyttöiset hakupalvelut
5 Sisällöt keskeisiä
6 Yhteinen digitointipolitiikka
7 Koetinkivestä viisasten kiveksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Helsingin yliopiston kirjaston koordinoimassa Pohjoismaisessa historiallisessa sanomalehtikirjasto- projektissa vuosina 1998-2001 visioitiin ja tutkittiin monipuolisia ja helppokäyttöisiä hakumahdollisuuksia. Hankkeen Suomen osuudessa toteutettiin kattava sanomalehtiaineiston digitointi vuosilta 1771-1860, aineiston selailumahdollisuus, vapaasanahaku vanhahtavasta fraktuuratekstistä ja asiasanahaut. Mielessämme olivat myös yhteishaut pohjoismaista kokoelmista monikielisyyshakujen avulla. Silloisissa oloissa mahdottomaksi koettu fraktuuratekstin vapaa-sanahaku on Suomessa kuitenkin toteutunut – mutta monikielisyyshaut ovat odottaneet teknisten olosuhteiden ja kielitulkkien kehittymistä.

Monikielisyyden edistäminen on ajankohtainen aihe ja muun muassa Euroopan Unionin eContent- ohjelma tukee tätä tavoitetta. Monikielisyyden edistämisessä on useita lähtökohtia, jotka tukevat toisiaan hakumahdollisuuksien monipuolistuessa. Hakupalvelujen kehittäminen on nyt hyvinkin ajankohtaista, kun tekniset edellytykset ovat jatkuvasti parantuneet.

Useat projektit kehittävät tällä hetkellä kielten välisiä hakuja. Leaf-hankkeessa kehitetään esimerkiksi yhteisönimien yhtenäishakuja. MACS-hankkeen tavoitteena on edistää monikielisyyttä asiasanojen avulla aluksi urheilun ja teatterin aloilla. Osallistujatahoina näissä hankkeissa ovat Ranskan, Saksan, Sveitsin, Englannin ja Yhdysvaltojen kansalliskirjastot (Clavel-Merrin, 2003, s 5-6).

Yksi relevantti lähestymistapa monikielisiin hakuihin on sisällön automaattinen indeksointi hakutermeiksi. Hakutermien painoarvoon perustuvaan poimintaan on automaattisia sovelluksia markkinoilla. Parhaat tulokset saadaan aikaan aihekohtaisten sanastojen avulla. Hakutermien kääntämiseksi ja hakemiseksi tarvitaan kielten välisiä- ja semanttisia sanastoja. Näitä on jo käytössä suurilla kielialueilla.

Pieniin kielialueisiin kuuluvan Suomen on huolehdittava siitä, että myös vähemmistökielten edustus tulee huomioiduksi teknisen kehityksen edetessä. Helsingin yliopiston kirjaston tavoitteena on hakumahdollisuuksien edistäminen suomen, ruotsin, latinan ja englannin kielten välillä, jolloin digitoitujen aineistojen käyttö helpottuisi.

Informaatioteknologian tulevaisuutta ja sen vaikutusta kulttuuriperinnön digitointiin on vaikea ennustaa. On tiedettävä omat tavoitteensa, muodostettava omat haaveensa, ja käytettävä teknistä kehitystä niiden toteuttamiseen. On myös oivallettava ne mahdollisuudet, jotka kehitys tuo mukanaan. Elektroniset palvelut eivät, kuten tiedämme, ole sidottuja yhteen julkaisukanavaan, vaan on monia tapoja välittää sisältöjä. Pitää siis samanaikaisesti koota informaatiota yhteen ja levittää sitä usean väylän kautta.

Tällä hetkellä verkon nopeus kasvaa huimasti. Suomessa ollaan siirtymässä laajakaistateknologiaan ja tästä seuraava kehitysvaihe on yhä nopeampi FAST TCP jonka välitysnopeus on 17.000-kertainen edelliseen verrattuna. Myös puhelimen kehitys jatkuu – älypuhelimien myynnin odotetaan nopeutuvan, ja kännykät, joiden vakiovarusteena ovat värinäytöt, kamerat ja kuvien lähettäminen, ovat jo melko yleisessä käytössä. Meitä kiinnostavat myös puhelimen siirtonopeudet, jotka kasvavat lähitulevaisuudessa niin, että kolmannen sukupolven kännyköillä voidaan katsoa televisiota (Häikiö, 2003.). On siis mahdollista, että osa kulttuuriperinnön digitaalisessa muodossa olevista palveluista voidaan levittää internetin, digitaalisen television ja kännyköiden kautta.


«  1  2  3  4  5  6  7  *  »
URN:NBN:fi-fe20031621