Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 



Majlis Bremer-Laamanen

Kirjallisen kulttuuriperinnön digitaalinen tulevaisuus



Kirjallisen kulttuuriperinnön digitaalinen tulevaisuus
1 Aluksi
2 Käyttäjien tarpeet
3 Asiakaslähtöisyys
4 Helppokäyttöiset hakupalvelut
5 Sisällöt keskeisiä
6 Yhteinen digitointipolitiikka
7 Koetinkivestä viisasten kiveksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Digitointiteknologia on uusi osaamisalue, jolla maailmanlaajuiset kehittämisponnistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi. Tuloksena on kulttuuriperinnön digitointiohjelmia ja -projekteja sekä teknisiä innovaatioita, joista vasta unelmoitiin muutama vuosi sitten. Myös yhteistyön merkitys yli instituutio-, sektori- ja alueellisten rajojen on korostunut. Elämme aikaa, jolloin tavoitteena on tarjota laajoja dokumenttiaineistoja ja räätälöityjä palveluja käyttöön verkon välityksellä.

Käyttäjä, kirjaston mahdollinen asiakas, ja hänen tarpeensa saavat tulevaisuudessa yhä tärkeämmän roolin suunniteltaessa digitointipalveluja. Asiakas ei selaa kirjaston www-sivuja tai kokoelmatietokantoja ilman painavaa syytä. Hänellä pitää olla tarve käyttää hakupalveluja ja elektronisessa muodossa olevia kokoelmia tiettyä tarkoitusta, kuten työtehtäviä, tutkimusta, opiskelua tai harrastuksia varten. Yleensä ei muuten vain käytetä vapaa-aikaa netissä olemiseen, koska on paljon muitakin mukavia ajankäyttövaihtoehtoja. Siksi onkin tärkeää, että olemme selvillä siitä, kenelle tarjoamme palvelujamme, samoin kuin siitä, miten nopea tekninen kehitys voi edesauttaa käytön mukavuutta, kätevyyttä, hakujen toimivuutta ja nopeutta niin internetiä kuin muitakin kanavia käytettäessä.

Tässä artikkelissa keskityn digitaalisen kulttuuriperinnön käyttäjiin, tarjontaan ja digitoinnin näkymiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.


1  2  3  4  5  6  7  *  »
URN:NBN:fi-fe20031621