Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Tiedonhaun ongelmia


Internetistäkö kansalaisten tiedonhankinnan tärkein kanava?
1 Aluksi
2 Internet arkielämän tiedonhankinnassa
3 Verkkopalvelujen käytön yleiskuva
4 Internetin käyttö orientoivan tiedon hankinnassa
5 Sanomalehti, TV vai internet?
6 Internet ongelmalähtöisen tiedon hankinnassa
7 Millaista apua internetistä arjen pulmatilanteisiin?
8 Tiedonhaun ongelmia
9 Kohti verkkokeskeistä tiedonhankintaa?
10 Lopuksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Orientoivan tiedon hankinnasta puhuttaessa nostettiin esiin varsin vähän tiedonhaun ongelmia. Tämä on ymmärrettävää, koska käyttö kohdistuu lähinnä verkkolehtiin. Ne on verrattain helppo löytää ja merkitä bookmark -tiedostoon seuraavaa käyttökertaa varten. Sitä vastoin ongelmakohtaiset haut tuottavat ongelmia, koska tarvittavat tiedonlähteet saattavat vaihdella tilannekohtaisesti.

"Jos mulla on semmonen alue, mistä mä en oikeestaan tiedä mitään, niin tietysti mä yritän jollakin suomalaisella hakukoneella ensin siitä asiasta. Jos se tuntuu siltä, ettei sieltä oikein löydy mitään Suomen hakukoneelta, niin sitte tietysti on nää laajemmat hakukoneet, joilla sitä voi yrittää löytää. Se on tietysti aika tuskallista yleensä sellanen tiedonhaku, mistä ei oikein oo jyvällä. Siinä äkkiä eksyy sinne viidakkoon, eikä löydä sitä, mitä hakee." (H-1)

"On semmosiakin asioita joihin saa oikeen hakemalla hakee ja mietiskellä että mikä se olis se oikee … kun laittaa jonkun hakusanan joka on vähääkään yleisempi niin sieltä tulee niin paljon niitä tuloksia on ihan hirvittävä määrä ja se haun täsmentäminen … se pitää kans osata. Mut sitten kun sen osaa sen käytännön niin sit aika helpostikin löytyy se tieto sieltä Internetin puolelta." (H-5)

Tehokkaan hakustrategian löytäminen ja verkkotiedon viidakossa harhailu ovat olleet internetin käytön polttavia kysymyksiä siitä lähtien kun verkkopalveluja on ollut tarjolla. Hakuongelmat eivät näytä helpottuneen merkittävästi aiempiin tutkimuksiin verrattuna (Savolainen 1998; vrt. Kuluttajat … 1997, 78). Hakukoneet ovat kehittyneet, mutta seulottavan aineiston määrä on kasvanut vastaavasti.

Toinen suuri kysymys koskee verkkotiedon laadun vaihtelevuutta. Verkkotiedon laatu ja luotettavuus askarrutti melkein jokaista eikä tähän kysymykseen löydetty yksiselitteisiä vastauksia.

"Mä suhtaudun siihen (internetiin/ RS) kauheen kriittisesti, vaikka mä käytän sitä sillon tällön … mä en luota siihen sillä tavalla … kuinka paljon siellä on sitä roska-asiaa ja tommosta … että oppii siitä erottamaan sen oikean keskeisen asian kaikesta muusta roskasta, niin se on hirvittävän vaikea asia. Minun mielestäni kirjallisuuskin on vahvoilla sen takia koska sitä arvostellaan ja kirjallisuudesta tehdään arvostelut, mutta internetiin voi kuka tahansa työntää asioita ihan noin vain ilman, että niitä etukäteen arvostellaan. Vois sanoo, että se on semmonen sammio jossa on kaikenlaista asiaa vellomassa ja sitten jokainen joka sitä käyttää ottaa sieltä ne itseään hyödyttävät asiat. Niitten etsimisessäpä siellä on sitten se kaikkein suurin työ." (H-17)

Vaikka internet mielletäänkin relevantin tiedon ja roska-aineiston globaalina sekamelskana, verkkohaun suosiota selittää jossakin määrin tähän anarkiaan liittyvä "runsauden periaate". Verkkolähteiden paljoudesta voi toivoa löytävänsä ainakin jonkinlaisen vastauksen, olipa tiedontarve tai hakusana miten eksoottinen tahansa. Todennäköisimmin käteen jää informatiosilppua, mutta hakuammunta saattaa joskus tuottaa yllättävän hyviä tuloksia.


«  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  *  »
URN:NBN:fi-fe20031619