« Oesch, Klaus. Onko Suomella lisäarvoa kansainväliseen sisältöbusinekseen? Julkaisussa Kirja tietoverkkojen maailmassa. Toimittaja Inkeri Salonharju. Verkkojulkaisu. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 2003. Saatavana http://urn.fi/urn:isbn:951-10-1320-6. Artikkelin URN:NBN:fi-fe20031618.


Klaus Oesch

Onko Suomella lisäarvoa kansainväliseen sisältöbusinekseen?


Klaus Oesch on kirjoittanut yhdessä Kai Ekholmin kanssa vuonna 1993 julkaistun Hypermedia-kirjan. Siihen aikaan puheita hypertekstistä, elektronisesta kirjasta ja monikanavajulkaisemisesta globaaliin tietoverkkoon pidettiin ”kylähullujen” huuhailuna. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet mediateknologian ja –konvergenssin nopean läpimurron myötä ennusteiden olleen jopa liian varovaisia.

Vuonna 2003 Klaus Oesch johtaa Tekesin ”Vuorovaikutteinen tietotekniikka” -teknologiaohjelmaa 2003-2007, jossa painopistealueina ovat muun muassa semanttisen webin kehitys, digitaalisen median ja tietoverkkojen palvelut sekä yhteisölliset peli- ja edutainment-tekniikkaan perustuvat järjestelmät. Oheinen kirjoitus perustuu Tekesin teknologiaohjelman esiselvitykseen Verkostotalouden uudet sovellukset. Sisältö-käsite on artikkelissa rajattu uusiin medioihin ja tietoverkkojakelutiehen.


Digitaalinen media on uusi sisältöjen jakelutie

Yhteiskunnan toiminta perustuu yhä voimakkaammin teknologian soveltamiseen; tietotekniikan ja tietoliikenteen tukemiin kuluttaja- ja kansalaispalveluihin. Palveluihin luetaan yrityspalveluiden lisäksi myös digitaalisen median sisältöjen tuotanto ja hallinta. Kehittyvät informaatioalustat tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden tuottaa alueella uusia sovelluksia. Vaikeusaste kuitenkin nousee kansainvälisille markkinoille tähdättäessä. Sen takia yritysten ja tutkimuslaitosten aikaisempaa kiinteämpää yhteistyötä tarvitaan pyrittäessä menestykseen.

Suomesta on muodostunut 1990-luvulla yksi matkaviestinnän, internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista. Tietoyhteiskuntakehitys, digitaalisuus ja internet ovat koko talouselämän ja yhteiskunnan läpikäyviä ilmiöitä. Tietointensiivisten tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa. Digitaalisen konvergenssin kehittyessä palveluiden ja sisältöjen ennustetaan kehittyvän alueen vetureiksi. Yritykset ja julkinen hallinto etsivät toimia, jotka auttavat niitä tehostamaan toimintaansa ja nostamaan tuottavuuttaan. Tämän seurauksena liiketoimintamallit, toimialojen pelisäännöt ja arvoketjut muuttuvat. Lähivuosien kehitystrendeinä ovat tiedon digitalisoituminen ja sen jakelu verkossa, avoimien standardien kehitys sekä multimediasisältöjen nopea kasvu. Tuotekehitystä ohjaa kaksi valtavirtaa:
  • Teknologian työntövoima ja
  • Kuluttajien odotukset ja tottumukset.
Kuluttajien arvoja, asenteita, kokemuksia ja toiveita kartoitetaan kaiken aikaa. Silti kuluttajien käyttäytymisessä on piirteitä, joita on mahdoton ennustaa ja joita voi vain jälkeenpäin ihmetellä. Käyttäytymistieteellisiä tutkimustuloksia tuotteiden loppukäyttäjistä on paljon ja näitä tuloksia myös teknologiakehittäjät pyrkivät ymmärtämään ja hyödyntämään. Ne ohjaavat myös tulevia teknologiaratkaisujen valintoja.

Tietoverkon arvo kasvaa siihen kytkettyjen solupisteiden neliössä. Jos palvelua tarjoavien solupisteiden määrä kasvaa kymmenkertaiseksi, verkon arvo käyttäjälle tulee satakertaiseksi. Käyttäjäystävällisten palvelusovellusten kehityksessä on ratkaistava teknisten kehitysongelmien lisäksi myös alueen kehitystä vaativat mittavat rahoitusongelmat. On monitieteellisesti tutkittava ihmisten kiinnostusta sisältöjen käyttämiseen arjen sovelluksissa. Ennen kaikkea on pystyttävä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön laite- ja ohjelmistovalmistajien, palveluntarjoajien ja teleoperaattoreiden kanssa. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä on kehitettävä verkkotalouden ansaintamalleja ja maksamisjärjestelmiä sekä parannettava toiminnan luotettavuutta. Kun tähdätään sekä kaupallisten yrityspalvelujen että kansalaisten julkisten palveluketjujen rinnakkaiseen kehittämiseen, on tarpeen koordinoida mukaan kaikki kiinnostuneet tahot aina tutkimuksesta infrastruktuurirahoittajiin saakka.


Kehitystä tukevat teknologiatrendit

Tietoliikenneteollisuudessa arvo on siirtymässä laitteistoista ohjelmistoihin ja palveluihin. Internet on kehittynyt globaaliksi jakelutieksi ja verkon taloudellinen merkitys kasvaa yhä suuremmaksi. Semanttisen webin arvellaan olevan seuraavan viiden vuoden aikana suuri kehitysalue. Se mahdollistaa merkityksen ja rakenteen yhdistämisen ja kokoaa internetin jättimäiseksi relaatiotietokannaksi. Älykkäiden verkkopalveluiden rakennustyö on jo käynnissä maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on rikastaa verkkosisältöjä semantiikan keinoin sekä kehittää webin dynaamisuutta (muun muassa agentti-palvelua ja grid-laskentaa). Web palvelut, www:n yleinen kehitys sekä semanttisen webin kehitys tähtäävät kaikki ”älykkään verkon” luomiseen. Suomalaisten toimijoiden kannalta alue nähdään mielenkiintoisena mahdollisuutena.

Maailman suurimmat yhtiöt toimivat verkon älykkyyden ja ansainnan mahdollisuuksien lisäämiseksi. Toimijoiden välisen järjestelmäyhteensopivuuden (interoperability) ja ansaintalogiikan rakentaminen ovat välttämättömiä verkostotalouden palveluteknologian perustana. Verkkopalvelujen konsolidointi tulee tarjoamaan lukuisia mahdollisuuksia yrityksille. Kehittyvän verkon palveluihin on voitava liittää esimerkiksi tuoteluettelot, -kuvastot, indeksit ja niitä yhdistävä ontologia. Nopeasti kasvavana alueena nähdään globaalien tuoteluetteloiden rakentaminen ja niiden vaikutus alihankintaketjuihin. Systeemien integrointi esimerkiksi Rosetta-net-standardin avulla on suurten yritysten mielenkiinnon kohteena.

Kansainvälisen standardoinnin alueella on käynnissä laajaa kehitystyötä – muun muassa W3C:n Semantic Web Activity ja Web Services Activity (kuten. Open Directory Project, joka tähtää koko webin sisällön indeksointiin). Askeleittain internetiin rakentuu maailmanlaajuinen tuote- ja alihankintapalvelu. Eräänä osa-alueena on verkon kollaboratiivinen älykkyys. Ohjelmistoteollisuuden kehitystä edistävä voima on lähivuosina yritysten välillä toimivissa web-palveluissa. Yrityssovellusten integrointi ja komponenttiohjelmistot ovat kehitystrendien kärjessä. Muita tärkeimpiä trendejä ovat sovelluspalvelimet, verkkopalvelut, älykkäät ohjelmistoagentit ja peer-to-peer sovellukset.


Sisällön tuotanto ja hallinta

Sähköisen median ja uusmedian haasteet kohdistuivat sanomalehdistöön rajuina vuosina 1995-2002. Kehitys ei kuitenkaan mennyt eteenpäin niin nopeasti kuin internet-huuman alkuvuosina oletettiin. Tämä johtui internetin ilmaisuudesta ja ansaintalogiikan puutteesta. Perinteisen sähköisen ja painetun viestinnän välimaastoon on kuitenkin kasvamassa aivan uusi viestintämuotojen kukkatarha, joka työntää tasaiseen tahtiin mielenkiintoisia taimia. Tätä kehitystä on seurattu Suomessa tarkasti ja suurimmat mediaoperaattorit ovat tiukasti kehityksessä mukana, vaikka varovaisemmin kuin alkuvuosina. Suomen mediayritykset ovat laaja-alaisia ja lehtitaloilla on valmius sovittaa eri mediatoiminnot yhteen. Vahva tilauspohja antaa näille yrityksille mahdollisuudet uudenlaiseen cross-media-perusteiseen tuotekehitykseen.

Päivälehdet ovat alkaneet viime aikoina muuttaa palveluitaan maksullisiksi. Maksaminen tapahtuu yleensä verkkopankin tai tekstiviestin avulla, jolloin tilauksen hinta laskutetaan puhelinlaskussa. Paperille painetun lehden tilaajat pääsevät edelleen lukemaan verkkolehdestä painetun lehden uutiset ilmaiseksi, mutta muiden pitää maksaa uutisten käytöstä. Ulkomailla verkkolehtien maksullisuus ei ole vielä niin yleistä kuin Suomessa. Peräti 90 prosenttia painotuotteita kustantavista eurooppalaisista mediataloista uskoo digitaalisten päivälehtien olevan kaupallisesti tarjolla vuonna 2010. Digitaalinen päivälehti tulee varmasti, mutta sillä on vielä pitkä tie kuljettavanaan ennen kuin se merkittävästi uhkaa painettujen sanomalehtien valta-asemaa. Myös muut verkkosisällöt alkavat olla maksullisia. Sisältötuottajien on kuitenkin vielä sovittava yhteisistä toimintatavoista sisältöjen mikromaksamiseen asti.


Liiketoimintamallien kehitys avainasemassa

Digitalisoituminen kasvattaa liiketoimintamallien kirjoa ja tekijänoikeuksien merkitys korostuu, erityisesti sisällön tuotannon rahoitusta ja rahoitusinstrumentteja luotaessa. Tätä todistaa myös viimeksi kulunut vuosikymmen, jolloin cd-rom ja verkkojulkaisut tulivat ensin ryminällä ja sitten osittain häipyivät. Vaikka pysyvät muutokset ovat hitaita, on multimedia vakiintunut perinteisen kirjaformaatin ohella yhdeksi vaihtoehdoksi. Internet ja verkkojulkaisut ovat osaltaan vieneet kehitystä pois staattisesta cd-rom-formaatista jatkuvasti päivittyvän julkaisun suunnitteluun. Vaikka mitään vallankumousta ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut, ovat kehittyvien globaalien ja digitalisoituvien tuotteiden pelisäännöt erilaiset kuin mihin arvoketjutoimijat ovat menneinä aikoina tottuneet.

Lisensiointi kasvattaa merkitystään suurtenkin yritysten oheistuotteiden konseptisuunnittelussa. Seuraavat asiat ovat merkityksellisiä kansainvälisyyteen pyrittäessä:
  • Sopimuksellisten ja tuotannollisten mallien löytäminen
  • Monistettavuus
  • Kasvupotentiaali
  • Kansainvälistymismahdollisuudet yhdistettynä innovatiiviseen ideaan
  • Tuotannollisen ja markkinoinnillisen arvoverkon luominen
  • Partnerointi
  • Brandin luominen
  • Immateriaaliset sopimusoikeudet.

Suomalaiset kehittävät uusia konsepteja

Media toimii yhteisöjen peruspalveluna. Mediatarjonta vetää käyttäjiä verkkoon ja puolestaan aikaansaa lisäarvosisällön tuotantoa. Tällä alueella suomalaiset voivat kehittää sisällön hallintaan, jakeluun ja oikeuksien valvontaan tarvittavia sovelluksia. Täydentämällä sovelluksia sellaisella superjakelu-konseptilla, jota kehitetään muun muassa Oulu Mobile Forum-tyyppisissä kuluttajatestiympäristöissä, voidaan saada aikaan uusia interaktiivisen median jakeluun sopivia kanavia.

Avainasiana sisällön tuotannossa on esiin tulevien tuotantomallien muuttaminen rahoitukseen sopiviksi malleiksi. Digitaalisen median sisältötuotannon rahoitus Suomessa on ollut teknologiarahoitukseen nähden lapsenkengissä ja sen uskotaan vaikuttavan kehitystä hidastavana asiana (muun muassa OPM:n sisältötuotantotyöryhmä, KTM:n sisältöneuvottelukunta). Suomesta puuttuu myös selkeä, pitkäkantoinen ja konkreettinen strategia. Liiketoiminnan tukemiseen ja pitkäjänteisyyteen tulee panostaa enemmän. Alan keskittyminen Helsinkiin ja kansainvälistymisen tarve alkavat näkyä kotimarkkinoiden pienuuden takia. Kansainvälisyyteen tähtäävät fokusoidut toimet voivat olla tulevaisuuden avain.

Vientitoiminnan kasvattamiselle tulee asettaa selkeä tavoite. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteutti sisältötuotantoprojektin kyselyn 23.7.-9.8. 2002 välisenä aikana. Vastanneiden alan pk-yritysten keskimääräinen vientiprosentti oli yli 10% yritysten kokonaisliikevaihdosta, mutta joukossa oli jo yksi 100%:sti ja kaksi yli 40%:sti vientiin suuntautunutta yritystä. Merkittävimmät läpimurron tehneet yhtiöt ylsivät jo joidenkin miljoonien eurojen vientituottoihin. Pk-yritysten realistinen vientitavoite vuodelle 2003 voi olla 15 miljoonaa euroa. Pari onnistunutta suomalaista tv-formaattia, kännykällä käytettävää lisäpalvelua ja konsolipeliä voisivat yhdessä nostaa realistisen vientitavoitteen vuonna 2003 jo yli 150 miljoonaan euroon.


”Älykäs sisältö” - Intellimedia

Sisältöä ovat draaman, oppimateriaalien ja kulttuurin lisäksi myös kaikki yritysten erilaiset tietojärjestelmät. Itse asiassa jokaisessa transaktiossa on sisältöä, joka on vastaanottajalleen arvokasta. Haasteena ei olekaan kokonaan uudentyyppisen ja ennen näkemättömän uusmedian keksiminen, vaan reaalimaailman monimuotoisten informaatiovirtojen kytkeminen 24 tunniksi verkkoon. Käyttäjät luovat yhä enemmän omaa sisältöä. Musiikkia, videoleikkeitä ja chatti-jaksoja kopioidaan verkosta, ne editoidaan kotikonein ja niitä tallennetaan henkilökohtaisiin digitaalisiin arkistoihin. Materiaalia kerätään, yhdistellään, vaihdetaan, kopioidaan ja samalla osallistutaan prosessiin itse luovana taiteilijana. Jokainen luo prosessissa itse oman lisäarvonsa.

Globaaleille markkinoille tähdättäessä Club Nokia on ehkä paras esimerkki. Tänään se toimii jo useissa kymmenissä maissa ja jokaisessa maassa sisältö on lokalisoitua. Kulttuurien välinen viestintä nouseekin tärkeään asemaan. Erityyppiset monikulttuuristen yhteisöjen käyttöliittymät ovat jo nyt Nokian ja luultavasti pian myös lukuisten muidenkin toimijoiden kiinnostuksen kohteena.

Tulevaisuudessa tekijänoikeuksien ja brändien arvo korostuu. Luomalla ja omistamalla näitä immateriaalioikeuksia maassamme voidaan kehittää huomattavaa arvoa. Yhteiskunta hyötyy elinkelpoisten ja kaupallisesti kannattavien sisältötuotantohankkeiden tukemisesta. Hankkeet ovat usein uusia ja innovatiivisia ja henkistä omaisuutta (Intellectual Property Rights) synnyttäviä, kuten niitä toteuttavat pienet- ja keskisuuret yrityksetkin. Pk-yritysten työllistävä vaikutus on huomattava ja ne ovat nopeasti nettomaksajia yhteiskunnalle ja tuovat veroina sijoitetun tuen takaisin - usein jopa moninkertaisesti. Lisäksi uuden teknologian myötä monistettavissa olevan älykkään, tietoliikennejakeluteihin mukautuvan sisältötuotannon vientipotentiaali on huomattava.

Alueita, joissa nähdään orastavia mahdollisuuksia ovat:
  • Mikroelokuvina tuotettavat musiikkivideot
  • Uustodellisuuden sisällöt mm. tosielämän ja tekotodellisuuden yhdistävät verkkopelit
  • Lisäarvoa luovat langattomat yhteisöt
  • Kansainvälisen brändisisällön upottaminen interaktiivisiin formaatteihin
  • Älykkäitä työvälineitä sisältävät oppiaineistot tai elektroninen dokumentointi
  • Digitaalisen television MHP-alustalle tuotettavat mukautuvat sisällöt.

Sisällön kehitys on vaativa prosessi

Uusien interaktiivisten sisältöformaattien kehitys, testaus ja käyttöönotto ovat kuitenkin mittava ponnistus, sillä sisältö tulee olemaan erittäin dynaamista ja nopeasti muuttuvaa. Jokaisen alalla toimivan kannattaa yrittää löytää oma paikkansa arvoketjusta, eikä lähteä ainakaan kovin pienin panoksin laajenemaan horisontaalisesti. Myös itse sisällön käsite on ymmärrettävä uudella tavalla. Mukautuvalla, älykkäällä sisällöllä – intellimedialla - tarkoitetaan skaalattavan digitaalisen median, työkalujen ja interaktiivisen formaatin yhdistelmää. Intellimedian elämyksellinen suunnittelu tarjoaa innovatiivisen tavan kehittää verkkomaailman sisältöjä.

Tekesin ”Vuorovaikutteinen tietotekniikka” -teknologiaohjelmassa 2003–2007 sisältö on määritelty tietoverkkojakelutiehen perustuvalla tavalla. Sisällön on täytettävä seuraavat ehdot:
  • Se perustuu digitaaliseen, päätelaitteen mukaan mukautuvaan sisältöön
  • Se on yhteisöllistä, monen käyttäjän mediaa; monin eri tavoin interaktiivista, editoitavaa
  • Se on käyttäjäkohtaisesti mukautuvaa mediaa, joka voi sisältää esimerkiksi koodattavia työvälineitä ja linkityksiä toisiin aineistoihin
  • Sen jakelutie on tietoverkkoperustainen monikanavajakelu.
Määritelmä on teknologiapainotteisempi kuin OPM:n sisältötuotantoryhmän väliraporteissa.


Sisältöbusiness perustuu arvoverkkoon

Kansainvälinen verkosto laajenee internetin kytkiessä ihmisiä, organisaatioita ja tietoa toisiinsa. Kukaan ei voi hallita nopeasti kasvavan tiedon määrää ja kumppanuuksien arvo kasvaa jatkuvasti samoin kuin taito käyttää niitä hyväksi. Toiminta arvoverkoissa muodostuu entistä tärkeämmäksi. Oma työ on pystyttävä kytkemään kokonaisuuksiin ja ”väliin tulemisen taito” on kontribuutio nopeaan kehitykseen. Ihmisten välisen verkkokäyttöisen ”social webin” merkitys on olennainen.

Sisällöntuotannon arvoketjulla toimivien yritysten ei ole ollut tähän mennessä helppoa keskustella keskenään. Alueella törmäävät toisiinsa telealan sääntelyajalta peräisin oleva voimakas, mutta suljettu teknologia ja tietotekniikka-alan avoin, horisontaalinen arvoketju. Media-alueen vanhojen liiketoimintamallien siirtäminen internetiin ei ole toistaiseksi onnistunut riittävän hyvin. Suomen ongelmana on myös palvelujen ja sisältöjen vähäisyys sekä vaatimaton taso. Varsinaisen sisällön tuotannon lisäksi tarvitaan myös käyttäjälähtöisiä palveluja kehittäviä toimintamalleja, kuten peer-to-peer jakelumalleja, digitaalisten tekijänoikeuksien kehittämistä ja aineistojen vapaata editointia ja tallennusta – jotka syntyvät usein juuri pienryhmien tai yhteisöjen toimesta.

Kuluttajapalveluiden arvoverkkojen kehitykseen vaikuttavat seuraavat osa-alueet:
  • Älykkään palveluverkon kehittäminen liiketoimintaan sopivaksi (esimerkiksi semanttinen web, interoperability, agentti- ja hakuteknologiat)
  • Win-win tyyppiset liiketoimintamallit
  • Verkkopalveluiden ansaintalogiikoiden kehittäminen
  • Turvallisen maksamisen järjestelmät
  • Verkon käyttövarmuuden ja luotettavuuden tehostaminen sataprosenttiseksi
  • Asiakas- ja käyttäjätutkimukset osana verkkopalveluiden markkinamenestyksen verifiointia
  • Arjen käyttötapojen, käytön hyväksyttävyyden ja käytettävyyden kehitys.

Nykyinen osaaminen kotimaassa

Suomalaisilla toimijoilla on suuri määrä osaamista seuraavilla alueilla:
  • Kuluttajaelektroniikan ja mediatekniikan sovellusten kehitys
  • Tuotteisiin sulautuva älykkyys - proaktiivinen tietotekniikka
  • Sisältö-, tietotekniikan ja telekommunikaation konvergenssi
  • Sähköisen kaupankäynnin (e-business, portaalit, yhteisöt) liiketoimintamallien kehitys sekä tietoverkkojen välityksellä tapahtuva vuorovaikutus ja asiointi
  • Lisääntyvä sähköisen tiedon kulutus
  • Tietoverkon konvergenssi
  • Päätelaitteiden kehitys ”information appliance”-tuotteiksi, siirtyminen tekstiviesteistä kuvaviestintään
  • Laajakaistaisen mobiili- ja digi-tv-tiedonsiirron kehitys koko kansan ”multimediaintranetiksi”
  • Fyysisen maailman ”päälle rakentuva” uustodellisuus innovatiivisine liiketoimintamalleineen
  • Ohjelmisto-, sisältö- ja tietoliikennepalveluiden kehittynyt pk-alihankintateollisuus.
Keskeisiä teknologioita ovat:
  • Kehittyvät käyttöliittymäteknologiat, joiden avulla järjestelmät sopeutuvat käyttäjän kontekstiin (esimerkiksi huone/tila, seinä, lasilevy, asusteet)
  • Edellisiin liittyen uudet tietämyksen haku- ja hallintamenetelmät (kuten semantic web, agenttiteknologia, hakukoneet)
  • Uudentyyppiset informaatioalustat (kuten painoviestinnän, digitaalisen median ja elektroniikan hybridit sovellukset).

Sovellusalueet

Digitaalisessa viestinnässä on tapahtunut joukko kaupallisia läpimurtoja. Käyttäjäkeskeisen tieto- ja viestintäliiketoiminnan kannalta tärkeimpiä niistä ovat:
  • Web-services (portaalit, verkossa toimivat ohjelmistokomponentit, nettipalvelut)
  • Globaalinpalvelun ja lokaalien portaalipalveluiden yhdistelmät
  • Yrityksille kohdennetut niche-palvelut
  • Mobiili internet ja intranet/extranet-tekniikat
  • Multimediaviestintä
  • Langaton teknologia – puhelimet ja PDA-laitteet
  • 3G palvelut (UMTS ja yhdysvaltalaiset standardit)
  • Kännyköiden muuttuminen yleiseksi elämänhallinnan välineeksi internet-liityntämahdollisuuksineen
  • Paikantamispalvelut
  • Digitaalinen televisio (MHP-alusta)
  • Anturiverkot
Sisältöjen ja palveluiden ennustetaan olevan vetureina seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Digitalisoituminen ja uudet toimintaympäristöt kuten internet ja digitaalinen televisio muuttavat koko audiovisuaalisen alan luonteen. Painopistealueen luominen on muna-kana ongelma. Parempi sisältö tuo lisää asiakkaita, joka taas auttaa kehittämään entistä kiinnostavampaa sisältöä tuoden jälleen uusia asiakkaita. On rahoitettava uusien formaattien innovointia, jakelutiehen mukautuvan sisällön kehitystä sekä set-top-boxeja vastaanottajille testausalustan ja kriittisen massan aikaansaamiseksi. Palvelut on tärkeää markkinoida kuluttajille sisältökeskeisesti ja välttää puhumasta tuotteiden teknisistä ominaisuuksista. Teknologiadivergenssi lisää jakelualustojen määrää ja sirpaloittaa kohderyhmiä entisestään. Monimediastrategiat käyvät yhä tärkeämmiksi sisällöntuottajille.


Paperin ja Infocomin yhdistelmä - Hybridimedia

Tietotekniikka alkaa vähentää paperiin perustuvaa viestintää. Paper Industry Management Association etsii parhaillaan keinoja, joiden avulla paperiteollisuus voi paremmin hyödyntää informaatiotekniikkaa, koska se tähän mennessä on hyödyntänyt mm. internetiä varsin vähän. Tietotekniikan kehitys luo kysyntää uusille paperituotteille. Toimistopapereiden ja erityisesti digitaaliseen väritulostukseen soveltuvien paperilaatujen kulutus tulee kasvamaan merkittävästi.

Suomen kannalta tärkeänä kehityspolkuna nähdään paperin integroiminen digitaalisen median kanssa. Painotuotteeseen voidaan jatkossa myös uudelleen kirjoittaa tai päivittää tietoa. Painotuotteen voi korvata myös elektroninen paperi, jolloin elektroniset kertakäyttötuotteet astuvat mukaan kuvaan. Jopa cd-kiekon voisi painaa paperille. Tällöin voidaan puhua tulevaisuuden lukutuotteista. Mediavaihtoehtojen lisääntyessä yksittäinen kuluttaja käyttää enenevästi useaa viestintäkanavaa ja päätelaitetta rinnakkain ja peräkkäin; media-annos muodostuu kasvavasta lukumäärästä pieneneviä kokonaisuuksia. Median käytön tehokkuus ja miellyttävyys synnyttävät vaatimuksen päätelaitteiden ja kanavien yhteensopivuudelle, viestintäalustojen keskinäiselle kommunikoinnille.

Tietotekniikan kehitys myös nopeuttaa paperin kulutuksen painopisteen siirtymistä uusille markkinoille Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Itä-Eurooppaan. Uusilla kasvualueilla paperin kulutus sekä tietotekniikan ja internetin käyttö ovat vielä hyvin pientä. Kun digitaaliseen teknologiaan perustuvaa viestintää aletaan pitää selkeänä vaihtoehtona painetulle viestinnälle, tullaan sitä suosimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Internetin suurkuluttajat etsivät itseään kiinnostavaa tietoa monista lähteistä, myös aikakauslehdistä. Mitä monipuolisemmin internetiä käyttää, sitä enemmän välineen käytöllä on yhteyksiä aikakauslehtien lukemisen kanssa. Siitä, mikä erityisesti kiinnostaa, haetaan tietoja monenlaisista lähteistä. Internetistä tietoa etsivät hakevat sitä myös aikakauslehdistä. Toisin sanoen internet ja aikakauslehdet voivat olla joko kilpailevia tai toisiaan täydentäviä lähteitä riippuen kummankin käyttötarkoituksesta käyttäjälle itselleen.

Kasvun vetureina ovat mm.
  • Digipainatuksen kuluttajasovellukset, print-on-demandin ja sähköisen median yhdistelmät, uudentyyppiset jakelutiet
  • Valokuvien yleistyvä kotitulostus. Suomella voisi olla jopa mahdollisuus luoda valokuvapaperin standardi tälle alueelle
  • Elektronisen kirjan ja paperitulostuksen yhteensovittaminen voi tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia aikaiselle soveltajalle
  • Halpa, jokamiehen paperikäyttöliittymä, jossa paperipintaan kuuluvat myös elektroniset ja internet- komponentit
  • Kuluttajien uudet paperilisäarvotuotteet ja sähköisen median palvelut
  • Paperiteollisuuden tuotteiden ja logistiikan yhdistelmät. Vastaanottajan mukaan räätälöidyt kirjepalvelut; posti tutkii aluetta kehittäessään jokamiehen sähköpostiosoitetta, jossa vaihtoehtona olisi kirjeen manuaalinen perille toimittaminen
  • Entistä tehokkaammat teksti- ja kuva-aineistojen hallintamenetelmät.
Digitaalisen median ja painoviestinnän rajapinnalle syntyy jatkuvasti uusia tarpeita. Suuri mahdollisuus onkin Suomen metsäteollisuuden ja informaatioteollisuuden yhdessä kehittämät sisältöalustayhdistelmät.


Tieto on pääomaa

Tiedosta on tullut tärkein pääoman laji. Pääomaköyhän Suomen aikaikkuna avautuu, jos tietopääomaa osataan jakaa ja käyttää. Tietopääoma voidaan muuttaa varallisuudeksi; erityisesti innovaatiot tuottavat varallisuutta. Suomi on innovaatiolaboratorio ja yritykset ja kuluttajat ottavat nopeasti käyttöön uutta teknologiaa. Tiedon käsittelyn tuoma tuotantopotentiaalin lisäys on merkittävä, mutta ongelmana on kuitenkin teknologian soveltaminen organisatorisiin ja sosiaalisiin muutoksiin.

Suomessa innovoidun teknologian kehitys ja vienti on ollut tehokasta, mutta sen soveltaminen on ollut heikkoa. Teknologian hyödyntäminen oppimiseen ja sen soveltaminen organisatorisiin ja sosiaalisiin muutoksiin on kehityksen avainkysymys. Organisaatioissa on kansakunnan strateginen reservi, ja tietojohtaminen on avainkysymys: miten organisaatiot saadaan toimimaan tehokkaammin? Ihmisten panos on saatava paremmin käyttöön – tavoitteena ”älykäs organisaatio”. Menestyneiden yritysten resepti on seuraava; korkea informaatioteknologian käyttöaste, joka tukee joustavia, matalia organisaatioita, joissa työntekijöillä on paljon valtaa. Tietojohtamisen ydin on löytää, jakaa ja käyttää tietoa sekä lisätä tietämyksen luontia. Johtamisen on tuettava uudistumista ja innovaatiokykyä ja nostettava kokemuksellinen, piilevä tieto voimavaraksi. Tiedon jalostusarvona luodaan uutta varallisuutta.

Kilpailukyvyn lisäämisessä on muistettava, että tieto on tietokantojen lisäksi abstraktia, epäaineellista. On luotava ympäristöjä, joissa tietoa syntyy, jalostetaan ja käytetään. On luotava diskurssi; keskusteluympäristö tiedon luontiin ja tuettava jatkuvaa innovaatiokyvykkyyttä. Informaatiotaloudessa tieto on voitava muuttaa taloudellisiksi arvoiksi ja sitä on voitava soveltaa nopeasti ryhmässä. Tietojohtamisen alustan on tuettava sellaisten organisaatioiden ja instituutioiden uudistumista, jossa fokusalueena on innovaatiokehitys yhteisöissä. Näillä tekijöillä voidaan perustella yhteisöllisten informaatioalustojen kehitystä yrityksissä sekä teknologian avulla saatavaa hyötyä tiedon soveltamisessa yritystoimintaan. Sen kautta verkostotalous tuottaa lisäarvoa liike-elämälle ja auttaa kansainvälisessä kilpailussa.


Lähteet

Ekholm, Kai & Oesch, Klaus. 1993. Hypermedia: opas hypertekstin ja hypermedian käyttäjille. Helsinki, Otava.

Oesch, Klaus; Varesmaa, Tero; Nummenpää, Tero & Vuorimaa, Petri. 2003. Verkostotalouden uudet sovellukset. Aihealueen tulevaisuuden suuntauksia ja kehittämistarpeita. Teknologiakatsaus 136/2003. Tekes. http://www.tekes.fi/julkaisut/verkostotalouden_uudet_sovellukset.pdf

Opetusministeriön Sisältötuotanto-työryhmän raportteja verkossa http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/sisu/julkaisut.html

Open Directory Project. http://dmoz.org/

The Paper Industry Management Association (PIMA) http://www.pima-online.org/

W3C. Semantic Web Activity. http://www.w3.org/2001/sw/
W3C. Web Service Activity. http://www.w3.org/2002/ws/

Vuorovaikutteinen tietotekniikka 2003-2007. Fenix. Tekesin teknologiaohjelma. http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/plaza/tekes/tivi-kayttoliittyma-inforalustak.htx