|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suomalaiset kehittävät uusia konsepteja
Avainasiana sisällön tuotannossa on esiin tulevien tuotantomallien muuttaminen rahoitukseen sopiviksi malleiksi. Digitaalisen median sisältötuotannon rahoitus Suomessa on ollut teknologiarahoitukseen nähden lapsenkengissä ja sen uskotaan vaikuttavan kehitystä hidastavana asiana (muun muassa OPM:n sisältötuotantotyöryhmä, KTM:n sisältöneuvottelukunta). Suomesta puuttuu myös selkeä, pitkäkantoinen ja konkreettinen strategia. Liiketoiminnan tukemiseen ja pitkäjänteisyyteen tulee panostaa enemmän. Alan keskittyminen Helsinkiin ja kansainvälistymisen tarve alkavat näkyä kotimarkkinoiden pienuuden takia. Kansainvälisyyteen tähtäävät fokusoidut toimet voivat olla tulevaisuuden avain. Vientitoiminnan kasvattamiselle tulee asettaa selkeä tavoite. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteutti sisältötuotantoprojektin kyselyn 23.7.-9.8. 2002 välisenä aikana. Vastanneiden alan pk-yritysten keskimääräinen vientiprosentti oli yli 10% yritysten kokonaisliikevaihdosta, mutta joukossa oli jo yksi 100%:sti ja kaksi yli 40%:sti vientiin suuntautunutta yritystä. Merkittävimmät läpimurron tehneet yhtiöt ylsivät jo joidenkin miljoonien eurojen vientituottoihin. Pk-yritysten realistinen vientitavoite vuodelle 2003 voi olla 15 miljoonaa euroa. Pari onnistunutta suomalaista tv-formaattia, kännykällä käytettävää lisäpalvelua ja konsolipeliä voisivat yhdessä nostaa realistisen vientitavoitteen vuonna 2003 jo yli 150 miljoonaan euroon. URN:NBN:fi-fe20031617 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
