Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Tietoa kansalaisille, tietoa tutkijoille


Tiedonlähteiden muodonmuutos
1 Jatkuva muutos
2 Tiedon tuottamisen helppous
3 Verkot välittävät
4 Tietoa kansalaisille, tietoa tutkijoille
5 Kansalliskirjasto - tiedonlähteiden tiedonlähde
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Tiedonlähteen muutosta suhteessa käsiteltävästä tapahtumasta tai aiheesta kuluneeseen aikaan kuvataan havainnollisesti Kelley Lawtonin tiedon aikajanassa. Päivänkohtainen tieto leviää yleisön tietoisuuteen tiedotusvälineiden kautta, joihin myös internet kuuluu. Seuraavien viikkojen aikana tieto on löydettävissä yleisaikakauslehdistä ja se kohdistetaan edelleen pääasiassa suurelle yleisölle. Myöhemmin tiedonlähteenä ovat tieteelliset aikakauslehdet, tietosanakirjat ja hakuteokset. Viimein vuoden tai vuosien kuluttua tieto on laajana tutkimustietona asiantuntijoille ja ammattihenkilöstölle, yleensä painetussa muodossa kirjana.

Suuri osa internetin välityksellä tavoitettavasta sähköisestä tiedosta on tarkoitettu tiedonlähteeksi suurelle yleisölle yksittäiseen suppeaan, usein lyhytaikaiseen tiedon tarpeeseen. Hyvin paljon on sirpaletietoa ilman kontekstia. Tietoaineistojen parempi hallinta ja jäsentäminen eri käyttäjien tarpeiden mukaisesti tuo muunkinlaiset verkkotiedonlähteet helpommin tavoitettaviksi. Kehittyneet hakukoneet ovat kansalaisten ja yhä enenevässä määrin myös tutkijoiden ja tiedonhaun ammattilaisten tiedonhaun välineitä. Hakukoneiden kyvyt eritellä aineistoja ovat erilaiset, ja hakutuloksen tarkkuus on yksi ratkaiseva tekijä. Silti internet-käyttöön liittyy paljon ongelmia, joista suurimpia ovat vanhentuneet linkit ja vanhentuneet sivut. Oikean tiedon löytymisen vaikeus ja tiedon epäluotettavuus ovat niinikään yleisiä puutteita. Sähköisen tiedonlähteen lyhyt pysyvyys internet-käytössä hankaloittaa sen käyttöä tutkimuksen lähteenä, jos viittausten tietojen tarkistaminen ei ole mahdollista.

Uusien tiedonlähteiden eräs merkittävä piirre on entistä laajempien tietokokonaisuuksien muodostuminen. Tiedonlähde ei enää ole yksittäinen teos tai tietokanta vaan monitahoinen ja monimuotoinen asiakokonaisuus, jossa on artikkeleita, kuvia, hakemistoja, tietokantoja, linkkilistoja, jne. Tekijöinä ja ylläpitäjinä voivat olla lukuisat etäällä toisistaan olevat ryhmät. Tiedonlähde-käsitteemme tuleekin vielä saamaan laajemman ja monipuolisemman sisällön: kokonaiset www-sivustot, sähköiset hakemistot, virtuaalikirjastot sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaan ja tiedonhakuun luotavat käyttäjälähtöiset portaalit ovat tulevaisuuden tiedonlähteitä.

Esimerkkinä mittavimmista virtuaalikirjastoista on WWW Virtual Library eri tieteenalojen sivustoineen. Tutkijayhteisön omista asiantuntevasti toimitetuista www-sivuista on hyvä esimerkki Agricola - Suomen historiaverkko, joka monipuolisuudessaan on kiinnostava historian alan tietopaketti. Ja mainittakoon vielä Helsingin yliopiston kirjaston tuleva Nelli-portaali. Siihen voidaan myös liittää personoituja palveluja käyttäjän tiedontarpeen mukaisesti.

Kun kuitenkin koko laaja internet voi olla tiedonhaun lähtökohtana, oikean tiedonlähteen löytyminen suuresta sähköisestä massasta vaatii tiedon tallennukseltakin paljon. Tallennuksen ja metadatan merkitys nousevat oleellisiksi tekijöiksi tiedonhaun onnistumiselle. Sähköisten tiedonlähteiden käytettävyyden hyväksi tehdään paljon tutkimusta ja kehitystyötä sekä teknisten että sisällöllisten ominaisuuksien parantamiseksi. Tähän liittyy se kiinnostava piirre, että tutkitaan käyttäjälähtöisyyden edellytyksiä näennäisesti keskenään ristiriitaisista lähtökohdista. Toisaalta tutkitaan ja kehitetään sanasto- ja lingvistisiä aiheita ja toisaalta koneellisesti toteutettavia menetelmiä. Semanttinen web on yhdistävä tavoite.


«  1  2  3  4  5  *  »
URN:NBN:fi-fe20031615