Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
 kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

     aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 



Tiedon tuottamisen helppous


 Tiedonlähteiden muodonmuutos
1 Jatkuva muutos
2 Tiedon tuottamisen helppous
3 Verkot välittävät
4 Tietoa kansalaisille, tietoa tutkijoille
5 Kansalliskirjasto - tiedonlähteiden tiedonlähde
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Sähköinen julkaiseminen ja internetin kautta tapahtuva välitys ovat tuoneet helppouden ja nopeuden tiedon tuottamiseen. Helppoudesta on myös haittansa. Myös sisällön muokkaamiseen käytetty aika on usein supistunut ja julkaisukynnys laskenut. Tiedon nopea saatavuus on tärkeää, mutta tiedon tarvitsijalle on ongelmallista, jos tieto ei kaikin osin olekaan taattua ja luotettavaa. Paljon tietoa vanhenee jatkuvasti, eikä verkkoon tuotetun valtavan tietomäärän ajantasaisuutta aina voida tai viitsitä ylläpitää. On vaivattomampaa tuottaa uutta tietoa kuin seurata ja kontrolloida jo olemassa olevan oikeellisuutta ja ajantasaisuutta. Sähköisten lähteiden kriittinen arviointi on siksi erityisen tärkeää.

Julkaiseminen sähköisesti on kustannuksiltaan taloudellisempaa kuin paperille painetun kirjan tuottaminen, joten paine tämän edun hyödyntämiseen on suuri. Sähköisen julkaisun käyttöliittymä on kuitenkin vielä kehittymätön, kun painettu kirja on vuosisatojen kuluessa saanut oivallisen ja helppokäyttöisen muotonsa. Siitä syystä käyttäjät asettavat kirjan sähköisen tiedonlähteen edelle. Painettujen ja sähköisten tiedonlähteiden rinnakkainelo on luonteenomaista tälle hetkelle.

Perinteisinä monografioina julkaistaan etenkin humanistisen tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Sähköinen julkaiseminen ei ole vähentänyt painetun kirjan merkitystä. On kuitenkin paljon aineistoja, joille sähköinen julkaiseminen on omiaan. Etenkin lehdistö on muutosvaiheessa. Lyhyehkön lehtiartikkelin lukeminen näyttöruudulta tai tulostus paperille on melko vaivatonta. Toistaiseksi tuotetaan useimmiten lehden paperimuotoinen ja sähköinen julkaisu rinnakkain, ja molemmat versiot voivat olla sisällöltään identtiset. Vähälevikkisten tiedejulkaisujen uskotaan kuitenkin olevan tulossa tiensä päähän, jolloin kalliista paperijulkaisusta joudutaan luopumaan kokonaan. Sähköisen julkaisemisen lisääntyessä lehdet voivat kustannusten säästön lisäksi saada nopeamman ja aikaisempaa laajemman levikin.

Sähköisinä tuotetaan sekundaarisia tiedonlähteitä, kuten luetteloita, viitetietokantoja, bibliografioita ja hakuteoksia, aiemmin paljolti cd-rom-tallenteina mutta nykyisin valtaosin verkkokäyttöisinä online-tietokantoina. Niiden ilmeiset edut, kuten monipuoliset hakumahdollisuudet, kumuloituminen, ajantasaisuus ja kokoaikainen saatavuus ovat ratkaisevia. Toisaalta hankala selailu, usein heikot hakutekniikat ja kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus asettavat käytölle kynnyksen. Hakunotkeuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Käyttäjien mieltymykset suosivat sen vuoksi kirjaa. Näistä syistä sekä laitteista riippumattoman käytön mahdollistamiseksi esimerkiksi tietosanakirjoja julkaistaan edelleen painettuinakin.

Monimuotoisuuden lisääntyminen tiedonlähteissä on sähköisen julkaisemisen myötä tullut ilmiö. Paperille painettujen tiedonlähteiden rinnakkaisjulkaisuina voi olla sähköisiä tallenteita, muun muassa cd-rom-tallenteita, sekä verkkokäyttöisiä julkaisuja. Eri versioiden käyttöliittymät ja käyttötavat voivat olla keskenään erilaiset. Niinikään sähköisten aineistojen käyttöehdot vaihtelevat paikalliskäytöstä lähiverkkokäyttöisyyteen tai vapaaseen internet-käyttöön.


«  1  2  3  4  5  *  »
URN:NBN:fi-fe20031615
© Helsingin yliopiston kirjasto 2003