Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Kaikki kirjastot yhtykää


Kirjastot tietoyhteiskunnan kolmantena tilana
1 Enonkoskelaisen kirjastonkäyttäjän ajatuksia
2 Tyytyväinen kirjastonkäyttäjä
3 … on huolissaan kirjastojen tulevaisuudesta
4 Kaikki kirjastot yhtykää
5 … ja tarjotkaa uusia palveluja
6 Tietoyhteiskunnan kolmas tila - kirjasto
* Lähteitä
tulosta Tulostettava versio
Historioitsijana saan houkutuksen katsoa ajassa taaksepäin. Ne kirjastot, joita nykyisin kutsumme yleisiksi kirjastoiksi ja joiden palvelut ovat kunnan vastuulla, ovat itse asiassa varsin nuori ilmiö, ideana vähän yli 200 vuotta vanha. Toisaalta kunnallisten palvelujen joukossa ne ovat vanhimpia, pitkälle yli 100-vuotiaita ja olennainen osa sitä kunnallista infrastruktuuria, kuten vesi, energia, opetus ja terveydenhuolto, jota 1800-luvun lopulla alettiin rakentaa.

Silloin ne kirjastot, joita tänään kutsumme tieteellisiksi tai erikoiskirjastoiksi, eivät enää pystyneet tarjoamaan palveluita laajoille kansalaispiireille, joita haluttiin kouluttaa ja sivistää. Siksi ryhdyttiin perustamaan nopeaan tahtiin uusia kuntien ylläpitämiä kirjastoja, yleisiä kirjastoja. Koska yleisiä kirjastoja pidettiin tärkeinä kansan sivistystason kohottamisessa, niin silloisesta, paljon köyhemmästä Suomesta löytyi varoja niiden perustamiseen ja ylläpitämiseen.

Tänään heiluri on heilahtanut vastakkaiseen suuntaan, kun puhutaan kansalaisten koulutustasosta. Suomen erityisvahvuutena mainitaan nimenomaan kansalaisten hyvä koulutustaso, joka on yksi maailman korkeimmista. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jo muodolliset opintonsa läpikäyneet, tietotaitoaan ylläpitävät suomalaiset tarvitsevat yleistiedon lisäksi entistä enemmän myös erikoistietoa. Yleisten kirjastojen tarjoama tieto ei heille enää aina riitä, vaan tueksi tarvitaan erilaisten tieteellisten kirjastojen, esimerkiksi yliopistokirjastojen avulla saatavaa tietoa.

Enonkosken pienessä kunnassa asuvana erikoistiedon tarvitsijana haluan, että kirjastojen väliset hallinnolliset raja-aidat minimoidaan ja varmistetaan, että suomalainen kirjastoverkko myös tulevaisuudessa turvaa palvelut tasa-arvoisesti saataviksi missä tahansa Suomessa.

Sekä valtion- että kunnallisveroa maksavana en voi ymmärtää, että valtion ylläpitämät yliopistokirjastot olisivat sen etäisempiä kuin kuntien ylläpitämät yleiset kirjastotkaan. Vaikka ne fyysisesti ovat etäällä minusta, enonkoskelaisesta, ovat ne tietoverkon välityksellä saavutettavissa, jos eivät minun kotitietokoneessani, niin ainakin kotikuntani kirjaston tietokoneella. Kaukopalvelun avulla haluan lisäksi saada kirjoja käyttööni eri kirjastoista, niin kuin olen saanut tähänkin asti.

Jos puhe tietoyhteiskunnasta on totta, ja se halutaan todistaa konkreettisilla toimenpiteillä, on minimilähtökohdan oltava kirjastojen nykyisen palvelutason turvaaminen. Jos halutaan parantaa Suomen kilpailukykyä ja huolehtia siitä, että kansalaisilla on jatkossakin maailman parhaat tietoyhteiskuntavalmiudet, on kirjastoihin panostettava entistä enemmän. Siksi lausun minäkin muutamia konkreettisia toiveita, joiden näen parantavan rooliani tutkijana Enonkoskella.


«  1  2  3  4  5  6  *  »
URN:NBN:fi-fe20031611