|
|||||||||||||||||||||||||||||
Taaksepäin näkeminen
Kirjastot muistiorganisaatioina ovat aina tarjonneet mahdollisuuden nähdä taaksepäin ja tavoittaa dokumentoitu menneisyys. Vaikka dokumentoidun tiedon fyysiset muodot muuttuvat, kirjastoilla on edelleen tärkeä tehtävä yhteiskunnan muistina. Kirjastojen toteuttamat digitointiohjelmat voivat varmistaa tallennetun tiedon säilymisen silloinkin kun paperimuotoon tallennetut dokumentit uhkaavat hävitä paperin haurastumisen vuoksi. Taaksepäin näkeminen tarkoittaa kirjastoissa myös oman menneisyyden tuntemista. Kirjastojen historia kulkee mukana organisaatiokulttuurissa ja vaikuttaa kirjastojen sosiaaliseen pääomaan joko sitä kasvattaen tai sitä nakertaen (ks. esim. Huotari & Iivonen, 2004). Organisaation hiljaista tietoa (tacit knowledge) kuvataan usein hyvin positiivisena asiana. Choo (1998) esimerkiksi korostaa, että hiljainen tieto on organisaatioille elintärkeää, koska organisaatiot voivat oppia ja olla innovatiivisia ainoastaan käyttäen hyväksi jäsentensä hiljaista tietoa. Stewart (1997) tuo kuitenkin esiin myös hiljaisen tiedon pimeän puolen todetessaan: "But every virtue has a set of reciprocal vices, and tacit knowledge has three: It can be wrong; it's hard to change; and it's difficult to communicate." (s. 73) Hiljainen tieto ei siis aina tarkoita oppimista ja innovatiivisuutta vaan voi myös estää niitä. Taaksepäin näkemiseen kuuluu myös tämän ymmärtäminen. URN:NBN:fi-fe20031607 |
|||||||||||||||||||||||||||||
