Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Verkkokäyttöiset luettelot


Kansalliskirjasto elämäntehtävänä
1 Aina kansalliskirjasto
2 Kansalliskirjaston kehittäminen yliopiston yhteydessä
3 Kansallisten palvelujen kehittäminen alkaa
4 Kirjastoverkon suurhankkeet
5 Kaikkea ei silti saavutettu
6 Yhteistyö kirjastojen ideologiana
7 Kansalliskirjasto ja yleiset kirjastot
8 Paikallispalvelujen kehittäminen
9 Palvelukapasiteetti kasvaa
10 Verkkokäyttöiset luettelot
11 Kansalliskirjasto on kulttuurilaitos
12 Kansainvälistä yhteistyötä
13 Johtajana asiantuntijaorganisaatiossa
14 Kokonaisuuden etu
tulosta Tulostettava versio
Kirjasto on jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan panostanut valtavasti voimavaroja luetteloittensa siirtämiseen verkkokäyttöiseen muotoon. Konvertointi käynnistettiin jo ennen kuin VTLS-järjestelmä saatiin käyttöön. Kallis atk-hankinta olisi mielestäni seisonut tyhjän panttina, elleivät kirjaston luettelot olisi olleet käytettävissä sen avulla. Selvällä rahalla ostimme ulkomaiselta palvelujen tarjoajalta (Saztec) ulkomaisen kokoelman luettelon konvertoinnin vuodesta 1956 alkaen, mihin tosin liittyi myös runsaasti ongelmia. Kotkaan saatiin vähän myöhemmin perustetuksi luetteloitten konvertointikeskus, jonka päätehtävänä oli kansallisbibliografian konvertointi. Lisäksi se myi palveluja myös muille kirjastoille. Ulkomaisen kokoelman vanhan pääluettelon (repertorio) konvertointi aloitettiin yhteistyössä Viron kansalliskirjaston kanssa. Slaavilaisten kokoelmien luettelojen konvertointi oli tietenkin luku sinänsä eikä kaiketi vieläkään kokonaisuudessaan valmis, vaikka yliopisto eräässä vaiheessa tuki sitä jopa erillisrahoituksella. Ongelmia on aiheuttanut myös se, ettei nykyisen atk-järjestelmän toimittaja ole kyennyt tarjoamaan kirjastolle sopimuksen edellyttämässä ajassa ohjelmistoa, joka mahdollistaa kyrillisen kirjaimiston käytön luetteloita selattaessa.

Kun ensimmäinen luetteloitten konvertointihanke käynnistettiin, siitä ei ollut viisasta puhua ääneen kirjaston ulkopuolella. Sellaisen panostuksen tarvetta ei kerta kaikkiaan ymmärretty. Mutta tarvittiin vain muutama vuosi, kun yliopiston johdon taholta ryhdyttiin peräämään, mikseivät kirjastojen luettelot olleet verkossa. Saatoimme silloin osoittaa toimineemme jo hyvissä ajoin etukäteen. Tämä osoittaa konkreetisti, että vastuu palvelujen kehittämisestä on kirjaston johdolla, jonka on kyettävä ennakoimaan tuleva kehitys. Konvertoitujen luettelojen laatu ja kattavuus jättävät tosin yhä edelleen runsaasti parantamisen varaa, mutta kirjaston perusluettelot yhdessä kansallisbibliografian ja äänitteiden luettelon kanssa saatiin virkakauteni loppuun mennessä joka tapauksessa verkkokäyttöön. Olen pannut tyytyväisenä merkille, että kirjasto on nyt ottanut ohjelmaansa kotimaisen kirjallisuuden luettelon konvertoinnin siltä osin kuin se ei sisältynyt kansallisbibliografiaan. Tämä oli ohjelmassa jo aikaisemminkin, mutta työn oli pakko odottaa sitä, että repertorion konvertointi valmistuisi ja voimavarat vapautuisivat. Ilman verkkokäyttöisiä kokoelmaluetteloja ei ainakaan humanistisilla aloilla ole olemassa mitään elektronista kirjastoa.

Kaiken kaikkiaan teimme valtavasti sellaista perustyötä, jonka vaikutukset näkyvät vasta ajan myötä. Ylimalkaan vältin tarkoituksellisesti erilaisten paukkuefektien harrastamista atk-kehityksen yhteydessä (kuten itse asiassa muussakin toiminnassa), mitä muutamat kirjastot etenkin kehityksen alkuvaiheessa mielellään harrastivat. Olin kaiketi tosikko, joka halusi suunnata sekä huomionsa että kirjaston voimavarat välttämättömään perustyöhön ja puurtaa sen kanssa, vaikka se ei kovin kiinnostavaa ulkopuolisten silmin olisi ollutkaan. Tulokset näemme nyt.


«  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  »
URN:NBN:fi-fe20031605