|
|
||||||||||||||||||
Näkökulmien rikkaus
Filosofi ja Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto jatkaa vuonna 1989 kirjassaan Informaatio, tieto ja yhteiskunta käynnistämäänsä, edelleen ajankohtaista keskustelua ja kirjoittaa artikkelissaan: ”Onneksi kaikki science fiction ei muutu todeksi. Jotta ihmiset eivät eksyisi tietoyhteiskunnan virtuaalisissa verkostoissa, humanistin tulee kuitenkin suhtautua terveellä kriittisyydellä yrityksiin rakentaa "postihmistä". Ihminen on uhanalainen laji. Meistä itsestämme riippuu, tullaanko informaatioteknologian kumouksellisia keksintöjä käyttämään ihmisen hyvän puolesta vai ihmistä vastaan.” Dosentti Ilkka Mäkinen luo historiallisen katsauksen kansalliskirjastoajatuksen muotoutumiseen Suomessa aina kansalliskokoelman perustamisesta, vuodesta 1654, nykypäivään. Kolmen kansalliskirjaston johtajat, Tomas Lidman Ruotsin kuninkaallisesta kirjastosta, Tiiu Valm Viron kansalliskirjastosta ja Esko Häkli, Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitajan tehtävästä jo eläkkeelle siirtynyt taustavaikuttaja, kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään erilaisin lähtökohdin ja voimavaroin varustettujen naapurimaiden kansalliskirjastojen arjessa. Professori Arto Mustajoki ja erikoissuunnittelija Leena Pärssinen esittelevät verkkoaikakauden uusia tiedonlähteitä, jotka tarjoavat myös humanisteille ilon aiheita. Tällainen on muun muassa Integrum-tietokanta, joka on massiivinen tiedon aarreaitta Venäjään kohdistuvassa tutkimuksessa ja arkipäivän tiedontarpeissa. Yliopistokirjastojen, virastokirjastojen ja yleisten kirjastojen problematiikka tarkastelevat ylikirjastonhoitaja Mirja Iivosella, jolla on teemanaan johtamien välttämättömyys, sekä kirjastonjohtaja Tuula H. Laaksovirta ja kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson, jotka pohtivat maksuttomien kirjastopalvelujen tulevaisuutta. Ohjelmajohtaja Klaus Oesch tuo keskusteluun verkkopalvelujen sisältötuotannon taloudelliset haasteet ja mahdollisuudet. Lähivuosien kehitystrendeinä hän näkee tiedon digitalisoitumisen ja jakelun verkoissa sekä multimediasisältöjen nopean kasvun. Tuotantopäällikkö Majken Bremer-Laamanen ja kehittämisjohtaja Juha Hakala puolestaan valottavat Kansalliskirjaston tehtäviä kulttuuriperinnön digitoinnin ja internet-aineistojen arkistoinnin alueilla. Professori Reijo Savolainen ratkoo ajankohtaista kysymystä internetistä kansalaisten tiedonhankinnan kanavana. Mistä tekijänoikeus sai alkunsa? Tätä kysymystä sekä tekijänoikeuden taloudellisen hyödyn ja henkisen omistusoikeuden suhdetta tarkastelee professori Yrjö Varpio. Johtaja Jukka Liedeksen artikkeli avaa tietorikkaan näkymän tekijänoikeusjärjestelmän kehitykseen. Sen hän näkee kytkeytyneenä tekniikan historian kehitykseen ja kirjoittaa: ”Monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi arvosteltu tekijänoikeuslakimme on kuin räsymatto, jossa eri aikojen kudelmat erottuvat selvästi toisistaan”. Professori Paul Sturges pohtii artikkelissaan, kuinka kirjastot ja niiden tarjoamat palvelut voivat tukea tutkivaa journalismia ja sananvapauden toteutumista. Sensuurin historiasta tarjoavat monipuolisen kuvan ja pitkän aikaperspektiivin dosentti Juhani Sarsila, professori Esko Salminen ja erikoissuunnittelija Matti Pulkkinen. Kansalliskirjaston kokoelmat eivät ole pelkkää korkeakulttuuria, vaan kattavat myös populaarikulttuurin ja musiikin. Artikkelissaan professori Raimo Salokangas tarkastelee viimeaikoina lukijavyöryn saaneen rikoskirjallisuuden, tuttavallisesti dekkareiden, kirjoittamisen ja lukemisen motiiveja. Erikoissuunnittelija Perttu Rastas paljastaa artikkelissaan ystävänsä, Kai Ekholmin musiikillisia intohimoja ja dosentti Pekka Gronow tekee kiintoisan tutkimusretken Yleisradion äänitearkistoihin ja valottaa jazz-musiikin varhaisia vaiheita Suomessa. URN:NBN:fi-fe20031643 |
|||||||||||||||||||
