Herra Puhemies!

Suomen kansan edustajat!

Eduskunta on lyhyen tauon jälkeen kokoontunut jälleen jatkamaan vastuunalaista työtään uusilla valtiopäivillä.

Kansainvälisissä suhteissa alkanut vuosi tarjoaa pääasiassa myönteisiä kehitysmahdollisuuksia. Erittäin rohkaisevina voidaan pitää niitä lausuntoja, joita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri L.I. Brezhnev ja Yhdysvaltain uusi presidentti Jimmy Carter ovat äskettäin esittäneet. Puhuessaan välttämättömyydestä saattaa päätökseen uuden Salt-sopimuksen valmistelut pääsihteeri Brezhnev sanoi Neuvostoliiton olevan valmiin ottamaan yhdessä Yhdysvaltain uuden hallituksen kanssa uuden suuren askeleen maiden välisissä suhteissa. Samalla tavoin presidentti Carter sanoi virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltain haluavan tänä vuonna ottaa askeleen kohti lopullista päämäärää - kaikkien ydinaseitten hävittämistä maapallolta. Edistyminen keskeisissä aseidenriisuntaneuvotteluissa antaisi liennytykselle uutta vauhtia ja loisi myönteisen yhteistyöilmapiirin, jonka vaikutukset tuntuisivat monilla tahoilla.

Alkaneena vuonna pidetään Beogradissa kokous, jonka tehtävänä on käsitellä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan toimeenpanoa ja konferenssin aloittaman monenkeskisen tapahtumasarjan jatkamista. Me kiinnitämme tähän kokoukseen suuria odotuksia ja tulemme tekemään parhaamme sen onnistumiseksi. Monet merkit viittaavat siihen, että Euroopan valtiot tuntevat vastuunsa ja ovat valmiit rakentamaan sopua ja kehittämään yhteistoimintaa.

Trots avspänningsutvecklingens obestridliga resultat har vi fått höra obefogade misstankar om möjligheterna av att fortsätta samarbetet och rentav om äktheten av de hittills uppnådda resultaten.

Ifall dessa misstankar riktat sig mot Finlands utrikespolitik är det oundvikligt att inför riksdagen och från denna höga plats - inte att försäkra, ty försäkringar behövs här inte - utan att konstatera, att Finland orubbligt fortsätter längs den utrikespolitiska linje, som varit Finlands officiella utrikespolitik sedan landet klarat sig genom efterkrigs årens oppositionstendenser, ovetskap och tveksamhet. Alla ansvarskännande finländare ger numera denna sitt stöd. Det har varken lyckats eller kommer att lyckas att slå en kil i denna politik vare sig från utlandet eller hemlandet. Härvid riktar jag en varning speciellt till de i första hand utomlands förekommande rösterna, som försöker ge en bild av att den i världspolitiken inträffade avspänningsutvecklingen skulle ge Finlands utrikespolitik en ny profil och att den i en del västeuropeiska länder iakttagbara högertendensen också skulle avspeglas i Finlands utrikespolitik.

Jag har även ofta varnat för spekulationer kring Finlands utrikespolitik. Och då upprepningen är lärdomens moder, gör jag det nu också. På den internationella politikens vidsträckta område har Finlands utrikespolitik präglats av att den hållit sig utanför intressekonflikterna mellan stormakterna. Finland glömmer dock inte då den fungerar enligt denna maxim vare sig sina nationella intressen eller de förpliktelser som det åtagit sig genom ingångna fördrag. Detta kommer särskilt fram därigenom, att Finland aktivt stöder den fredsbefrämjande verksamheten i världen. Finlands utrikespolitik baserar sig på den fasta grund, som skapats av det mellan Finland och Sovjetunionen år 1948 ingångna VSB-avtalet: Samarbetet mellan Finland och Sovjetunionen har fått stabiliserade former och förutsättningar för utveckling. På bägge sidor har man försäkrat, att relationerna våra länder emellan är goda. Detta håller streck.

Liennytyskehityksen kiistämättömistä saavutuksista huolimatta olemme joutuneet kuulemaan perusteettomia epäilyjä yhteistyön jatkomahdollisuuksista ja jopa tähänastisten tulosten aitoudesta.

Mikäli nämä epäilyt ovat kohdistuneet Suomen ulkopolitiikkaan, on välttämätöntä eduskunnan edessä ja tältä korkealta paikalta - ei vakuuttaa, sillä vakuuttamista ei tässä tarvita - vaan todeta, että Suomi jatkaa horjumatta sillä ulkopoliittisella linjalla, joka maan selviydyttyä sotaa seuranneiden vuosien vastarintatendensseistä, epätietoisuudesta ja haparoinnista on ollut Suomen virallinen ulkopolitiikka. Kaikki vastuunsa tuntevat suomalaiset nyttemmin antavat sille kannatuksensa. Tähän politiikkaan ei ole onnistuttu eikä onnistuta lyömään kiilaa ulkomailta enempää kuin kotimaastakaan käsin. Tällöin kohdistan varoitukseni erityisesti niille ensi kädessä ulkomailla esiintyneille äänille, jotka yrittävät antaa kuvan, että maailmanpolitiikassa tapahtunut liennytyskehitys olisi luomassa Suomen ulkopolitiikalle uutta profiilia ja että eräissä Länsi-Euroopan maissa havaittavissa oleva oikeistolaistuminen heijastuisi myös Suomen ulkopolitiikassa.

Olen useinkin varoittanut Suomen ulkopolitiikan ympärillä kiertelevistä spekulaatioista. Ja kun kertaus on opetuksen äiti, teen sen nytkin. Kansainvälisen politiikan laajalla alalla Suomen ulkopolitiikalle on antanut leiman suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella pysyttäytyminen. Suomi ei kuitenkaan tämän ohjelauseen mukaan toimiessaan unohda omia kansallisia näkökohtiaan enempää kuin solmimissaan sopimuksissa itselleen ottamia velvoituksiaan. Tämä tulee esille erityisesti siinä, että Suomi on aktiivisesti niiden toimintojen kannalla, jotka edistävät rauhaa maailmassa. Suomen ulkopolitiikka rakentuu sille lujalle pohjalle, jonka Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus on luonut. Yhteistyö Suomen ja Neuvostoliiton välillä on saavuttanut vakiintuneet olot ja kehitysedellytykset. Puolin ja toisin on vakuutettu, että maittemme suhteet ovat hyvät. Se pitää paikkansa.

Ryhtyessään jälleen lainsäädäntötyöhönsä eduskunta joutuu käsittelemään myös edellisiltä valtiopäiviltä peräisin olevia hallituksen esityksiä. Niistä mainitsen erityisesti niin sanottuun maapakettiin kuuluvat lakiehdotukset.

Hallitus tulee antamaan alkaville valtiopäiville jo pitemmän aikaa valmisteilla olleen esityksen kuluttajansuojalaiksi, jonka tarkoituksena on määritellä tavaroita esiteltäessä harjoitettavan mainonnan laatu, kieltää sopimattomat markkinointikeinot, lisätä kuluttajan oikeussuojaa ja parantaa hänen mahdollisuuksiaan saada asianmukaista tietoa kaupan olevista tuotteista. Myös esityksen antaminen vanhentuneen osakeyhtiölain korvaamiseksi nykyisiin olosuhteisiin soveltuvalla uudella lainsäädännöllä on tähdellinen asia.

Edelleen on valmisteilla eräitä ympäristönsuojelua tehostavia lakiehdotuksia, joista merkittävin on esitys ilmansuojelulaiksi. Hallitus valmistelee myös esitystä, jonka tarkoituksena on vapauttaa tietyn uskonnollisen vakaumuksen omaavat henkilöt asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. Peruskoulun toteutumisen jälkeen on tarpeen paneutua keskiasteen koulutuksen uudistamiseen, jota koskevan selonteon hallitus tulee antamaan eduskunnalle jo kuluvan kuun aikana. Toivon myös, että esitys saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta voidaan pikaisesti saada eduskunnan käsiteltäväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalla valmisteilla olevista esityksistä ansaitsevat huomiota työturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva esitys sekä demokratian ja tasa-arvon lisäämiseen tähtäävät pyrkimykset yritysdemokratialainsäädännön aikaansaamiseksi.