Herra Puhemies!

Suomen kansan edustajat!

Vuoden 1974 valtiopäivät ovat saaneet käsiteltäväkseen noin 300 aikaisemmilta valtiopäiviltä siirtynyttä tai näille valtiopäiville annettua hallituksen esitystä. Suurin osa niistä on käsitelty valtiopäivien päättymiseen mennessä.

Kun Itämeri on muihin samankokoisiin merialueisiin verrattuna raskaasti kuormitettu, kaikki seitsemän Itämeren rantavaltiota ovat ryhtyneet kansainväliselle ympäristönsuojelulle suuntaa-antavaan yhteistyöhön. Ne ovat allekirjoittaneet Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevat yleissopimukset. Eduskunta on jo hyväksynyt ne ensiksi mainitun sopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.

Maamme on viime vuosina entistä enemmän toiminut kansainvälisten konferenssien isäntämaana. Kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuudella on suuri merkitys valtioiden välisessä yhteistyössä, minkä takia eduskunta on hyväksynyt lain toimenpiteistä kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi.

Eduskunta on suorittanut varsin laajan työn taloudellisia kysymyksiä koskevan lainsäädännön alalla. Erityisesti on mainittava pitkään valmistellun tulo- ja varallisuusverouudistuksen loppuunsaattaminen. Tämä on vietävä aikakirjoihin vaikka onkin selvää, että verolainsäädäntöä joudutaan ehkä aivan lähiaikoinakin edelleen kehittämään. Laajempialaista lainsäädännön uudistamista ja koontia merkitsevät myös laki puolustusvoimista, jossa puolustusvoimien perusteita koskeva sääntely yleisesti kohotettiin lain tasolle, sekä vahingonkorvauslaki.

Yleisten ammattikoulujen oppilasneuvostosta hyväksytty laki jatkaa oppilaitosten hallinnon ja toiminnan demokratisoimiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Korkeakoulujen hallintouudistus sen sijaan näyttää juuttuneen osapuolten jäykkiin asenteisiin ja on olemassa vaara, että eri osapuolten epätyydyttäväksi tuntema välitila jatkuu pitkäänkin.

Sosiaalilainsäädännössä on pyritty erityisesti perhepoliittisiin parannuksiin. Lapsililisien melkoiset korotukset, äitiyspäivärahan maksukauden pidentäminen kuuteen kuukauteen jälkeen synnytyksen ja monet muut perheiden hyväksi tehdyt parannukset saattavat olla alkuna perhepolitiikan ripeälle uudistukselle sekä siihen läheisesti liittyvälle asuntopolitiikan kehittämiselle.

Muita sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pienyrittäjän vuosilomarahaa koskevan lain hyväksyminen sekä kansaneläkelain ja työntekijäin eläkelain parannukset. Sosiaalista mieltä osoittaa myös se, että eduskunta on hyväksynyt poikkeuksellisen runsaista sateista johtuneiden vahinkojen johdosta lain vuoden 1974 satovahinkojen korvaamisesta.

Kehitysaluepolitiikkaa on täydennetty hyväksymällä laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta. Sillä pyritään turvaamaan vähittäiskaupan palvelut kuluttajille alueilla, joilla elintarvike- tai sekatavaramyymälän kannattavuus elinkeinorakenteen ja väestön vähenemisen vuoksi on olennaisesti heikentynyt.

Rikoslakia ja painovapauslakia on muutettu yksityiselämän suojan tehostamiseksi. Myös vapausrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevat säännökset on uusittu.

Yhteiskunnallisten käsitysten ja olojen muutos havaitaan muun muassa siitä, että kuluvilla valtiopäivillä on jouduttu muuttamaan verraten lyhyenkin ajan voimassa ollutta lainsäädäntöä. Pellon käytön rajoittamisesta annettua lakia on jo muutettu tai esitetty muutettavaksi, koska pellonvarausjärjestelmää ei voida nykyoloissa enää pitää asianmukaisena; asuntolainoitettuihin vuokrataloihin kohdistetun valvonnan tehostamiseksi on säädetty laki asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista.

Eduskunnassa on pitkään ollut käsiteltävänä vuonna 1973 annettu esitys laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta, jonka tilalle annettiin viime syksynä uusi esitys. Tätä esitystä ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty niin kuin ei myöskään niin sanottuun maapakettiin kuuluvia lakiehdotuksia eikä esitystä laiksi kaapelilähetystoiminnasta.

Valtiollista elämää seuranneilta ei ole jäänyt huomaamatta, että vuoden 1974 valtiopäivillä käytettiin eduskunnan täysistuntoihin aikaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin 1960-luvun loppuvuosina. Maalis-toukokuulta 1974 pidetty tilasto osoittaa, että erään poliittisen puolueen edustajien puheenvuorojen pituus on painettuna 37 % kaikista puheenvuoroista, vaikka puolueen edustajien lukumäärä on vain 2.5 % eduskunnan jäsenmäärästä. Vuoden 1973 valtiopäivillä saavutettu äänestysennätys, 763 äänestystä tulo- ja menoarvioon ehdotetuista muutosehdotuksista, rikottiin päättyneillä valtiopäivillä selvästi ja äänestysten lukumäärä nousi toiselle tuhannelle.

Vuonna 1974 annetussa, parlamentaarisesti edustavan valtiosääntökomitean mietinnössä ja poliittisten puolueiden sen johdosta antamissa lausunnoissa korostetaan erityisesti, että eduskunnan tulisi toimia ylimpänä ja keskeisenä valtioelimenä, jonka tulisi voida keskittyä yhteiskunnallisen kehityksen suunnittelemiseen, ohjaamiseen ja valvomiseen. Tähän on mahdollisuuksia jo olemassa olevien säännöstöjen puitteissa, jos eduskunnan jäsenet sitä haluavat.

Kuluneena vuotena Suomen ja Neuvostoliiton väliset ystävälliset suhteet ovat edelleen lujittuneet ja maiden välinen yhteistyö syventynyt monilla käytännön aloilla. Tämä ilmeni muun muassa SNTL:n korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan N.V. Podgornyin vieraillessa maassamme Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen 30-vuotisjuhlassa sekä tässä yhteydessä solmituista valtiosopimuksista. Myös muihin maihin suhteet ovat jatkuneet erinomaisina, mistä ovat osoituksena Alankomaiden kuningattaren ja Alankomaiden prinssin, Tshekkoslovakian kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerin, Saksan Demokraattisen Tasavallan valtion neuvoston puheenjohtajan, Ruotsin kuninkaan sekä Puolan yhtyneen työväenpuolueen keskuskomitean ensimmäisen sihteerin ja Puolan kansantasavallan ministerineuvoston puheenjohtajan Suomeen suorittamat valtiovierailut.