Eri tiedotusvälineille myönnettyjä haastatteluja

56. Tasavallan haastattelu "Maailma ja Me" -lehdelle 1.8.1976

Vuosi sitten Te, Herra Presidentti, olitte Suomen pääkaupungissa vastaan 34 valtion johtajat, jotka yhdessä Teidän kanssanne allekirjoittivat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan. Millaiseksi arvioitte Helsingissä tehtyjen sopimusten merkityksen Euroopan historian muotoutumiselle sen tulevaisuudelle?

Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi muistetaan tulevaisuudessa historiallisena käännekohtana, joka sinetöi kylmän sodan päättymisen ja vahvisti olennaisesti normaalin yhteistyön ja vuorovaikutuksen perustaa maanosamme valtioiden suhteissa. Konferenssi vahvisti arvovaltaisimmalla mahdollisella tavalla periaatteet Euroopan valtioiden keskinäisille suhteille sekä hyväksyi laajan, tulevaisuuteen suuntautuvan ohjelman yhteistyölle yhteiskuntaelämän eri aloilla.

Kokous ja sen päätösasiakirja ovat heijastuma Euroopan kansojen pysyvistä eduista sekä näiden luomasta yhteistyötarpeesta. Tämän vuoksi uskon, että yleiseurooppalainen yhteistyö tulee tilapäisistä suhdannevaihteluista riippumatta jatkumaan.

Miten Te, Herra Presidentti, luonnehtisitte liennytyksen kehitystä Euroopassa päätösasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen?

1970-luvun alkupuoli ja varsinkin ETYK:n kokoontuminen merkitsivät liennytyskehityksen lopullista läpimurtoa. "Helsingin henki", jossa ETYK saatettiin menestykselliseen päätökseen, loi luonnollisesti uusia toiveita ja odotuksia, erityisesti edistymisestä aseidenriisunnan alalla. Vaikka yhtä dramaattisia edistysaskeleita ei olekaan kuluneen vuoden aikana saatu aikaan ja vaikka kansainvälinen ilmapiiri on ajoittain tuntunutkin "viileämmältä", ei käsittääkseni ole mitään syytä epäillä itse liennytyskehityksen joutuneen vaaraan. ETYK:n periaatteita on kunnioitettu, yksilöityjä päätöksiä on alettu toimeenpanna ja käytännön yhteistyö eri aloilla on jatkunut sekä entisestään laajentunut. Eräitä tärkeitä sopimuksia on solmittu. Odotan optimistisena ensi vuonna järjestettävää Belgradin konferenssia sekä muita ETYK:n seurantatoimenpiteitä.

Tarvitaan kuitenkin jatkuvasti keskinäistä ymmärtämystä ja päättäväistä yhteistyöhalua, mikäli mielitään taata liennytyskehityksen peruuttamattomuus ja tämän kehityksen luomien mahdollisuuksien täysimääräinen hyväksikäyttö. Uskon tätä tahtoa löytyvän, koska liennytykselle ei ole olemassa mielekästä vaihtoehtoa. Ilahduttavana esimerkkinä tällaisesta asennoitumisesta pidän viime aikoina voimistunutta mielenkiintoa idän ja lännen väliseen kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön Pohjois-Euroopan maiden välillä.

Nykyisin jo monet tunnustavat, että paljon ennen päätösasiakirjan allekirjoittamista Suomi ja Neuvostoliitto rakensivat suhteensa ETYK:n asiakirjoissa luonnehdituille periaatteille. Miten Te voisitte täydentää aiemmin esitettyä arviota neuvostoliittolais-suomalaisten ystävällisten suhteiden merkityksestä liennytyksen kehitykselle, Euroopan rauhan ja turvallisuuden lujittamiselle? mikä on käsityksenne Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden merkityksestä rauhanlujittumiselle tulevaisuudessa?

Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että suomalais-neuvostoliittolaiset suhteet ovat jo vuosikymmeniä nojanneet ETYK:ssä hyväksyttyihin periaatteisiin ja että maittemme yhteistyö on ollut esimerkillään murtamassa niitä ennakkoluulojen patoja, jotka pitkään pidättelivät yleiseurooppalaisen yhteistyön liikkeellelähtöä. ETYK on entisestään vahvistanut maittemme ystävyyssuhteita ja uskoakseni voimme antaa jatkossakin kansainväilselle vuorovaikutukselle myönteisiä virikkeitä kehittämällä ennakkoluulottomasti keskinäistä yhteistyötämme. Samalla ystävyyssuhteittemme lujan perustan ansiosta maittemme edustajat ovat voineet ja voivat uskoakseni jatkuvasti antaa aktiivisen ja rakentavan panoksensa kansainväilsiin neuvotteluihin, joilla liennityskehitystä pyritään konkretisoimaan.

Kuinka Te, Herra Presidentti, ja Suomen hallitus suhtaudutte tulevaan työhön päätösasiakirjan kohtien toteuttamiseksi? Millaisia uusia mahdollisuuksia näette Euroopan maiden yhteistyölle?

Suomen hallitus on osaltaan ryhtynyt toimenpiteisiin ETYK:n päätösasiakirjan täytäntöönpanemiseksi. Pidämme myös ensiarvoisen tärkeänä, että Belgradin seurantakonferenssin onnistuminen ensi vuonna turvataan. Tässä tarkoituksessa Suomen edustajat ovat olleet yhteydessä lukuisten ETYK-maiden hallituksiin ja mm. järjestäneet yhteisen neuvotteluihin Itävallan, Ruotsin ja Sveitsin edustajien kanssa. Suomi on myös valmis osallistumaan muihin monenkeskisiin ponnisteluihin ETYK:n päätösasiakirjassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä tarkoituksessa olemme antaneet tukemme Neuvostoliiton hallituksen esitykselle yleiseurooppalaisten konferenssien järjestämiseksi liikenne- energia- ja ympäristönsuojelukysymysten käsittelemistä varten.