UKK890055

Maalaiskuntain kunnallislaki.

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.

6 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka väkiluku henkikirjan mukaan 1) on: (1)

1,000 tai vähemmän <.> 11

yli 1,000 vaan ei yli 2,000 <.> 13

" 2,000 " " " 4,000 <.> 15

" 4,000 " " " 6,000 <.> 17

" 6,000 " " " 8,000 <.> 19

" 8,000 " " " 10,000 <.> 23

" 10,000 " " " 15,000 <.> 29

" 15,000 " " " 20,000 <.> 35

" 20,000 <.> 41 2)

Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta, kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään 3).

Lapin kihlakunnassa, Kuolajärven ja Ranuan kunnissa Kemin kihlakuntaa, Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa Oulun kihlakuntaa, Suomussalmen kunnassa Kajaanin kihlakuntaa sekä Petsamon kihlakunnassa saatakoon kuitenkin maaherran luvalla määrätä pienempikin määrä valtuutttuja asetettavaksi, ei kuitenkaan vähemmän kuin yksitoista.

(1) Tässä ja seuraavissa (puolilihavalla painetuissa) lakitekstissä esiintyvät numerot viittaavat jäljempänä oleviin selityksiin.

1) Kunnanvaltuuston jäsenmäärä vahvistetaan vaalivuonna seuraavaan vaaliin saakka. Kun vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi, ei väkiluvun muutos välivuosina aiheuta valtuuston jäsenluvun muutosta.

Saattaa nousta kysymys siitä, minkä vuoden henkikirjan mukainen kunnan väkiluku on otettava valtuutettujen lukumäärää määrättäessä huomioon. Siitä 10/4 1894 henkikirjoituksesta annetun asetuksen 28 §:n säännöksestä, jonka mukaan henkikirjoittaja on velvollinen vasta ennen vuoden loppua toimittamaan täydellisen henkikirjan, voitaisiin näet tehdä se johtopäätös, että huomioon on otettava vaalivuotta edellisen vuoden henkikirjoitus. Eräissä tapauksissa henkikirjoittajat ovatkin kieltäytyneet antamasta tietoa kunnan väkiluvusta vaalivuoden henkikirjoituksen perusteella, koska he vasta vuoden lopussa ovat velvolliset olemaan siitä selvillä. Tätä kysymystä tarkasteltaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että vaaleihin osanotto tapahtuu vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan, joten sen vuoksi on johdonmukaista, että valtuutettujen lukumäärä määrätään myös vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan (6). Kun lisäksi vaaliluettelot laaditaan vaalivuoden henkikirjoituksen perusteella, niin on asianmukaisinta ottaa valtuutettujen lukua määrättäessä huomioon kunnan väkiluku vaalivuoden alussa toimitetun henkikirjoituksen perusteella. Yleensä henkikirjoittajat sen tiedon kltk:ien pyynnöstä antanevatkin.

Jyväskylän kaupungissa oli v. 1921 kunnallisvaaleissa käytetty v:n 1920 henkikirjaa kaupungin väkilukua määrättäessä, koska kltk:lla ei päätöstä tehdessään valtuutettujen lukumäärästä ollut ollut tietoa kaupungin v. 1921 henkikirjan mukaisesta väkiluvusta. Kho tehdyn valituksen johdosta katsoi, että kunnan väkiluku, josta valtuutettujen lukumäärä oli riippuva, oli todettava vaalivuonna toimitetun henkikirjoituksen perusteella, jonka takia, kun valituksenalaisessa vaalissa valtuutettujen lukumäärä oli asetettu riippuvaksi vaalivuoden edellisenä vuonna toimitetusta henkikirjoituksesta, Kho kumosi kltk:n julistaman vaalin tuloksen ja palautti asian kltk:lle tältä osalta uuden vaalituloksen julistamista varten.

Kho 1923 II 193.

19/5 1925 kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetun lain 17 §:n mukaisesti on sellaisissa kunnissa, jotka vaalivuodesta seuraavan vuoden alusta joutuvat kunnallisen jaoituksen alaiseksi, siirtyväin alueiden väkiluku henkikirjojen mukaan laskettava siihen kuntaan kuuluvaksi, johon alue vuoden vaiheessa siirtyy. Näin saadun väkiluvun perusteella määrätään sitten valtuutettujen lukumäärä.

2) Valtuutettujen lukumäärän määrää kltk. (ks. kvl. 11 §).

3) Ks. kvl. 38 § ja 43 §.

7 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutetut 1) valitaan välittömillä 2) ja suhteellisilla 3) vaaleilla.

Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen 4) äänioikeus.

Älköön vaalioikeutta asiamiehen kautta käytettäkö 5).

Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin kunnallisessa vaalilaissa 6).

1) Ennen vuoden 1925 lainmuutosta toimitettiin kunnallisvaaleissa sekä valtuutettujen että kunnan tilintarkastajien vaali. Nyt suoritetaan tilintarkastajien vaali valtuustossa (ks. mkl. 20 § ja kkl. 17 §).

2) Vaali voi olla joko välitön taikka välillinen. Edellisessä vaalioikeutetut suorastaan valitsevat ne henkilöt, jotka muodostavat vaalilla asetettavan elimen. Jälkimmäisessä vaalioikeutetut taas valitsevat erityiset valitsijamiehet, jotka sourittavat varsinaisen vaalin. Kunnallisvaalit meillä ovat välittömät, samaten kuin valtiolliset vaalit; sen sijaan tasavallan presidentin vaali on välillinen.

3) Vaali voi olla joko enemmistövaali tai suhteellinen vaali. Edellisessä katsotaan valituksi se taikka ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Suhteellinen on vaali silloin, kun valittavien lukumäärä lasketaan suhteellisesti eri ehdokkaiden tai ehdokasryhmien saamien äänien mukaan. Silloin jokainen äänestäjäryhmä vaikuttaa vaalin lopputulokseen sen mukaan, kuinka suurta äänimäärää se edustaa. Kunnallisvaaleissa samaten kuin valtiollisissakin vaaleissa meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa.

4) Vaalioikeus voi olla joko yhtäläinen, jolloin jokaisella vaalioikeutetulla on yhtä monta ääntä, taikka erilainen, jolloin vaalioikeutetut äänestävät eri suurilla äänimäärillä siitä voimassaolevien perusteiden mukaan. Kunnallisvaaleissa meillä vuoden 1917 jälkeen on ollut voimassa yhtäläinen äänioikeus siten, että jokaisella vaalioikeutetulla on ollut yksi ääni. Manttaalikunnissa on äänioikeuden suuruus riippuva manttaaliluvusta. (Ks. mka 24 § 2-4 mom.) Kirkollisissa vaaleissa on äänioikeutetuilla 1-3 ääntä; lisä-äänien saaminen riippuu iästä ja aviosuhteesta (ks. kirkkolaki 311 §).

5) Kunnallinen vaalioikeus on siinä määrin henkilökohtainen oikeus, että valitseminen on vaalioikeutetun itsensä suoritettava. Asiamiestä ei vaalioikeutettu saa käyttää.

6) Kaikki yksityiskohtaiset säännökset, joissa on otettu huomioon erityisesti tämän pykälän yleiset periaatteet, sisältyvät kunnalliseen vaalilakiin.

8 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutetut ja näiden varajäsenet valitaan joka kolmas 1) vuosi toimitettavissa varsinaisissa vaaleissa kolmeksi vuodeksi, ja kestää heidän toimikautensa sen kalenterivuoden loppuun, jolloin seuraava valtuutettujen varsinainen vaali on toimitettava 2).

1) Vuoteen 1925 saakka suoritettiin kunnallisvaalit joka vuosi, ja joutui 1/3 valtuutettuja vuosittain erovuoroon.

2) Eräissä tapauksissa voi valtuutettujen toimikausi olla lyhyempi taikka pitempi kuin kolme vuotta.

a) Jos valtuutettujen lukumäärä jostakin syystä on vähentynyt niin, että se toimeen kutsuttujen varajäsentenkään kanssa ei nouse 3/4:aan heidän määräluvustaan, valtioneuvosto voi määrätä täydennysvaalin toimitettavaksi. Tässä vaalissa valitut valtuutetut ovat toimessa, ei kolmea vuotta eteenpäin, vaan sen ajan, mikä varsinaisessa vaalissa valituilla on vielä jäljellä kolmivuotiskaudesta. (Ks. kvl. 45 § 2 mom.)

b) Kun uudessa kunnassa (kaupungissa, kauppalassa, maalaiskunnassa tai taajaväkisessä yhdyskunnassa) tai supistetussa tai laajennetussa kunnassa valtuutetut valitaan kesken muissa kunnissa voimassaolevaa kolmivuotiskautta, valtuutettujen toimiaika kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin kunnallinen vaalikausi maan muissa kunnissa ensi kerran kuluu umpeen. (Ks. kvl. 49 § 3 mom., ltmy 3 §, verr. 12 § 5 mom.)

c) Milloin kunnallisvaalit kumotaan valituksen johdosta, valtuutettujen toimikausi voi olla vähemmän kuin 3 vuotta. (Ks. kvl. 45 § 1 mom.)

d) Jos valtuutettujen vaalia ei jostakin syystä voida toimittaa laissa määrättynä aikana, valtioneuvosto määrää uuden ajan sen toimittamista varten. Edellisessä vaalissa valitut valtuutetut ovat tällaisessa tapauksessa velvolliset pysymään toimessaan, kunnes vaali on suoritettu ja valittujen toimikausi on alkanut. (Ks. kvl. 47 §).

9 §.

(Laki 21/2 1925.)

Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengillekirjoitettu.

Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:

1) se, joka on holhouksen alaisena;

2) se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on kahden lähinnä edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen maksettavikseen pannut kunnalliset maksut;

3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosihoidokkina on täyden köyhäinhoidon varassa;

4) se, joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; sekä

5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä lukien kuin päätös on saanut lainvoiman 1).

1) Ks. selontekoa s. 6-28.

10 §.

(Laki 25/5 1934.)

Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.

Se, joka on tuomittu rangaistukseen valtio- tai maanpetoksesta, osallisuudesta sellaiseen rikokseen tai sellaisen rikoksen valmistelusta taikka yrityksestä, olkoon kuitenkin aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä, kuin hän on täydelleen kärsinyt rangaistuksensa ja siihen liittyvät muut rangaistusseuraamukset, vailla vaalikelpoisuutta kunnallisiin luottamustoimiin. Vaalikelpoisuutta vailla on niin ikään se, joka on syytteessä tässä momentissa mainitusta rikoksesta tai jota vastaan sellaisesta rikoksesta nostettavaa syytettä varten asianomainen syyttäjä on jättänyt syytekirjelmän oikeuteen.

Tilintarkastajaksi voidaan kuitenkin valita toisessakin kunnassa asuva Suomen kansalainen, jos hän siihen suostuu 1).

1) Ks. selontekoa s. 30-37.

10 a §.

(Laki 25/5 1934).

Jos kunnalliseen luottamustoimeen valittu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen toimensa.

Jos henkilö, joka on valittu kunnalliseen luottamustoimeen, on syytteessä 10 §:n 2 momentissa mainitusta rikoksesta tai jos asianomainen syyttäjä on häntä vastaan sellaisesta rikoksesta nostettavaa syytettä varten jättänyt syytekirjelmän oikeuteen, olkoon hän kuitenkin sinä aikana, kun oikeudenkäynti kestää, vain pidätettynä tointansa hoitamasta 1).

1) Ks. selontekoa s. 38-40.