UKK912140

Siirtoväki ja sen huolto II

Opaskirjanen siirtoväen huoltoviranomaisia ja siirtoväkeä varten

Toimittanut Urho Kekkonen

Julkaisija Karjalan Liitto r.y.

Helsinki 1941.

Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.

Loppukesästä 1940 ilmestyi Karjalan Liiton kustantamana opaskirjanen siirtoväen huoltoviranomaisia ja siirtoväkeä varten nimellä "Siirtoväki ja sen huolto". Kun siirtoväen huollosta annetut määräykset ovat sen jälkeen huomattavasti muuttuneet, on katsottu tarpeelliseksi julkaista opaskirjasesta toinen osa. Ensimmäisessä osassa noudatettua jaoittelua seuraten selostetaan tässä ne muutokset, jotka viime syksyn jälkeen ovat tapahtuneet siirtoväen huollosta annetuissa määräyksissä.

I. Siirtoväen huolto.

1. Siirtoväen huollon hallinnollinen järjestely.

Siirtoväen huoltohallinto on edelleen sillä pohjalla, jonka sille loi 17/1 1940 annettu asetus. Ainoan huomattavan muutoksen on aiheuttanut siirtoväen oman osanoton tehostaminen huoltotoimenpiteistä päättämiseen. Siirtoväen huollon uudelleen järjestämisestä sota-ajan olosuhteita silmälläpitäen oli johtunut, että siirtoväen oma osuus huoltohallinnossa oli supistettu suhteellisen vähäiseksi, sillä siirtoväen parhaat toimihenkilöt olivat yleensä sodan aikana sidotut maanpuolustustehtäviin. Edelleen oli niissä oloissa välttämätöntä, että vastuu siirtoväen huollon käytännöllisestä järjestämisestä oli annettuna huoltopaikkakunnan omalle miehelle, jolla oli hyvät suhteet seudun väestöön, kunnallisiin toimihenkilöihin ja virkamiehiin, liike-elämän edustajiin jne. Tällä tavoin pyrittiin siirtoväen huollolle antamaan sellainen leima, että sen menestyminen oli sijoituskunnan ja -kuntalaisten yhteinen velvollisuus. Käytännössä tämä oli pyritty saavuttamaan sillä, että siirtoväen huollosta kunnan alueella vastaavaksi henkilöksi, siirtoväen huoltojohtajaksi, oli yleensä määrättävä paikkakunnan mies. Mutta siirtoväen oma osuus, joka oli ollut kokonaan syrjässä kansanhuoltolautakuntien hoitaessa siirtoväen huoltoa, oli saatava esille siten, että siirtoväen huoltojohtajalle asetettiin siirtoväen parista kaksi siirtoväen luottamushenkilöä neuvotteleviksi avustajiksi, joiden tehtäväksi tuli toimia huoltojohtajan apuna asia- ja henkilötuntemusta vaativissa kysymyksissä ja yleensä edustaa siirtoväkeä sille huoltoa annettaessa.

Kun rauhan tultua ja olosuhteiden tasaannuttua ryhdyttiin suunnittelemaan muutoksia siirtoväen huollon järjestämiseen, tuli ensiarvoisen tärkeäksi kysymys siirtoväen oman osanoton tehostamisesta. Luovutetun alueen kunnallinen elämä oli ollut vilkasta ja kehittynyttä, siirtoväki oli omissa kunnissaan tottunut itsehallintotehtävien suorittamiseen ja se oli suorittanut ne hyvin. Oli ilmeistä, että sen luottamusmiesten omalle osanotolle siirtoväen huollon käytännöllisiin tehtäviin oli annettava entistä huomattavampi sija. Se järjestely, joka oli ollut voimassa siirtoväen luottamushenkilöiden edustaessa siirtoväkeä, oli osoittautunut varsin hedelmälliseksi niissä kunnissa, joissa siirtoväen huoltojohtaja oli ollut luottamuksellisessa yhteistyössä siirtoväen luottamushenkilöiden kanssa. Kun kuitenkin kaikkialla ei tällaista hyvää, huollon onnistumista edistävää yhteistyötä ollut saatu aikaan, näytti olevan syytä siirtoväen edustusta tehostaa juuri tältä pohjalta lähtien.

Tämän mukaisesti annettiin 20/9 1940 asetus siirtoväen huollon keskuksen perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Siinä on ensiksikin säädetty, että kuhunkin lääninhallitukseen perustetaan lääninhallituksen neuvottelevaksi elimeksi siirtoväen huoltoa koskevien asiain käsittelyä varten siirtoväen huollon lääninneuvottelukunta. Neuvottelukunta, johon sisäasiainministeriö määrää lääniin sijoitetun siirtoväen keskuudesta kolme jäsentä ja heille varajäsenet, kokoontuu maaherran kutsusta käsittelemään niitä siirtoväen huoltoa koskevia asioita, jotka maaherra sille esittää.

Sisäasiainministeriö on 29/11 1940 määrännyt neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän varamiehikseen seuraavat henkilöt:

Uudenmaan lääni:

Varsinaiset jäsenet: kunnankirj. Kauko Laitinen, pastori Topi Vapalahti ja insinööri Joel Ström sekä varajäsenet: maanviljelijä August Matikka, herrastuomari Otto Rokka ja talousneuvos Juho Hietanen.

Turun ja Porin lääni:

Varsinaiset jäsenet: kirkkoherra Toivo Rapeli, kunnallislautakunnan puheenjohtaja Vilho Hämäläinen ja maanviljelijä Antti Laitinen sekä varajäsenet: maanviljelijä Matti Skyttä, taloustirehtööri Simo Savolainen ja kirkkoherra Hannes Lahti.

Hämeen lääni:

Varsinaiset jäsenet: huoltolautakunnan puheenjohtaja Iivari Putkonen, kirkkoherra Hannes Pihlamaa ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Uuno Malinen sekä varajäsenet: kunnallislautakunnan puheenjohtajat Matti Liski, Juho Kekki ja Jaakko Lukkari.

Viipurin lääni:

Varsinaiset jäsenet: merikapteeni Matti Mannonen, kansakoulunopettaja Juho Rytkönen ja pastori Lauri Hakamies sekä varajäsenet: hoitokunnan puheenjohtaja Eero P. Mulli, maanviljelijä Toimi Pohjala ja työnjohtaja Väinö Pukonen.

Vaasan lääni:

Varsinaiset jäsenet: maanviljelijä Antti Vuohelainen, maanviljelijä Tommi Tiira ja kunnankirjuri Vilho Toiviainen sekä varajäsenet: kauppiaat Armas Kuisma ja Paavo Tajakka sekä poliisikonstaapeli Juho Mustonen.

Mikkelin lääni:

Varsinaiset jäsenet: kirkkoherra Hannes Kauppinen, hoitokunnan puheenjohtaja Albert Eeva ja hoitokunnan puheenjohtaja Johan Jeskanen sekä varajäsenet: maanviljelijä Herman Keinonen, huoltolautakunnan puheenjohtaja Jooseppi Sipponen ja pastori Tuure Liski.

Kuopion lääni:

Varsinaiset jäsenet: maanviljelijä Pekka Kiiski, toimittaja Uki Nieminen ja sähköasentaja Väinö Okkolin sekä varajäsenet: maanviljelijä Nikolai Jekkonen, huoltolautakunnan puheenjohtaja Jaakko Viilo ja liikemies Jaakko Huovinen.

Oulun lääni:

Varsinaiset jäsenet: kappalainen Toivo Multanen, hoitokunnan puheenjohtaja Juho Tiainen ja hoitokunnan puheenjohtaja V.J. Pitkänen sekä varajäsenet: maanviljelijä Antti Tiainen, puuseppä Aleksi Saarikivi ja maanviljelijä Simo Hämäläinen.

Lapin lääni:

Varsinaiset jäsenet: maanviljelijät Antti Ratavaara, Pekka Härkönen ja Aukusti Helppi sekä varajäsenet: maanviljelijät Tuomas Kuismanen ja Simo Anttonen sekä kirkkoherra Erkki Koivisto.

Siirtoväen huoltojohtaja jää edelleenkin kaikkiin niihin kuntiin, joihin siirtoväkeä on sijoitettu tai huomattavassa määrässä itse siirtynyt. Muutos tähänastiseen järjestelyyn sisältyy siihen, että lääninhallitus voi kuntaan, johon on huomattavammin sijoitettu siirtoväkeä, asettaa siirtoväen huoltojohtajalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten siirtoväen huoltolautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii siirtoväen huoltojohtaja ja jäseninä kaksi kuntaan sijoitettuun siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä. Tämän mukaisesti tulee siirtoväen oma osanotto huollon käytännölliseen järjestelyyn huomattavasti lisääntymään.

Siirtoväen huoltolautakunnan työstä sisältää sisäasiainministeriön 31/10 1940 vahvistama siirtoväen huoltotoiminnan ohjesääntö seuraavat määräykset:

Siirtoväen huoltolautakunnan kutsuu koolle siirtoväen huoltojohtaja. Kokous on päätösvaltainen, jos huoltojohtaja ja jäsenet tai lääninhallituksen heidän tehtäviensä hoitajiksi määräämät henkilöt ovat saapuvilla. Vapaan huollon valitsemilla edustajilla, asianomaisella kyläpäälliköllä sekä siirtoväen työhön sijoittajalla on oikeus olla neuvottelevina jäseninä saapuvilla huoltolautakunnan kokouksissa. - Äänestykset lautakunnassa toimitetaan avoimesti. Lautakunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota lautakunnan molemmat jäsenet tai puheenjohtaja ja toinen jäsen ovat kannattaneet. Siirtoväen huoltojohtajalla on kuitenkin oikeus alistaa lääninhallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi sellaiset huoltolautakunnan päätökset, jotka on tehty vastoin hänen mielipidettään. Siirtoväen huoltojohtajan tulee pitää lautakunnan kokouksesta pöytäkirjaa sekä antaa siitä asianomaisille tarvittaessa otteita.

Siirtoväen huoltotoiminnan ohjesäännössä on määritelty, mitkä tehtävät sellaisessa kunnassa, johon on asetettu siirtoväen huoltolautakunta, kuuluvat siirtoväen huoltolautakunnalle kokonaisuudessaan, mitkä taas siirtoväen huoltojohtaja saa yksin ratkaista. Siirtoväen huoltolautakunnan tulee

vahvistaa yleispiirteinen suunnitelma kuntaan siirretyn tai siirrettävän siirtoväen omaisuuden sijoittamisesta;

päättää pakkotilauksen käyttämisestä siirtoväen asuntoja tai siirtoväen omaisuuden sijoittamista varten sekä tilauksen täyttämisvelvollisuuden jakamisesta paikkakunnan väestön kesken, mikäli nämä toimenpiteet kuuluvat lautakunnan toimivaltaan;

ratkaista siirtoväen huolto- ja muut avustusanomukset sekä määrätä milloin huoltoavustus on lopetettava tai keskeytettävä;

ratkaista, onko osittaista avustusta työhönsijoitetulle siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle ja hänen perheelleen maksettava;

huolehtia, että siirtoväen majoitus ja muonitus sekä siirtokarjan sijoitus on tarkoituksenmukaisesti ja samalla valtiolle edullisesti järjestetty;

suunnitella yhteistoiminnassa siirtoväen työhönsijoittajan, kunnan työvelvollisuuslautakunnan, paikallisten työnantajain ja järjestöjen kanssa siirtoväelle ansio- tai muuta työtä;

edistää toimintaa siirtoväen henkisen huollon hyväksi;

tarkastaa siirtoväen huoltojohtajan kuukausittain laatimat siirtoväen ja siirretyn omaisuuden huollosta ja hoidosta aiheutuneita kustannuksia koskevat tilit;

antaa lausuntonsa siirtoväen ja siirretyn omaisuuden huoltoa koskevista valituksista ja kanteluista;

antaa asianomaisille viranomaisille pyydettyjä tai vaadittuja tietoja, lausuntoja ja selityksiä siirtoväestä tai siirretystä omaisuudesta;

hoitaa ne tehtävät, jotka siirtoväen nautakarjan sijoittamis- ja elatusvelvollisuudesta 30 päivänä elokuuta 1940 annetussa laissa ja asetuksessa on määrätty siirtoväen huoltojohtajalle;

olla kiinteässä yhteistoiminnassa vapaan huollon keskuksen sekä muiden väestönhuollon hyväksi kunnassa toimivien vapaaehtoisten järjestöjen kanssa;

valvoa, että siirtoväen huoltotoimesta ja siirtoväen sekä siirretyn omaisuuden huollosta ja hoidosta annettuja määräyksiä ja ohjeita noudatetaan; sekä

käsitellä ne siirtoväen huoltojohtajan päätäntövaltaan kuuluvat asiat, jotka huoltojohtaja alistaa lautakunnan ratkaistavaksi.

Siirtoväen huoltojohtajan taas tulee

valmistella ja esittää siirtoväen huoltolautakunnalle sen käsiteltävät asiat;

panna täytäntöön huoltolautakunnan päätökset;

ratkaista tarvittaessa väliaikaisesti, kunnes huoltolautakunta on siitä päättänyt, siirtoväkeen kuuluvan henkilön ottaminen valtion huoltoon sekä tämän huollon lopettaminen tai keskeyttäminen;

pitää huolta lautakunnan rahavarain hoidosta ja tilityksestä, kirjeenvaihdosta sekä siirtoväen henkilökortiston laatimisesta ja muista kansliatehtävistä; sekä

ratkaista ja hoitaa lautakunnan puolesta ne muutkin siirtoväen ja siirretyn omaisuuden huoltoa koskevat asiat, joita edellä ei ole määrätty lautakunnan päätösvaltaan kuuluviksi.

Siirtoväen huolto kunnassa voi siis olla järjestettynä joko siten, että se on siirtoväen huoltojohtajan tehtävänä siirtoväen luottamushenkilöiden avustamana tai siten, että kunnassa on tätä tehtävää varten perustettu siirtoväen huoltolautakunta, jonka puheenjohtajana on siirtoväen huoltojohtaja ja jäseninä kaksi siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä.

Siirtoväen huolto on niin laaja työala, että huollon ylimmän johdon on rajoituttava ainoastaan yleisten ohjeiden antamiseen, itse toimeenpanon jäädessä pääasiassa kunnissa toimivien siirtoväen huoltojohtajien ja siirtoväen huoltolautakuntien tehtäväksi. Ratkaisut yksityistapauksissa suoritetaan kunnissa. Kun asian laita on näin, on mitä tärkeintä, että siirtoväen huoltojohtajat suorittavat tehtävänsä oikeudenmukaisesti ja tunnollisesti ja että siirtoväen oloista pidetään niin hyvää huolta kuin edellytykset sallivat. Tällaisen järjestelmän menestymiseksi on huolellinen tarkastustoiminta välttämätön. Siirtoväen huollon keskuksella on palveluksessaan yksi miespuolinen ja yksi naispuolinen tarkastaja. Jotta lääninhallituksissa kiinnitettäisiin riittävää huomiota tarkastustoimintaan, lähetti siirtoväen huollon keskus 12/9 1940 lääninhallituksille seuraavan kiertokirjeen:

"Kuluva syksy tulee vaatimaan entistä voimaperäisempää siirtoväen huoltotyötä ja sen valvontaa siirtoväen huoltoviranomaisilta. Erikoisesti on tällöin valvottava, että siirtoväen asunto-olot ovat tyydyttävät, että siirtoväen huoltoavustusta annetaan vain tositarpeessa oleville ja että annettu avustus on kussakin tapauksessa niin oikeudenmukainen, ettei se herätä avustuksesta osattomaksi jäävän siirtoväen sekä paikallisen väestön keskuudessa aiheetonta katkeruutta.

Tämän vuoksi ja kun siirtoväen huoltojohtajat, voidakseen entistä tehokkaammin toimia monissa epäselvissä tapauksissa, tarvitsevat ylemmän viranomaisen ohjausta ja neuvontaa, jota lääninhallituksetkaan eivät aina riittävästi ole tilaisuudessa antamaan, ja kun lisäksi siirtoväen huoltojohtajain toiminnan jatkuva tarkkailu on parhaana takeena siitä, että huoltojohtajat toiminnassaan noudattavat annettuja ohjeita ja että siirtoväen huoltotyö tulee tarkoituksen- ja oikeudenmukaisesti sekä yhdenmukaisesti koko läänissä hoidetuksi, on siirtoväen huollon keskus katsonut tarpeelliseksi kehoittaa lääninhallituksia määräämään lääniin yhden tai tarpeen mukaan useampia siirtoväen huollon tarkastajia.

Näiden tarkastajien tehtävänä on jatkuvasti kiertää siirtoväen huoltojohtajain luona tarkastamassa heidän toimintaansa, antamassa heille tarvittavia neuvoja ja opastusta sekä lähemmin selostamassa ja perehdyttämässä siirtoväen huoltojohtaja annettuihin ohjeisiin ja niiden oikeaan soveltamiseen. Tarkastajien on perehdyttävä siirtoväen asunto-oloihin, jolloin pakkotilauksen käyttämisen tarpeellisuus on selvitettävä tapaus tapaukselta. Erikoisesti on tarkastajan yhdessä siirtoväen huoltojohtajan ja siirtoväen luottamushenkilöiden kanssa käytävä lävitse siirtoväen henkilökortisto sekä kiinnitettävä silloin huomiota siihen, että siirtoväen huoltoavustusta annetaan vain silloin, kun yleiset edellytykset sen myöntämiseen ovat olemassa ja että annettu avustus ei ylitä asianomaisen henkilön ammattia vastaavaa palkkatasoa kyseisellä paikkakunnalla. Myös tilinpidon valvontaan on tarkastajan kiinnitettävä huomiota, jotta tilinpito saataisiin mahdollisimman yhdenmukaiseksi.

Mainituille tarkastajille voidaan suorittaa palkkiota, mikäli vapaan huollon varoja tarkastuksen yhdistämisen muodossa ei voida käyttää, lääninhallitukselle siirtoväen huoltoa varten lisämenoarvion 7 Pl. XXV:8 momentin kohdalta myönnetyistä varoista korkeintaan 3000 markkaa kuukaudessa sekä matkakulujen korvausta ja päivärahaa voimassaolevan matkustussäännön III luokan mukaisesti. Mikäli sopivaa henkilöä mainitulla palkkiolla ei saada, voi lääninhallitus tehdä esityksen keskukselle sanotun palkkion koroittamisesta.

Kun kysymyksessäolevien tarkastajain toiminnan onnistuminen riippuu suureksi osaksi tarkastajaksi otettavan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja sopivaisuudesta sanottuun tehtävään, kehoittaa keskus lääninhallitusta erikoisesti kiinnittämään huomiota tähän puoleen tarkastajia määrättäessä."

2. Kuka kuuluu siirtoväkeen?

Tämän kirjan I osassa s. 11 olevat säännökset siitä, kuka kuuluu siirtoväkeen, ovat edelleen voimassa.

Avustuksen alaisesta siirtoväestä on määrätty marraskuun 1 päivästä 1940 lähtien käytäntöönotettavaksi siirtoväen henkilö- ja avustuskortti. Siirtoväen huollon keskuksen asiaa koskeva kiertokirje 10 päivältä lokakuuta 1940 on seuraava:

"Kun on esiintynyt tapauksia, että siirtoväkeen kuuluvat henkilöt ovat yrittäneet nostaa siirtoväen huoltoavustusta sekä saada työkaluja ja -vaatteita useammasta paikasta ja kun muutoinkin on tärkeätä voida todeta valtion huollon varassa olevien siirtolaisten henkilöllisyys, on siirtoväen huollon keskus katsonut tarpeelliseksi määrätä otettavaksi käytäntöön ensi tulevan marraskuun 1 päivästä lukien koko maassa oheistetun mallin mukaiset siirtoväen henkilö- ja avustuskortit.

Nyt kysymyksessäoleva kortti on täytettävä varsinaiselle henkilökortille tehtyjen henkilötietojen sekä asianomaisen siirtolaisen avustusta anoessaan antamien tietojen perusteella kaikista niistä siirtoväkeen kuuluvista henkilöistä, joista siirtoväen huoltotoiminnan ohjesäännön mukaan on kirjoitettava eri kortti. Korttiin merkitään avustuksen nojalla jo aikaisemmin mahdollisesti annettujen työvaatteiden ja työkalujen hinta, sekä marraskuun 1 päivän jälkeen annetun huoltoavustuksen määrä ja maksajan nimi. Avustuksen saajan omakätisellä nimikirjoituksella varustettuna kortti jätetään anojalle, jonka tulee avustusta hakiessaan ehdottomasti aina esittää kortti siirtoväen huoltojohtajalle merkinnän tekemistä varten siihen annetun avustuksen määrästä. Siirtoväen huoltoavustusta, työkaluja ja työvaatteita ei saa antaa, ellei niitä pyytävä siirtolainen esitä usein mainittua korttia tai luotettavaa selvitystä sen katoamisesta tahi ole sellainen henkilö, jolle aikaisemmin puheenaolevaa korttia ei ole annettu.

Kun jälkeenpäin saattaa käydä tarpeelliseksi tietää millä numerolla varustetun kortin kukin huoltoavustusta nauttiva siirtolainen on saanut, tulee siirtoväen huoltojohtajan annetuista korteista pitää luetteloa, johon on merkittävä henkilö- ja avustuskortin juokseva numero, kortin saajan nimi ja hänen osoitteensa."

Marraskuun 26 päivänä 1940 lähettämällään kiertokirjeellä siirtoväen huollon keskus kiinnitti lääninhallitusten huomiota niihin työnhaun varjolla kuljeskeleviin yksinäisiin miehiin, jotka yrittävät useammasta paikasta nostaa siirtoväen huoltoavustusta. Tällaisilta henkilöiltä on ehdottomasti aina ennen huoltoavustuksen myöntämistä vaadittava heidän oleskelukuntansa huoltojohtajan siirtolupa sekä henkilö- ja avustuskortti, joista voidaan todeta varmasti asianomaisen henkilöllisyys ja hänelle aikaisemmin annetut avustukset. Yritykset vilpillisesti saada huoltoavustusta, on aina ilmoitettava asianmukaisesti syytteeseen pantavaksi sekä tarpeen mukaan pyydettävä poliisipäälliköltä virka-apua kuljeskelevan toimittamiseksi varsinaiseen oleskelukuntaansa.

Kun on havaittu tapauksia, että sama henkilö on ottanut useammalta paikkakunnalta siirtoväen huoltoavustusta samanaikaisesti, on määrätty suoritettavaksi tätä asiaa selvittävä tutkimus. Syylliset tullaan asettamaan syytteeseen.

Siirtoväen henkilö- ja avustuskortti on seuraavanlainen:

Siirtoväen Henkilö- ja Avustuskortti

N:o ............./.....................................

Kunta

Annettu .............../.............. 194......... Leima

............................................................

Siirtoväen Huoltojohtaja

............................................................

Sukunimi ja etunimet

Toimi tai ammatti: ..............................

Synt. ............./.............. 1....................

Syntymäpaikka: ..................................

Vaimo: .............................. Synt.v. ......

Etunimet

Lapsia: .................................................

Lukumäärä ja syntymävuodet

Kirkonkirjoissa: ....................................

............................................................

Asuinkunta ennen sotaa

............................................................

Nykyinen täyd. osoite

............................................................

Omakätinen nimikirjoitus

Kortti on säilytettävä ja huoltoavustusta nostettaessa ehdottomasti esitettävä.

Merkintöjä: .........................................

............................................................

Huolto-avustus

Päivä Ajalta Määrä mk Maksaja

....../...... ...../.....-...../..... ................... ................................

3. Siirtoväen sijoitus.

Se sisäasiainministeriön 18 päivänä huhtikuuta 1940 tekemä päätös, jolla määrättiin siirtoväen sijoitus eri lääneihin ns. huoltovaiheen ajaksi, on edelleenkin voimassa. Lääninhallituksilla on ollut oikeus määrätä tarkempi sijoitus läänin alueella. Viime keväänä suoritettujen tasoitussiirtojen jälkeen ei suurempia siirtoväen siirtoja ole suoritettu. Missä lääninhallitusten on ollut pakko siirtoja määrätä tehtäväksi, ovat syynä olleet asuntovaikeudet.

Siirtoväen pika-asutuslain 31 §:n mukaan on maatalousministeriön asutusasiainosasto vahvistanut suunnitelman siirtoväkeen kuuluvien pika-asutuslain nojalla asutettavien henkilöiden sijoittamisesta maan eri osiin ja kuntiin. Sijoitussuunnitelma on seuraava:

Antrea.

Antrean kylä - Hämeenlinnan mlk.; Hannilan kylä - Janakkala, Hausjärvi; Hatulan kylä - Hämeenlinnan mlk., Vanaja, vapaaehtoiset; Henttolan kylä - Vanaja; Hovikorven kylä - Hattula; Häkkilän kylä - Janakkala; Hännikkälänniemen kylä - Hämeenlinnan mlk., Renko; Iivolan kylä - Loppi; Ikävalkolan kylä - Loppi; Ilmatoivolan kylä - Riihimäki; Jaakonsaaren kylä - Janakkala; Kaltovedenmaan kylä - Janakkala; Kaukolan kylä - Janakkala; Kavantjärven kylä - Janakkala; Kavantsaaren kylä - Hausjärvi; Kekinniemen kylä - Janakkala; Kekkilän kylä - Janakkala; Kilpiälän kylä - Janakkala; Koljolan kylä - Vanaja; Kukkolan kylä - Janakkala; Kuparsaaren kylä -Renko, Loppi; Kuukaupin kylä - Vanaja; Liikolan kylä - Loppi, Janakkala; Mansikkalan kylä - Riihimäki; Meskalan kylä - Janakkala, Riihimäki; Mälkiälän kylä - Hämeenlinnan mlk.; Noskuan kylä - Hausjärvi; Olkinuoran kylä - Janakkala; Ollikkalan kylä - Janakkala; Paajalan kylä - Janakkala; Paakkarilan kylä - Vanaja, Janakkala; Partalan kylä - Janakkala; Patalahden kylä - Janakkala; Pullilan kylä - Hattula; Pöytsilän kylä - Janakkala; Rahikkalan kylä - Riihimäki, Vapaaehtoiset; Rantapaajalan kylä - Janakkala; Räikkölän kylä - Janakkala; Saviniemen kylä - Vanaja, Janakkala; Seitsolan kylä - Janakkala; Sokkalan kylä - Janakkala; Sokuranmaan kylä - Janakkala; Syvälahden kylä - Janakkala, Hausjärvi; Talikkalan kylä - Hämeenlinnan mlk.; Taurun kylä - Riihimäki; Taurukoljolan kylä - Janakkala, vapaaehtoiset; Varikselan kylä - Hämeenlinnan mlk., Vanaja; Vihiniemen kylä - Riihimäki.

Bromarv.

Bengtsår`in kylä - Inkoo; Sandö`n kylä - Inkoo, Snappertuna; Täcktom`in kylä - Inkoo, Snappertuna; Vättlax`in kylä - Snappertuna.

Harlu.

Airiniemi ja Riekkola - Revonlahti; Harlun kylä - Oulu, Kempele, Rovaniemi; Heinäjoen kylä - Oulujoki, Revonlahti, Liminka; Helylän kylä - Kempele; Honkakylä - Oulujoki, Liminka; Hämeenkosken kylä - Oulu; Häyskynvaaran kylä - Oulu, Oulunsalo, Kempele, Tervola; Impilahden kylä - Revonlahti; Joensuun kylä - Oulu, Lumijoki; Kannaksen kylä - Revonlahti; Kirjalanrannan kylä - Siikajoki; Kirkkolahden kylä - Liminka; Kontiolahden kylä - Siikajoki, Tervola; Kuivalahden kylä - Siikajoki; Lahden kylä - Siikajoki; Rovaniemi; Läskelän kylä - Oulu, Oulujoki; Mustanmäen kylä - Siikajoki; Mäkisalon kylä - Lumijoki; Metsälän kylä - Liminka; Niinisyrjän kylä - Oulu, Liminka, Tervola; Orjatlahdenkylä - Siikajoki; Paussun kylä -Oulujoki, Revonlahti; Pellotsalon kylä - Revonlahti; Pirttipohjan kylä - Revonlahti; Pohjun kylä - Oulu; Purovaaran kylä - Siikajoki, Revonlahti; Pien-Tulolan kylä - Siikajoki; Putsinlahden kylä - Oulu; Riekkolan kylä - Kempele, Revonlahti; Suur-Tulolan kylä - Liminka; Telkinniemen kylä - Siikajoki; Teujärven kylä - Oulujoki, Revonlahti; Tukianmäen kylä - Liminka; Vehkalahden kylä - Oulujoki, Lumijoki, Liminka, Rovaniemi; Viisonkylä - Siikajoki.

Heinjoki.

Hevossaaren kylä - Vihti; Heikurilan kylä - Karjalohja; Koprolan kylä - Nummi, Sammatti, Karjalohja; Kurvilan kylä - Somero, Somerniemi; Kämärän kylä - Karkkila, Pyhäjärvi; Kääntymän kylä - Karkkilan kauppala, Pyhäjärvi, Vihti; Lahdenperän kylä - Vihti; Leipäsuon kylä - Vihti; Perojoensuun kylä - Vihti; Pienperon kylä - vapaaehtoiset, Karkkilan kauppala, Pyhäjärvi; Pihkalan kylä - Vihti; Pilppulan kylä - Karjalohja; Pirilän kylä Vihti vapaaehtoiset; Ristseppälän kylä - vapaaehtoiset, Vihti; Rättölän kylä - Pyhäjärvi, Pusula; Savastilan kylä - Pyhäjärvi; Suurepron kylä - Vihti; Säiniön kylä - Vihti; Tiurinmäen kylä - Vihti; Tuokkolan kylä - Pusula, Nummi, Somerniemi; Vamppalan kylä - Pyhäjärvi; Yläsäiniön kylä - Vihti; Kylättömät - Vihti.

Hiitola.

Hiitolan kylä - Maalahti, Vaasan kaup., Raippaluoto, Pirttikylä, Sulva, Koivulahti, Mustasaari, Laihia; Raivattulan kylä - Vaasan kaup., Laihia, Isokyrö; Hännilän kylä - Vaasan kaup., Vähäkyrö; Haukkavaaran kylä - Vaasan kaup., Vähäkyrö, Isokyrö; Ivankosken kylä - Vaasan kaup., Vähäkyrö, Isokyrö; Vaavojan kylä - Vaasan kaup., Isokyrö; Ylä-Kokkolan kylä - Isokyrö, Ylistaro; Ala-Kokkolan kylä - Ylistaro; Siiriönmäen kylä - Ylistaro; Valtolan kylä - Ylistaro; Koukunniemen kylä - Ylistaro; Lipolan kylä - Pietarsaaren kaup.; Kopsalan kylä - Pietarsaaren kaup., Pietarsaaren mlk., Uusikaarlepyy, Kemin kaup., Vapaaehtoiset; Lylalahden kylä - Pietarsaaren mlk., Uusikaarlepyy, Munsala, Jepua, Alahärmä; Asilan kylä - Maksamaa, Oravainen, Vöyri, Ylihärmä,; Virmoin kylä - Maksamaa; Vahervaaran kylä - Vöyri; Veijalan kylä - Alahärmä, Ylähärmä, Kauhava, Lapua; Pukinniemen kylä - Ylistaro, Lapua; Sirsjäven kylä - Lapua; Kuoksjärven kylä - Lapua, Alajärvi, Lappajärvi; Pärnään kylä - Kokkolan kaup.; Pohjiin kylä - Kokkolan kaup., Kaarlela; Tiurolan kylä - Kaarlela, Alaveteli, Kruunupyy, Ähtävä, Vapaaehtoiset; Nehvolan kylä - Kaarlela, Ähtävä; Laurolan kylä - Ähtävä; Tujulan kylä - Ähtävä, Terijärvi, Evijärvi; Päijälän kylä - Purmo, Kortesjärvi, Evijärvi, Vapaaehtoiset; Piimälän kylä - Evijärvi; Kyläjärven kylä - Evijärvi, Lappajärvi; Telkinniemen kylä - Lappajärvi, Vimpeli; Itulan kylä - Vimpeli; Tenholan kylä - Vimpeli; Huiskonniemen kylä - Vimpeli; Hannolan kylä - Vimpeli; Hönnön kylä - Vimpeli; Uusikylän kylä - Alajärvi, Vimpeli, Perho; Unkolan kylä - Vimpeli, Veteli; Mustolan kylä - Veteli, Perho; Koskenmuoni (Asilan kylä) - Perho; Mustojan kylä - Perho; Mustolanperän kylä - Perho; Mustalansalon kylä - Perho; Marjakosken kylä - Perho; Salo-Kilpolan kylä - Perho; Kilpolan kylä - Perho, Kivijärvi, Kinnula, Raippaluoto; Haapalahden kylä - Kinnula, Vapaaehtoiset; Ulaskaniemen kylä - Kinnula, Vapaaehtoiset; Tounaan kylä - Kinnula, Pihtipudas; Ravonsalmen kylä - Pihtipudas; Korpisaaren kylä - Pihtipudas.

Ilomantsi.

Ilaja - Ilomantsi; Ilomantsin hoitoalue - Ilomantsi; Kuolisma - Ilomantsi; Liusvaara - Ilomantsi; Lokalahti - Ilomantsi; Lutikkavaara - Ilomantsi; Megri - Ilomantsi; Melaselkä - Ilomantsi, Tuupovaara; Nuorajärvi - Ilomantsi; Ontoronvaara - Ilomantsi; Ostronsaari - Ilomantsi; - Vellivaara - Ilomantsi; Vuotesniemi - Ilomantsi.

Impilahti.

Haukkaselkä - Kuusjärvi, Tuusniemi; Hiihniä - Tuusniemi; Hiippola - Polvijärvi, Kuusjärvi; Hunttila - Kuusjärvi, Tuusniemi, Vapaaehtoiset; Huunukka - Muuruvesi, Juankoski, Vapaaehtoiset; Hättilä - Muuruvesi, Juankoski; Jonaslahti - Juankoski, Säyneinen; Joensuu - Heinävesi; Kelivaara - Heinävesi; Karisyrjä - Heinävesi, Vapaaehtoiset; Kirkonkylä - Muuruvesi, Juankoski, Kaavi, Vapaaehtoiset; Kitelä - Kuusjärvi, Liperi, Vapaaehtoiset; Kontu - Heinävesi; Koirinoja - Tuusniemi, Leppävirta, Vapaaehtoiset; Koivuselkä - Leppävirta; Kokkoselkä - Varpaisjärvi; Kytösyrjä - Nilsiä, Juankoski, Säyneinen Vapaaehtoiset; Leppäsilta - Kuusjärvi, Vapaaehtoiset; Lupikko - Heinävesi; Metsäkylä - Nilsiä, Kuusjärvi; Mursula - Kuusjärvi, Tuusniemi; Mäkisalo - Muuruvesi, Juankoski; Nietjärvi - Tuusniemi; Pitkäranta - Leppävirta, Varkaus kauppala; Purovaara - Muuruvesi, Juankoski; Ristioja - Leppävirta, Varkaus kauppala; Ruokojärvi - Polvijärvi, Kaavi, Kuusjärvi, Vapaaehtoiset; Räkäli - Varpaisjärvi, Rautavaara, Nilsiä; Sotinen - Heinävesi; Sumeria - Polvijärvi, Kuusjärvi; Syskyjärvi - Nilsiä, Kuusjärvi; Syskyä - Kuusjärvi, Tuusniemi, Liperi, Vapaaehtoiset; Uomaa - Kuusjärvi, Tuusniemi, Vapaaehtoiset; Toikkanen - Heinävesi; Ilman nimeä - Heinävesi.

Jaakkima.

Aurajoen kylä - Paavola; Iijärven kylä - Haapavesi; Kokonniemen kylä - Paavola, Simo; Kortelan kylä - Paavola, Simo; Kukkalammen kylä - Paavola, Kemin kaup.; Kurenrannan kylä - Paavola, Vihanti, Kemin kaup.; Lahdenpohjan kylä - Paavola, Raahe, Kemin kaup.; Luotovaaran kylä - Paavola; Meriän kylä - Haapavesi, Kemin kaup., Karunki; Metsämiklin kylä - Paavola, Raahe, Kemin kaup., Karunki; Miinalan kylä - Paavola, Kemin kaup.; Miklin kylä - Paavola, Raahe, Alatornio; Niven kylä - Paavola; Oppolan kylä - Paavola, Kemin kaup.; Pajasyrjän kylä - Haapavesi, Oulainen, Kemin kaup.; Karkumäen kylä - Oulainen; Paikjärven kylä - Oulainen, Vihanti, Alatornio; Rouskulan kylä - Paavola, Pattijoki, Simo; Rukolan kylä - Paavola, Saloinen, Simo; Sorolan kylä - Oulainen, Pyhäjoki, Merijärvi, Kemin mlk., Simo; Uusikylä - Paavola; Vaaran kylä - Paavola, Raahe; Kylätön - Paavola.

Johannes.

Ala-Kujalan kylä - Ulvila; Haltiansaari - Eurajoki; Hannukkala - Porin kaupunki, Luvia; Huistuppura - Porin kaupunki; Huumola - Luvia; Huumonsaari - Eurajoki; Hylkiälä - Porin mlk.; Kaijala - Ulvila; Kaislahti - Porin kaupunki; Karhula - Porin mlk.; Kivitokee - Porin kaupunki; Luvia; Kolkkala Ulvila; Kolmikesälä - Porin mlk.; Koskijärvi - Eurajoki; Kukkola - Porin kaupunki; Lippola - Eurajoki; Niemelä - Luvia; Pyökäri - Ulvila; Päätilä - Porin kaupunki, Luvia; Revonsaari - Porin mlk., Luvia; Riionsaari - Luvia; Rokkalankoski - Ulvila; Rokkala - Ulvila; Räihälä - Eurajoki; Suikkila - Eurajoki; Tikkala - Ulvila, Porin kaupunki; Vaahtola - Ulvila; Vatmari - Luvia; Villinsaari - Luvia; Vuosalmi - Eurajoki; - Joutsenon kylä - Ruokolahti.

Jääski.

Aholan kylä - Iitti; Ahtialan kylä - Iitti; Ahvolan kylä - Elimäki, Anjala; Einolan kylä - Elimäki; Eevalan kylä - Elimäki; Enson kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski; Haikolan kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski; Hanskin kylä - Vapaaehtoiset; Hirslammen kylä - Jaala; Hyppölän kylä - Iitti; Hämälälän kylä - Iitti; Ihalemmin kylä - Iitti; Johovalan kylä - Iitti; Järvenkylä - Vapaaehtoiset, Iitti; Laukkalan kylä - Elimäki; Kaurajauholan kylä - Elimäki; Kaplakalan kylä - Iitti; Karilan kylä - Iitti; Kemppilän kylä - Elimäki; Kiljolanmaan kylä - Iitti; Kirkon kylä - Iitti; Kiurulan kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski; Kiviojan kylä - Kuusankoski; Kokkolan kylä - Iitti; Kostialan kylä - Jaala; Kuurmanpohjan kylä - Vapaaehtoiset, Elimäki; Kääriniemen kylä - Iitti; Kärkkäälän kylä - Iitti; Kärättilän kylä - Iitti; Laitilan kylä - Jaala; Pääkkölän kylä - Iitti; Littulan kylä - Iitti; Lukkarilan kylä - Elimäki; Lottalan kylä - Vapaaehtoiset, Anjala; Mustanmäen aseman kylä - Kuusankoski, Myllylän kylä - Elimäki; Niemenkylä - Iitti; Oravalan kylä - Elimäki; Pajarilan kylä - Iitti; Patjalan kylä - vapaaehtoiset, Elimäki; Pelkolan kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski; Penttilän kylä - Vapaaehtoiset, Elimäki; Pieppolan kylä - Vapaaehtoiset, Iitti; Puujalkalan kylä - Elimäki; Ranssilan kylä - Anjala; Rossilan kylä - Elimäki; Riikolan kylä - Elimäki; Rikkolan kylä - Elimäki, Rouhialan kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski, Iitti; Räikkölän kylä - Vapaaehtoiset, Kuusankoski, Anjala, Jaala, Iitti; Salosiirankylä - Iitti; Seppälän kylä - Iitti; Soperon kylä - Iitti; Suikkalan kylä - Vapaaehtoiset, Elimäki; Sunilan kylä - Iitti; Tikankosken kylä - Anjala; Tollolan kylä - Elimäki; Velkulan kylä - Anjala; Virolan kylä - Jaala; Kylättömiä - Jaala.

Kanneljärvi.

Ala-Hämeen kylä - Kiikola; Harjun kylä - Uskela, Muurla, Halikko, Pertteli, Vapaaehtoiset; Hämeen kylä - Kiikola, Pertteli; Hötsölän kylä - Pertteli, Ilolan kylä - Kiikola; Jokelan kylä Kiikola; - Kanneljärven kylä - Salon kauppala, Uskela; Kuuterselän kylä - Kuusjoki, Kiikola; Liikolan kylä - Vapaaehtoiset, Kiikola; Sykiälän kylä - Salon kauppala, Halikko; Nimettömät - Kiikola.

Kaukola.

Hautapelto - Pielavesi; Heinsalmi - Lapinlahti; Hyypilä - Lapinlahti; Ignattala - Pielavesi; Järvenpää - Lapinlahti; Kaarlahti - Siilinjärvi; Kansalo - Lapinlahti; Kaukola - Siilinjärvi, Maaninka, Vapaaehtoiset; Kankaanmäki - Pielavesi; Keiholampi - Siilinjärvi; Kesäpelto - Lapinlahti; Kirkonmaa - Pielavesi; Kapeasalmi - Lapinlahti; Korteensalmi - Pielavesi; Koverila - Lapinlahti, Siilinjärvi, Vapaaehtoiset; Liinamaa - Pielavesi; Miinajoki - Pielavesi; Monittula - Lapinlahti, Vapaaehtoiset; Munkinsalmi - Pielavesi; Ojajärvi - Lapinlahti; Pakarinen - Lapinlahti; Piiskunsalmi - Pielavesi; Riihilahti - Pielavesi; Riihipelto - Lapinlahti; Rokosina - Pielavesi; Suokkala - Lapinlahti, Vapaaehtoiset; Säppää - Pielavesi; Tervola - Pielavesi; Uskinsaari - Lapinlahti; Variksela - Lapinlahti; Ylä-Kaukola - Siilinjärvi; Ilman nimeä - Pielavesi.

Kirvu.

Aholan kylä - vapaaehtoiset, Mäntsälä; Apulan kylä - Nurmijärvi; Eijolan kylä - Orimattila; Haikolan kylä - Orimattila; Hanukkarikosen kylä - Orimattila; Haukialan kylä - Orimattila; Ihakselan kylä - Mäntsälä; Iiliälän kylä - Mäntsälä; Inkilän kylä - vapaaehtoiset, Hyvinkään kauppala, Hyvinkään mlk.: Jantulan kylä - Orimattila; Jänikselän kylä - Orimattila; Kauppilan kylä - Pukkila; Karvolan kylä - Orimattila; Keskiselän kylä - Mäntsälä; Kirvun kylä - vapaaehtoiset, Hyvinkään mlk., Nurmijärvi, Orimattila; Kohtamaan kylä - Orimattila; Kuismalan kylä - Nurmijärvi; Lahdenmaan kylä - Orimattila; Lietlahden kylä - Orimattila; Läylölän kylä - vapaaehtoiset, Mäntsälä; Maamäen kylä - vapaaehtoiset, Orimattila; Matikkalan kylä - Orimattila, Mäntsälä; Merolan kylä - Mäntsälä; Mertjärven kylä - vapaaehtoiset, Orimattila; Meskolan kylä - vapaaehtoiset, Mäntsälä; Montalan kylä - Mäntsälä; Nakkurilan kylä - Mäntsälä, Nurmijärvi; Neitsjoen kylä - Orimattila; Niukkalan kylä - Mäntsälä; Paavilanmäen kylä - Mäntsälä; Paksujalan kylä - vapaaehtoiset, Mäntsälä; Pirilänniemen kylä - Nurmijärvi; Riikolan kylä - Pukkila; Roinilan kylä - Orimattila; Rätykylä - Orimattila, Myrskylä; Sairalan kylä - vapaaehtoiset, Hyvinkään kauppala, Hyvinkään mlk., Sunikkariikosen kylä - Orimattila; Tietävälän kylä - vapaaehtoiset, Myrskylä; Torajärven kylä - Nurmijärvi; Valittulan kylä - Pukkila, Orimattila; Vasikkalan kylä - vapaaehtoiset, Orimattila; Vehkapään kylä - Orimattila; Veitsjoen kylä - Myrskylä; Virolan kylä - Nurmijärvi; Vormalan kylä - Orimattila; Kylättömät - Orimattila.

Kitee.

Jaakkiman kylä - Rääkkylä, Tohmajärvi; Kangasjärvi - Rääkkylä; Kantosyrjä - Kitee; Kiteenlahti - Kesälahti; Lahdenkylä - Rääkkylä; Laukunvaara - Kesälahti; Matselkä - Rääkylä; Näreikkälä - Rääkkylä; Laukunvaara - Kesälahti; Matselkä - Rääkkylä; Näreikkälä - Rääkkylä; Potoskavaara - Kesälahti; Riihijärvenkylä - Kitee, vapaaehtoiset; Satulavaara - Kitee; Säynejärvi - Kitee.

Kivennapa.

Ahjärven kylä - Kangasala, Pälkäne, vapaaehtoiset; Hartosen kylä - Korpilahti; Hiirelän kylä - Muurame; Holttilan kylä - Muurame, Säynätsalo; Ikolan kylä - Padasjoki, Asikkala; Joutselän kylä - Jämsä, vapaaehtoiset; Kanalan kylä - Padasjoki; Karvalan kylä - Jämsänkoski, Koskenpää, vapaaehtoiset; Kaukolempiälän kylä - Hollola, Asikkala; Kauksamon kylä - Tyrväntö, Pälkäne; Kekrolan kylä - Korpilahti, Muurame, vapaaehtoiset; Kirkonkylä - Hauho, Tuulos; Kivennavan kylä - Tuulos; Korpikylä - Koskenpää, Korpilahti; Kotiselän kylä - Vilppula, Mänttä; Kurkelan kylä - Eräjärvi, Sahalahti, Kuhmalahti; Liikolan kylä - Asikkala, vapaaehtoiset; Linnamäen kylä - Asikkala; Lipolan kylä - Mänttä, Kuorevesi, vapaaehtoiset; Miettilän kylä - Luopioinen; Mustapohjan kylä - Jämsä; Pamppalan kylä - Tyrväntö, Hauho, vapaaehtoiset; Pihlaisen kylä - Hauho, vapaaehtoiset; Polviselän kylä - Kuhmoinen, Padasjoki; Raivolan kylä - Messukylä, Kangasala, vapaaehtoiset; Rantakylä - Hollola, vapaaehtoiset; Riihisyrjän kylä - Kuhmoinen, Längelmäki; Ronnun kylä - Kuhmoinen; Räikylän kylä - Hollola; Saarenmaan kylä - Längelmäki; Salo-Vehmaisen kylä - Eräjärvi; Seppälän kylä - Kuhmoinen, Kuhmalahti; Sikiälän kylä - Kangasala, Sahalahti; Siiranmäen kylä - Pälkäne, Luopioinen, vapaaehtoiset; Soppikylä - Pälkäne; Suurselän kylä - Jämsä, Längelmäki; Tammiselän kylä - Jämsä, Jämsänkoski, vapaaehtoiset; Tiilimaan kylä - Padasjoki; Tirttulan kylä - Asikkala, Hollola; Tonterin kylä - Asikkala; Vaittilan kylä - Kuorevesi; Vanhalan kylä - Hollola; Vehmaisen kylä - Hollola; Voipialan kylä - Hollola, Asikkala, vapaaehtoiset; Vuottaan kylä - Kuhmalahti, Luopioinen; Ylentelän kylä - Kuorevesi, Längelmäki, vapaaehtoiset.

Koiviston kauppala.

Kotterlahden kylä - Rymättylä, Turku; Mannolan kylä - Kaarina; Koiviston kauppalan kylä ja nimettömät - vapaaehtoiset, Turku, Kaarina; Tervahartialan kylä - Vapaaehtoiset, Turku, Kaarina; Uusikylän kylä - Kaarina.

Koiviston maalaiskunta.

Alvatin kylä - Rymättylä; Eistilän kylä - Parainen, Nauvo; Humaljoen kylä - Karuna, Kemiö, vapaaehtoiset; Härkölän kylä - Sauvo, Nauvo, Turku; Ingertilän kylä - Nauvo, Parainen; Jaakkolan kylä - Parainen, Nauvo; Kaalialan kylä - Parainen; Kaipialan kylä - Piikkiö; Keskisaaren kylä - Parainen, Nauvo; Kiisken kylä - Sauvo, Angelniemi; Kiurlahden kylä - Houtskari, Rymättylä, Korppoo; Kurkelan kylä - Turku, Sauvo; Lemmin kylä - Piikkiö, Maisalan kylä - Karuna; Makslahden kylä - Rymättylä, Raisio, Naantali, Naantali mlk., Kakskerta, Parainen; Mannolan kylä - Kuusisto, Angelniemi; Patalan kylä - vapaaehtoiset, Kaarina, Nauvo; Partialan kylä - vapaaehtoiset, Parainen, Nauvo; Penttilän kylä - Piikkiö, Kaarina; Pullinniemen kylä - Kuusisto; Rautasen kylä - Piikkiö, Kuusisto, Kakskerta; Revonsaaren kylä - Kuusisto; Römpötin kylä - Kaarina; Saarenpäänkylä - Naantalin mlk., Piikkiö, Parainen, Dragsfjärd, Vestanfjärd, Hiittinen, Särkisalo; Savonniemen kylä - Karuna, Sauvo; Saukon kylä ja Saukonsaaren kylä - Houtskari, Nauvo; Tervahartialan kylä - Kaarina, Korppoo; Tetriniemen kylä - Kuusisto; Tiurinsaaren kylä - Parainen; Vanhakylän kylä - Parainen, Nauvo; Vatnuorin kylä - Karuna, Sauvo, Parainen, Turku; Kylättömät - Kaarina.

Korpiselkä.

Hominvaara - Nurmes mlk.; Karali - Rautavaara; Kilpijärvi - Rautavaara; Kokkari - Valtimo; Korpiselkä - Valtimo, vapaaehtoiset; Kruununpuisto - Rautavaara; Lehmivaara - Rautavaara, Vapaaehtoiset; Saarivaara - Rautavaara; Saaroinen - Valtimo; Tolvajärvi - Nurmes mlk.; Tsiipakka - Valtimo, vapaaehtoiset; Tsikki - Rautavaara; Tsokki - Valtimo; Vieksinki - Rautavaara; Ägläjärvi - Sonkajärvi, Valtimo, Rautavaara.

Kuolemanjärvi.

Akkalan kylä - Noormarkku; Halilan kylä - Karvia; Hatjalahden kylä - Pomarkku; Hietanen - Karvia; Hopialan kylä - Kankaanpää; Huumolan kylä - Kankaanpää, Karvia, Hongonjoki; Iivanalan kylä - Merikarvia; Inkilän kylä - Siikainen; Jokelan kylä - Kauhajoki; Järvenpään kylä - Pomarkku, vapaaehtoiset; Karjalainen - Merikarvia, Siikainen; Kaukjärven kylä - Karvia; Kaukolan kylä - Merikarvia, vapaaehtoiset; Kipinolan kylä - Siikainen, Pomarkku; Kirjolan kylä - Merikarvia; Kiskolan kylä - Karvia, Kauhajoki; Knuuttilan kylä - Karvia; Kolkkalan kylä - Noormarkku, Pomarkku; Kuolemajärven kylä - Kankaanpää; Laasolan kylä - Noormarkku; Mellolan kylä - Karvia; Muurilan kylä - Merikarvia, vapaaehtoiset; Nuuttilan kylä - Kauhajoki; Näykin kylä - Kankaanpää; Paavolan kylä - Karvia; Pentikkälän kylä - Noormarkku; Pihkalan kylä - Noormarkku; Pinoniemen kylä - Pomarkku, Kankaanpää; Pitkälän kylä - Karvia; Seivästön kylä - Ahlainen, Noormarkku, vapaaehtoiset; Siprolan kylä - Kankaanpää, vapaaehtoiset; Summan kylä - Karvia; Taatilan kylä - Pomarkku; Työppölän kylä - Kankaanpää; Varpulilan kylä - Karvia; Viuhkolan kylä - Kankaanpää; Ylä-Kirjolan kylä - Noormarkku, vapaaehtoiset; Kämärän kylä - Kankaanpää; Nimetön - Kauhajoki.

Kurkijoki.

Alhonkylä - Mellilä; Aromäen kylä - Loimaa, Alastaro; Elisenvaaran kylä - Loimaa, Loimaan kauppala, vapaaehtoiset; Haapavaaran kylä - vapaaehtoiset, Loimaa; Haavikon kylä - Loimaa, Metsämaa; Haukkavaaran kylä - Loimaa; Huutomäen kylä - Loimaa; Hämeenlahden kylä - Pöytyä; Ihojärven kylä - Vampula, Alastaro; Jokirannan kylä - Loimaa; Kannansaaren kylä - Loimaa; Kirkonkylä - Loimaa; Korpisaaren kylä - Marttila, Karinainen; Kuuppalan kylä - Loimaa; Lapinlahden kylä - vapaaehtoiset, Oripää, Säkylä; Leposmäen kylä - Pöytyä; Levonpellon kylä - Pöytyä; Luhovaaran kylä - Loimaa; Maijanvaaran kylä - Loimaa; Metsikön kylä - Loimaa; Mikrilän kylä - Loimaa; Mustolan kylä - vapaaehtoiset, Loimaa; Oksenttinmäen kylä - Pöytyä; Otsanlahden kylä - Pöytyä, Karinainen; Pohjiin kylä - Pöytyä; Raholan kylä - vapaaehtoiset, Pöytyä; Riekkolan kylä - vapaaehtoiset, Marttila, Koski; Rummunsuon kylä - Alastaro; Räihävaaran kylä - Yläne, Alastaro; Saareksen kylä - Loimaa; Saven kylä - Mellilä, Koski; Sillankorvan kylä - Loimaa; Sorjon kylä - Metsämaa; Soskuan kylä - Alastaro, Oripää; Särkijärven kylä - Pöytyä; Tervajärven kylä - Loimaa; Tervun kylä - Vampula; Titon kylä - vapaaehtoiset, Metsämaa, Yläne; Vätikän kylä - Vampula.

Käkisalmi.

Alapuustin kylä - Heinolan mlk.; Haminaniityn kylä - Heinolan kaup.; Heinsalmen kylä - Hartola; Hirvisaaren kylä - Hartola, vapaaehtoiset; Joensuun kylä - Heinolan mlk.; Kapeasalmen kylä - Sysmä; Marjalanniemen kylä - Sysmä, Hartola; Norsjoen kylä - Sysmä; Näpinlahden kylä - Sysmä; Otsamon kylä - Heinolan mlk.; Porkanniemen kylä - Heinolan kaup.; Pärnän kylä - Heinolan mlk., vapaaehtoiset; Pyhäkylä - Hartola; Pörtsykän kylä - Hartola; Sakkelin kylä - Hartola; Suotniemen kylä - Sysmä; Tenkalahden kylä - Heinolan mlk., Heinolan kaup., vapaaehtoiset; Virtaniemen kylä - Heinolan mlk.; Vuohensalon kylä - Hartola; Yläpuustin kylä - Sysmä, Heinolan mlk.

Lahdenpohjan kauppala.

Kurenrannan kylä - Raahen kaup.; Lahdenpohjan kauppala - Raahen kaup.

Lavansaari

Klauksen kylä - Saltvik; Lavansaaren kylä - Merikarvia, Jomala; Lounatkarin kylä - Merikarvia, Ahlainen, Luvia, Eurajoki, Rauma mlk., Rauma, Pyhämaa, Jomala; Pohjan kylä - Pyhämaa, Pyhäranta, Uusikaupunki, Uudenkaupungin mlk., Jomala, Finström; Kylättömät - Uusikaupunki mlk., Lokalahti, Vårdö, Eckerö, Jomala, Saltvik, Finström, Geta, Lemland, Föglö, Kumlinge, Sund.

Lumivaara.

Harvian kylä - Kalajoki, Kemin mlk.; Huhtervun kylä - Sievi, Nivala, Ylivieska, Kemin mlk.; Ihalan kylä - Ylivieska; Ihalanojan kylä - Ylivieska; Kalksalon kylä - Kälviä, Kemin mlk.; Kesvalahden kylä - Halsua, Lestijärvi, Toholampi, Kemin mlk.; Kostamojärven kylä - Sievi, Rautio; Kuhkaan kylä - Kalajoki, Himanka, Lohtaja, Kälviä; Kumolan kylä - Sievi, Rautio; Kuhkaan kylä - Kalajoki, Himanka, Lohtaja, Kälviä; Kumolan kylä - Sievi, Kannus, Toholampi, Kemin mlk.; Luhovaaran kylä - Kälviä; Oinaanvaaran kylä - Kalajoki, Ylivieska, Alavieska, Kemin mlk.; Tervajärven kylä - Halsua, Kaustinen, Kälviä, Ullava, Kemin mlk.

Metsäpirtti.

Metsäpirtin kylä - Seinäjoen kaupp., Nurmo; Kirkonkylä - Seinäjoen kaupp., Seinäjoen mlk.; Koselan kylä - Seinäjoen mlk., Ilmajoki; Koukunniemen kylä - Ilmajoki, Kurikka; Lapanaisen kylä - Kurikka; Vaskelan kylä - Kurikka; Taipaleen kylä - Korsnäs, Ylimarkku, Närpiö, Kaskisen kaup., Teuva; Arkuntanhuan kylä - Jurva, Teuva; Neusaaren kylä - Teuva, Kauhajoki, vapaaehtoiset; Terenttilän kylä - Kauhajoki; Tapparin kylä - Lapväärtti; Saaroisen kylä - Kristiinan kaup., Karijoki, Siipyy, Lapväärtti, Isojoki, Kauhajoki; Joentaan kylä - Jurva, Laihia; Malakin kylä - Nurmo; Hatakanmäki - Nurmo; Hatakan kylä - Nurmo, Peräseinäjoki; Martinkorholan kylä - Nurmo, Peräseinäjoki; Vanhajaaman kylä - Laihia, Kauhajoki; Viisjoen kylä - Kauhajoki; Korholanjaaman kylä - Kauhajoki, Jalasjärvi, vapaaehtoiset; Raajun kylä - Kurikka, Jalasjärvi; Sunikkalan kylä - Peräseinäjoki, Jalasjärvi; Paloniemen kylä - Jalasjärvi; Haapasaaren kylä - Jalasjärvi; Jaama - Jalasjärvi; Kirvesmäki - Jalasjärvi.

Muolaa.

Ala-Kuusaa - Ypäjä; Arolan kylä - Akaa; Hanttulan kylä - Ypäjä; Harvolan kylä - Somero, vapaaehtoiset; Hattulan kylä - Somero; Heikkilän kylä - Somero; Heimolan kylä - Ypäjä, Jokioinen; Himalan kylä - Jokioinen; Hotakan kylä - Humppila, Jokioinen; Ilolan kylä - Valkeakoski, Sääksmäki; Ilveksen kylä - Jokioinen, Jaarilan kylä - Ypäjä; Jääskelän kylä - Urjala; Kangaspellon kylä - Hattula; Kanneljärven kylä - Jokioinen; Kannilan kylä - Urjala, Koijärvi; Karhulan kylä - Ypäjä; Kattilaojan kylä - Jokioinen; Kilteen kylä - Jokioinen, vapaaehtoiset; Kirkkorannan kylä - Somero; Kirkonkylä - Somero; Koiralan kylä - Somero; Kallaisen kylä - Ypäjä; Kurkelan kylä - Somero; Kuusaa - Forssa; Kyyrölän kylä - Kalvola; Lattulan kylä - Somero; Lavolan kylä - Akaa, Kylmäkoski; Lehtokylä - Jokioinen; Leipäsuon kylä - Jokioinen; Leirilän kylä - Somero, vapaaehtoiset; Moiniemen kylä - Koijärvi; Muolaan kylä - Somero; Mykkyrilän kylä - Urjala; Määttälän kylä - Koijärvi, Tammela; Norkkolan kylä - Urjala; Oinolan kylä - Humppila; Oravalan kylä - Jokioinen; Paakkelin kylä - Kalvola, Urjala; Pumppalan kylä - Jokioinen; Parkkilan kylä - Hattula; Passilan kylä - Urjala, vapaaehtoiset; Pyykkölän kylä - Kylmäkoski, Urjala; Pällilän kylä - Somero; Retu - Somero; Saavolan kylä - Urjala; Sakkalilan kylä - Jokioinen; Selolan kylä - Ypäjä; Soittolan kylä - Ypäjä; Sokialan kylä - Urjala; Sormulan kylä - Akaa, Sääksmäki; Sudenojan kylä - Hattula, Kalvola; Suurniemen kylä - Humppila; Taaperniemen kylä - Humppila; Telkkälän kylä - Somero; Tervolan kylä - Humppila; Turulilan kylä - Somero; Vasikkalan kylä - Ypäjä, Somero; Viholan kylä - Kylmäkoski; Ylä-Hotakan kylä - Jokioinen; Ylä-Kuusaa - Forssa, Tammela; Kylättömät - Jokioinen.

Nuijamaa.

Roiskolan kylä - vapaaehtoiset; Anolan kylä - Suomenniemi; Eskolan kylä - Suomenniemi; Jokelan kylä - Suomenniemi; Juvakkalan kylä - Mäntyharju; Karhulan kylä - Mäntyharju; Katteluksen kylä - Mäntyharju; Kokin kylä - Mäntyharju; Kotalan kylä - Mäntyharju; Kontulan kylä - Mäntyharju; Konnun kylä - Valkeala; Käräjärven kylä - Sippola, Savitaipale; Lautalan kylä - Sippola, Valkeala; Leppälän kylä - Savitaipale; Myrän kylä - Mäntyharju; Pihkalan kylä - Mäntyharju; Pihkalanjärven kylä - Valkeala; Pällin kylä - Mäntyharju; Rapattilan kylä - Lemi; Roiskolan kylä - Mäntyharu; Räihän kylä - Mäntyharju, Lemi; Rättijärven kylä - Kouvolan kaupp.; Salo-Pällin kylä - Taipalsaari, Suurkorven kylä - Taipalsaari; Temolan kylä - Valkeala; Terävälän kylä - Valkeala; Torikan kylä - Valkeala, Mäntyharju, Puumala.

Parikkala.

Joensuun kylä - Puumala; Joukion kylä - Rantasalmi, vapaaehtoiset; Kaukalan kylä - Rantasalmi, Koitsanlahden kylä - Sulkava, vapaaehtoiset; Koitsansalon kylä - Sulkava; Lamminkylä - vapaaehtoiset, Rantasalmi, Sääminki; Lamminsalon kylä - Puumala; Oravanniemen kylä - Rantasalmi; Poutalan kylä - Sulkava, Puumala; Rasvaniemen kylä - Sulkava; Tyrjän kylä - Rantasalmi, Heinävesi, Kangaslampi, Enonkoski; Tuntematon - Puumala.

Pyhäjärvi.

Alakylä - Karkku; Enkkua - Jämijärvi, Hämeenkyrö; Haapaniemi - Kiikka; Haidermaa - Punkalaidun; Hassinmäki - Kullaa; Ivaskansaari - Kiikka; Jaama - Hämeenkyrö, Mouhijävi; Kahvenitsa - Noormarkku, Kullaa; Kalamaja - Kiikka, Suoniemi; Kelja - Kiikoinen, Kullaa; Kiimajärvi - vapaaehtoiset, Punkalaidun; Kivipaarina - Karkku, Kiikka; Konnitsa - Luvia, Suodenniemi, Lavia, Noormarkku; Korkkala - Hämeenkyrö; Kostermaa - Hämeenkyrö; Kunnianniemen kylä - Mouhijärvi, Kiikoinen; Lahnavalkaman kylä - Kiikka; Larjavan kylä - Punkalaidun; Lohijoen kylä - Ikaalinen, Luvia, Jämijärvi; Noitermaan kylä - Hämeenkyrö, Viljakkala; Matiskalan kylä - Hämeenkyrö; Musuan kylä - Hämeenkyrö; Montruan kylä - Keikyä, Tyrvää; Musakanlahti - Mouhijärvi; Orolan kylä - Punkalaidun; Pattoisten kylä - Punkalaidun; Porsaanmäki - Huittinen; Puikkosten kylä - Suoniemi, Tyrvää; Pyhäjärven kylä - Punkalaidun; Pyhäkylä - Punkalaidun, Tyrvää; Pölhölän kylä - Hämeenkyrö, Huittinen; Rahkajärven kylä - Ikaalinen; Rannan kylä - Ikaalinen; Riiskan kylä - Jämijärvi; Rotjanlahden kylä - Kiikoinen; Ryhmäkylä - Jämijärvi; Saaprun kylä - Huittinen; Salitsanvaara - Hämeenkyrö, vapaaehtoiset; Sortanlahti - Ikaalinen; Suhapaarina - Huittinen; Tiituan kylä - Punkalaidun; Tolsterniemi - Viljakkala; Valkeamäki - Punkalaidun, Huittinen; Vernitsan kylä - Luvia, Ikaalinen, Parkano, vapaaehtoiset; Yläjärven kylä - Kihniö, Parkano, vapaaehtoiset.

Pälkjärvi.

Anoniemi - Rääkkylä; Iljala - Pielisensuu, Liperi, Rääkkylä; Ilmakka - Pielisensuu; Jero - Liperi, Rääkkylä; Kantosyrjä - Rääkkylä; Kuhilasvaara - Rääkkylä; Kurikka - Pielisensuu, Pyhäselkä; Kurkela - Pielisensuu; Makari - Pielisensuu, Pyhäselkä; Naatselkä - Pyhäselkä; Potoska - Rääkkylä; Puikkola - Pielisensuu, Pyhäselkä; Pälksaari - Pielisensuu, Liperi.

Rautjärvi.

Haakanalan kylä - Juva; Hiivaniemen kylä - Rantasalmi; Hynnilän kylä - Rantasalmi; Ilmeen keskikylä - Juva; Iso-Ilmeen kylä - Rantasalmi, Joroinen; Ilmeen salokylä - Rantasalmi; Korpijärven kylä - Juva; Kosken kylä - Rantasalmi; Lankilan kylä - Juva; Miettilän kylä - Juva; Purnujärven kylä - Juva; Salokylä - Juva; Siisiälän kylä - Juva; Vanha-Ilmeen kylä - Juva; Vähikkälän kylä - Juva.

Rautu.

Aliskan kylä - Pieksämäki, Joroinen; Haapakylä - vapaaehtoiset, Pieksämäki; Haukkalan kylä - Mäntyharju; Huuhdin kylä - Jäppilä, vapaaehtoiset; Huttulan kylä - Kangasniemi; Jousseen kylä - Hartola; Kaskaalan kylä - Pieksämäki; Kelliön kylä - Ristiina; Keripadon kylä - Pieksämäki, Pieksämäen kaupp. Kopolan kylä - Hartola; Korleen kylä - Jäppilä; Kuusen kylä - Kangasniemi; Kuusenkannon kylä - Kangasniemi; Kuninkaanselän kylä - vapaaehtoiset, Anttola, Ristiina; Kärsälän kylä - Joutsa; Leinin kylä - Mikkelin mlk., Mikkelin kaup., Liippuan kylä - Mikkelin mlk., Hirvensalmi; Luukkolanmäen kylä Ristiina; Maanselän kylä - Ristiina, Hirvensalmi; Miettilän kylä - Mäntyharju, vapaaehtoiset; Miitronmäen kylä - Jäppilä; Mäkrän kylä - vapaaehtoiset, Pieksämäki, Virtasalmi, Pieksämän kaupp.; Niittyjärven kylä - Jäppilä; Nuijalan kylä - Luhanka; Orjansaaren kylä - vapaaehtoiset, Kangasniemi; Palkealan kylä - Kangasniemi, Pienaution kylä - Haukivuori; Pienporkun kylä - Virtasalmi; Potkelan kylä - vapaaehtoiset, Joutsa, Kangasniemi; Raasulin kylä - Joroinen, Jäppilä; Raudun kylä - vapaaehtoiset, Mikkelin kaup., Mikkelin mlk.; Riikolan kylä - Virtasalmi; Ristaution kylä - Pertunmaa; Räiskölän kylä - Pertunmaa, Mäntyharju; Savikkolan kylä - Mäntyharju; Savolan kylä - Haukivuori; Sirkiänsaaren kylä - Leivonmäki, Luhanka; Suurhousun kylä - Kangasniemi; Suurparkun kylä - Haukivuori, Virtasalmi; Sumppulan kylä - Mäntyharju, Pieksämän kaupp.; Suvenmäen kylä - Pertunmaa; Sunikkalan kylä - Virtasalmi, vapaaehtoiset, Pieksämä kaupp.; Tervolan kylä - Haukivuori; Tokkarin kylä - Virtasalmi; Vakkilan kylä - Virtasalmi; Varikselan kylä - Mikkelin mlk.; Vehmaisten kylä - Mikkelin kaup., Mikkelin mlk., Haukivuori; Vepsän kylä - Pertunmaa, vapaaehtoiset; Tuntematon kylä - Haukivuori.

Ruskeala.

Alalampi - Iisalmen mlk.; Haapavaara - Iisalmen mlk., Pielavesi; Höksälä Iisalmen mlk., Pielavesi, vapaaehtoiset; Issakanvaara - Kiuruvesi; Kaalamo - Kiuruvesi, Iisalmen kaup., Iisalmi mlk., vapaaehtoiset; Kirkkolahti - Iisalmi mlk., vapaaehtoiset; Kollitsa - Kiuruvesi; Kontiolahti - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Kontioleppälahti - Kiuruvesi; Kuljakko - Pielavesi; Kumuri - Pielavesi; Leppäselkä - Kiuruvesi; Matkaselkä - Iisalmi mlk.; Möhkönvaara - Kiuruvesi; Otrakkala - Iisalmi mlk.; Pirttipohja - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Rajakylä - Kiuruvesi; Ruisselkä - Iisalmi mlk., vapaaehtoiset; Ruskeala - Iisalmen kaup., Iisalmi mlk.; Särkisyrjä - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Uusi-Matkaselkä - Iisalmi mlk.; Vahvajärvi - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Vanha-Matkaselkä - Iisalmi mlk., vapaaehtoiset.

Räisälä.

Humalaisen kylä - Laitila, vapaaehtoiset; Humalapellon kylä - Kiukainen; Hytinlahti - Nakkila; Härskeensaari - Eura, vapaaehtoiset; Ivaskan kylä - Nakkila; Ivaskanmäki - Nakkila; Karkolan kylä - Nakkila; Kiisanlahti - Eura, Kiukainen; Kivipellon kylä - Kokemäki, Nakkila, vapaaehtoiset; Käkkölän kylä - Nakkila; Könninginmäki - Kiukainen; Lammasmäki - Nakkila; Lamminautio - Nakkila; Lohikallion kylä - Harjavalta, Kokemäki; Lohipelto - Karjala; Luotsenlahti - Ulvila, Nakkila; Makkolan kylä - Harjavalta; Muonalan kylä - Kiukainen; Musanlahti - Nakkila; Myllypelto - Hinnerjoki, Laitila, Rauman kaupunki, Rauman mlk.; Neitsytkallio - Eura; Näpinlahti - Kauvatsa, Kokemäki; Ostamon kylä - Nakkila; Patakselan kylä - Eura; Piiskanmäki - Kiukainen; Pudoria - Nakkila; Rautakorpi - Honkilahti, Laitila; Räisälän kylä - Kiukainen, Kokemäki; Sakkalin kylä - Nakkila; Sutkanlahden kylä - Eura; Sykiälänkylä - Nakkila; Särkisalon kylä - Kodisjoki, Honkilahti, Säkylä, Köyliö, Rauman mlk., Lappi, Huittinen, Eura; Tarhalan kylä - Kokemäki; Tekemälahti - Kokemäki; Tiittalan kylä - Eura; Timoskala - Eura; Tiurin kylä - Köyliö; Uunnuskoski - Eura; Virtelän kylä - Kauvatsa; Kylättömät - Nakkila, Rauman mlk.

Saari.

Honkakylän kylä - Kerimäki, Punkaharju; Joensuun kylä - Kerimäki; Mikkolanniemen kylä - Kerimäki; Rasvaniemen kylä - Kerimäki, Savonranta; Saaren kylä - Savonranta, Kerimäki; Tyrjänkylä - Savonranta.

Sakkola.

Arkuntanhuan kylä - Ruovesi; Haidermaan kylä - Tampere, Teisko, Aitolahti; Haparaisen kylä - Lempäälä, Kangasala; Hovin kylä - Ruovesi; Kaarnajoen kylä - Vilppula; Karholan kylä - Ylöjärvi, Ruovesi; Keljan kylä - Ruovesi, Teisko; Kiviniemen kylä - Tottijärvi, Nokia; Kottilan kylä - Vilppula; Lapinlahden kylä - Orivesi, Juupajoki; Lohijoen kylä - Ruovesi, vapaaehtoiset; Lupran kylä - Vilppula; Ojaniemen kylä - Ruovesi, Vilppula; Pannusaaren kylä - Kuru; Petäjärven kylä - Aitolahti, Messukylä, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti; Purpuan kylä - Kuru; Röykkylän kylä - Orivesi, Tampere, Teisko; Riiskan kylä - Vesilahti, Tottijärvi, Nokia, Viiala, Urjala; Sakkolan kylä - Tampere, Aitolahti, Pirkkala; Tikansaaren kylä - Pirkkala; Valkjärven kylä - Kuru, Ylöjärvi; Viiksanlahden kylä - Ylöjärvi, Teisko; Vilakkalan kylä - Orivesi; Volossulan kylä - Ruovesi.

Salmi.

Ala-Uuksun kylä - Liminka; Haapaniemen kylä - Muhos; Hanhiselän kylä - Haapavesi; Hiivan kylä - Haukipudas, Utajärvi; Kanabrojärven kylä - Kärsämäki, Haapavesi; Karkun kylä - Utajärvi; Karesniemen kylä - Muhos; Kaunoselän kylä - Kärsämäki; Kirkkojoen kylä - Muhos, Tyrnävä; Kotkanniemen kylä - Muhos; Koveron kylä - Pulkkila; Kurolahden kylä - Utajärvi, Muhos; Käsnäselän kylä - Pyhäntö, Piippola, Pulkkila; Luukulan kylä - Muhos; Manssilan kylä - Piippola, Kärsämäki; Mantsinsaaren kylä - Hailuoto; Miinalan kylä - Utajärvi, Rantsila, Kestilä, Kuivaniemi; Murron kylä - Muhos; Mäkipään kylä - Tyrnävä; Oritselän kylä - Ylikiiminki, Muhos, Kemin mlk.; Orusjärven kylä - Kärsämäki; Palojärven kylä - Kärsämäki, Kuivaniemi; Peiposen kylä - Muhos; Peltoisten kylä - Ii, Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Kuivaniemi, Kemin mlk.; Perämaan kylä - Utajärvi; Pöllön kylä - Muhos; Rajaselän kylä - Kärsämäki, Yli-Ii; Räimälän kylä - Rantsila, Yli-Ii; Suomelan kylä - Muhos; Tenhun kylä - Kärsämäki; Tiijalan kylä - Muhos; Tuleman kylä - Haukipudas, Oulujoki, Yli-Ii; Tulemajoen kylä - Muhos, Oulujoki, Kemin mlk.; Työnpäisen kylä - Ii, Kemin mlk.; Uuksalonpään kylä - Muhos; Uuksun kylä - Liminka, Tyrnävä, Yli-Ii; Uusikylä - Tyrnävä, Yli-Ii; Varpaselän kylä - Rantsila, Pulkkila, Kuivaniemi, Yli-Ii; Virtelän kylä - Kärsämäki, Kuivaniemi; Ylä-Uuksun kylä - Liminka, Temmes, Yli-Ii, Kemin mlk.; Kylätön - Muhos, Kemin mlk.

Seiskari.

Kuussalon kylä - Kustavi; Lounat kylä - Kustavi; Pohjan kylä - Kustavi; Seiskarin kylä - Kustavi, Taivassalo, Lokalahti, Rymättylä; Nimettömät - Kustavi.

Simpele.

Kivijärven kylä - Sääminki; Änkilän kylä - Savonlinnan kaup., Sääminki; Änkilänsalon kylä - Sääminki.

Soanlahti.

Anoniemi - Kiuruvesi; Harlunvaara - Kiuruvesi; Hartikanvaara - Kiuruvesi; Havuvaara - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Hänninvaara - Kiuruvesi; Juttulampi - Kiuruvesi; Kiekua - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Koirivaara - Kiuruvesi, vapaaehtoiset; Kuikka - Kiuruvesi; Kuitsi - Kiuruvesi; Laaja - Kiuruvesi; Lehtomäki - Kiuruvesi; Löllönvaara - Kiuruvesi; Pitkäranta - Kiuruvesi; Prolanvaara - Kiuruvesi; Päätyä - Kiuruvesi; Räkäli-Sammalvaara - Kiuruvesi; Soanlahti - Kiuruvesi, Vieremä, vapaaehtoiset; Valkolampi - Kiuruvesi; Veljakkaselkä-Ypäkkö - Kiuruvesi, vapaaehtoiset.

Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta.

Sortavalan kaup. - Jyväskylän kaup.; Liikolan kylä - Jyväskylän kaup., Jyväskylän mlk.; Kymölän kylä - Jyväskylän kaup.; Airanteon kylä - Jyväskylän kaup., Jyväskylän mlk., vapaaehtoiset; Lahden kylä - Jyväskylän kaup., Jyväskylän mlk.; Hympölän kylä - Jyväskylän mlk., Petäjävesi; Hietaisen kylä - Jyväskylän mlk.; Suikasen lahti - Jyväskylän mlk., Laukaa; Tuokslahden kylä - Jyväskylän mlk., Petäjävesi, Uurainen, vapaaehtoiset; Katajamäki - Jyväskylän mlk.; Rantueen kylä - Jyväskylän mlk., Laukaa; Sinilän kylä - Jyväskylän mlk., Laukaa; Tokkurlahden kylä - Jyväskylän mlk.; Kiislahden kylä - Petäjävesi; Sipilänsalmi - Petäjävesi; Yhinlahden kylä - Petäjävesi; Kelloniemen kylä - Petäjävesi; Kasinlahden kylä - Petäjävesi, vapaaehtoiset; Nukuttalahden kylä - Toivakka, vapaaehtoiset; Parolan kylä - Toivakka; Tukianmäen kylä - Toivakka; Ihakselan kylä - Toivakka, vapaaehtoiset; Riekkalan kylä - Toivakka, Laukaa, vapaaehtoiset; Ojavoisen kylä - Laukaa, vapaaehtoiset; Rauskulan kylä - Laukaa; Heikkurinsaari - Hankasalmi; Hakalan kylä - Hankasalmi, Mustasaari; Pohjun kylä - Hanksalmi; Telkinniemi - Hankasalmi, Maksamaa, Munsala; Karmalan kylä - Laukaa, Suolahti; Uijalanrannan kylä - Laukaa, Äänekosken mlk., Äänekosken kaupp., vapaaehtoiset; Helylän kylä - Suolahden kaupp., Äänekosken kaupp., Äänekosken mlk., vapaaehtoiset; Myllykylä - Äänekosken kaupp., Äänekosken mlk.; Anjalan kylä - Äänekosken kaupp., Äänekosken mlk., Saarijärvi, vapaaehtoiset; Hotinlahden kylä - Uurainen, Saarijärvi; Rautakankaan kylä - Saarijärvi; Lohiojan kylä - Saarijärvi; Haapalammen kylä - Hankasalmi, Konnevesi; Melloisten kylä - Konnevesi; Haavuksen kylä - Konnevesi, Raippaluoto; Tamhanka - Konnevesi; Otsoisten kylä - Sumiainen, Konginkangas, Viitasaari, vapaaehtoiset; Kuokkaniemen kylä - Saarijärvi, Kannonkoski, Viitasaari, vapaaehtoiset; Soukanrannan kylä - Konnevesi, Vesanto, vapaaehtoiset; Kannaksen kylä - Vesanto; Putsinlahden kylä - Vesanto; Pien-Tulolan kylä - Vesanto, Keitele, vapaaehtoiset; Suur-Tulolan kylä - Vesanto, Keitele, vapaaehtoiset; Möntsölän kylä - Keitele; Pellotsaaren kylä - Keitele; Pellotsalon kylä - Keitele; Syyrrytyn kylä - Keitele, Pihtipudas, Viitasaari, vapaaehtoiset; Lavijärven kylä - Viitasaari, vapaaehtoiset; Poikeluksen kylä - Viitasaari; Rautalahden kylä - Viitasaari; Otsois-Rautalahti - Viitasaari, Koivulahti; Otsois-Sammatsaari - Viitasaari; Sammatsaaren kylä - Viitasaari, Kirjavalahden kylä - Viitasaari; Orjatlahden kylä - Viitasaari, vapaaehtoiset; Pien-Rytyn kylä - Viitasaari; Saarajärven kylä - Viitasaari; Koivusillan kylä - Viitasaari; Jokirannan kylä - Viitasaari; Uusikylä - Viitasaari; Niemisten kylä - Viitasaari; Leppäselän kylä - Viitasaari; Tirvaaran kylä - Viitasaari; Korven kylä - Viitasaari; Rytty - Viitasaari; Loplolan kylä - Viitasaari; Suikan kylä - Viitasaari; Janaslahti - Viitasaari; Mäkisalon kylä - vapaaehtoiset.

Suistamo.

Ahvenlampi - Pielisjärvi; Alattu - Pielisjärvi; Asema - Nurmes mlk.; Haapaselkä - Pielisjärvi; Hovinaho - Eno, vapaaehtoiset; Hutjakka - Juuka, vapaaehtoiset; Koitto - Eno, vapaaehtoiset; Kontro - Juuka; Kontuvaara - Juuka, vapaaehtoiset; Laitioinen - Pielisjärvi; Leppäsyrjä - Kontiolahti, vapaaehtoiset; Loimola - Eno, vapaaehtoiset; Maisula - Nurmes mlk.. Mustajärvi - Nurmes mlk.; Muuanto - Juuka, Pudasjärvi; Näätäoja - Kontiolahti; Niinisyrjä - Eno; Palomylly - Juuka; Petäjäselkä - Juuka; Piensarka - Kontiolahti, vapaaehtoiset; Pyörittäjä - Eno, vapaaehtoiset; Riitselkä - Pielisjärvi; Roikonkoski - Kontiolahti, vapaaehtoiset; Salouuksu - Juuka, vapaaehtoiset; Semeikka - Kiihtelysvaara; Suistamo - Nurmes mlk., vapaaehtoiset; Suursarka - Kontiolahti, vapaaehtoiset; Torovaara - Juuka; Tsokki - Pielisjärvi; Ulmalahti - Pielisjärvi; Uuksujärvi - Juuka; Vaaherjoki - Eno; Äimäjärvi - Eno.

Suojärvi.

Annantehtaan kylä - Kajaanin mlk.; Alajärven kylä - Kajaanin mlk.; Eevaniemen kylä - Sonkajärvi; Eloniemen kylä - Kajaanin mlk., Puolanka; Hagahuuhan kylä - Sotkamo; Hakaselän kylä - Kajaanin mlk.; Harlun kylä - Kajaanin mlk.; Hallamäen kylä - Sotkamo; Hautavaaran kylä - Säräisniemi, Paltamo, Puolanka; Helylänniemen kylä - Sonkajärvi, Pudasjärvi, Puolanka; Hirvivaaran kylä - Sonkajärvi; Hukkalan kylä - Sonkajärvi, Pudasjärvi, Puolanka; Huttulan kylä - Kajaanin mlk.; Hyrsylän kylä - Paltamo, Puolanka; Hörylänniemen kylä - Sonkajärvi; Ignoilan kylä - Paltamo, Jehkilän kylä - Sotkamo; Jeroinvaaran kylä - Sonkajärvi; Kaipaan kylä - Kajaanin kaup., Kajaanin mlk., Vuolijoki; Kaipaan välikylä - Kajaanin mlk.; Kaitajärven kylä - Ristijärvi, Sotkamo, Puolanka; Kaivosten kylä - Sonkajärvi; Koratsalmen kylä - Kajaanin mlk.; Kivijärven kylä - Säräisniemi; Koivuniemen kylä - Sonkajärvi; Kokonniemen kylä - Kajaanin mlk., Vieremä, Rovaniemi; Korpijärven kylä - Säräisniemi; Kotajärven kylä - Säräisniemi, Kestilä; Kuikkaniemen kylä - Sonkajärvi, Puolanka; Kuikanselän kylä - Sotkamo; Lankilan kylä - Kajaanin mlk.; Leppäniemen kylä - Sotkamo, Sonkajärvi, Pudasjärvi, Puolanka; Leppäsyrjän kylä - Kajaanin mlk., Lietteen kylä - Kajaani, Kajaanin mlk.; Maimalammin kylä - Ristijärvi; Maltiman kylä - Kajaanin mlk.; Moisiovaaran kylä - Sotkamo; Naistenjärven kylä - Sotkamo; Nasareinvaaran kylä - Sonkajärvi, Puolanka; Niemistön kylä - Kajaanin mlk.; Nilosaaren kylä - Kajaanin mlk., Rovaniemen mlk.; Parkinselän kylä - Kajaanin mlk.; Pusoisvaaran kylä - Sotkamo; Pönttösenvaaran kylä - Sonkajärvi, Pudasjärvi; Riuhtvaaran kylä - Sotkamo; Riuttovaaran kylä - Sotkamo; Salonkylä - Säräisniemi, Vuolijoki, Puolanka; Suvilahden kylä - Kajaanin mlk.; Turhanvaaran kylä - Sonkajärvi; Vaaksauksen kylä - Hyrynsalmi; Vegaruksen kylä - Hyrynsalmi, Ristijärvi, Puolanka; Varpakylä - Kajaani, Kajaanin mlk., Sonkajärvi, Puolanka; Vuonteleen kylä - Sonkajärvi; Välikylä - Kajaanin mlk.; Ägläjärvi - Sonkajärvi; Orusjärvi - Kajaanin mlk.; Kylätön - Kajaanin mlk.

Suursaari.

Kiiskinkylä - Porvoon mlk., Pernaja, Ruotsinpyhtää; Suurkylä - Helsingin mlk., Sipoo, Porvoon mlk.

Säkkijärvi.

Aholan kylä - Artjärvi; Ala-Hämeenkylä - Lappträsk; Alarontilan kylä - Lappträsk; Heinlahden kylä - Ruotsinpyhtää; Huovilan kylä - Lappträsk; Hyppälän kylä - Elimäki; Ivanalan kylä - Ruotsinpyhtää; Jokikylä - Pernaja, vapaaehtoiset; Karvalan kylä - Lappträsk, Liljendal; Kaukialan kylä - Pernaja; Kirkonkylä - Loviisa, Pernaja; Kallolan kylä - Elimäki; Kolholan kylä - Elimäki, Lappträsk, Artjärvi; Laihajärven kylä - vapaaehtoiset, Artjärvi; Lahtialan kylä - Elimäki; Laisniemenkylä - Elimäki; Lavolan kylä - Elimäki; Muhulahden kylä - Ruotsinpyhtää; Nisalahden kylä - Lappträsk, Ruotsinpyhtää; Nurmelan kylä - Lappträsk; Paakkolan kylä - vapaaehtoiset, Elimäki; Rahikan kylä - Pernaja; Ristsataman kylä - Pernaja; Salajärven kylä - Lappträsk; Santajoen kylä - Artjärvi, Pernaja, Ruotsinpyhtää; Satamankylä - Ruotsinpyhtää; Siissalan kylä - Lappträsk; Suurpäälän kylä - Lappträsk, Loviisa; Taapurin kylä - Elimäki; Tapiolan kylä - Elimäki; Teikarsaaren kylä - Ruotsinpyhtää; Vilajoen kylä - Loviisa, Pernaja; Vilaniemen kylä - Ruotsinpyhtää; Virolahden kylä - Ruotsinpyhtää; Väkevälän kylä - Elimäki; Ylähämeen kylä - Elimäki; Ylä-Outilan kylä - Elimäki; Kylättömät - Pernaja, Lappträsk.

Tammisaaren maalaiskunta.

Hermansön kylä - Snappertuna; Hästön kylä - Snappertuna; Tvärminnen kylä - Snappertuna, Inkoo.

Tenhola.

Tenholan kylä - Tenhola.

Terijoki.

Haapalan kylä - vapaaehtoiset, Tenhola, Pohja; Kellomäen kylä - Pohja Kuokkalan kylä - vapaaehtoiset, Inkoo, Karjalohja, Lohjan mlk., Karjaan kauppala, Karjaan mlk., Kemiö; Kuokkalan-Ollilan kylä - Pohja; Ollilan kylä - Pohja; Puhtulan kylä - Pohja; Rajajoen kylä - Pohja; Römpetin kylä - Karjaan kauppala; Terijoen kylä - Pohja, Siuntio, Lohja mlk., Lohjan kauppala, Dragsfjärd, Kemiö; Tulokkaan kylä - Pohja; Tyrisevän kylä - Pohja, Karjaan mlk., Särkisalo; Kylätön - Pohja.

Tytärsaari.

Tytärsaari - Inkoo, Snappertuna, Degerby, Siuntio, Espoo, Kirkkonummi.

Uusikirkko.

Airikkalan kylä - vapaaehtoiset, Paimio; Anterolan kylä - Rusko; Anttolan kylä - Lokalahti, Taivassalo; Elinälän kylä - Lokalahti; Haapalan kylä Halikko; Halilan kylä - Paattinen, Aura; Halolan kylä - Lieto, Aura; Himattulan kylä - Askainen; Hyttilän kylä - Nousiainen; Hälkölän kylä - Masku; Hännilän kylä - Laitila, Kalanti; Hännilänjoen kylä - Laitila, Mynämäki; Iivattolan kylä - Taivassalo, Iniö; Inon kylä - vapaaehtoiset, Lemu, Askainen, Merimasku, Mietoinen; Jaakkolavan kylä - Halikko; Jarolan kylä - Kalanti, Iniö; Jukkolan kylä - Lokalahti; Järmilän kylä - Halikko; Jäppilän kylä - Halikko; Kaukjärven kylä - Mynämäki; Kaipiolan kylä - Tarvasjoki; Kauppolan kylä - Masku, Vahto; Kalliolan kylä - Rusko, Vahto; Kelolan kylä - Mynämäki; Kerppolan kylä - vapaaehtoiset, Lieto; Kirkonkylä - Maaria; Kirjavallan kylä - Paimio; Kirkkojärven kylä - Maaria; Kiskolan kylä - Tervasjoki; Kirstinälän kylä - vapaaehtoiset, Lieto; Kokkolan kylä - Mynämäki; Kuujärven kylä - Masku, Nousiainen; Kuuttilan kylä - Tarvasjoki; Lahdenperän kylä - Paimio; Lempiälän kylä - Paimio, vapaaehtoiset Leistilän kylä - Lieto; Liukan kylä - Tervasjoki; Makulan kylä - Vahto, Paattinen; Mesterjärven kylä - Halikko; Metsäkylän kylä - Uusikaupunki mlk., Mynämäki, Mietoinen, Vehmaa, Halikko; Metsähalolan kylä - Lieto; Myttyniemen kylä - Paimio; Mäkienmäen kylä - Maaria; Neuvolan kylä - Paimio; Pieppolan kylä - Lieto, Maaria; Piispalan kylä - vapaaehtoiset, Tarvasjoki; Putrolan kylä - Halikko; Puumalan kylä - Halikko; Päätilän kylä - Mynämäki; Ritarilan kylä - Lieto; Sortavalan kylä - Pyhäranta, Kalanti; Sinkkolan kylä - Paimio; Tasmalan kylä - Mynämäki; Tarkkolan kylä - Masku; Talpolan kylä - Mynämäki; Tommilan kylä - Nousiainen; Toivolan kylä - Pyhäranta; Tirttulan kylä - Lieto; Uimolan kylä - Mynämäki, Nousiainen; Uiskolan kylä - Halikko; Vammelsuun kylä - vapaaehtoiset, Uusikaupunki, Uusikaupunki mlk., Vehmaa; Villikkalan kylä - Mynämäki; Vitikkalan kylä - Lokalahti, Taivassalo, Kustavi; Vihmolan kylä - Merimasku, Velkua; Vehmalan kylä - Taivassalo.

Uukuniemi.

Helylän kylä - Kärsämäki; Härkölän kylä - Pihtipudas; Kaalamon kylä - Kärsämäki; Kalattoman kylä - Pyhäjärvi, Haapajärvi; Karsikkovaaran kylä - Kärsämäki; Koivumäen kylä - Kärsämäki; Kokonlahden kylä - Haapajärvi; Latvasyrjän kylä - Pihtipudas; Marttinansaaren kylä - Kärsämäki; Matrin kylä - Haapajärvi, Nivala; Mensunvaaran kylä - Pihtipudas, Pyhäjärvi; Paukan kylä - Kärsämäki, Pyhäjärvi; Ristlahden kylä - Reisjärvi, Haapajärvi; Rossiniemen kylä - Pihtipudas; Sikopohjan kylä - Pihtipudas; Uukuniemen kylä - Haapajärvi; Varikon kylä - Kärsämäki; Äänikän kylä - Kärsämäki, Pyhäjärvi; Äänikänniemen kylä - Pihtipudas; Kylätön - Pihtipudas.

Vahviala.

Hanjoen kylä - Askola; Hanhijoen kylä - vapaaehtoiset, Askola; Hiivalan kylä - Myrskylä, Porvoon mlk.; Hiivaniemen kylä - Askola, Porvoon mlk., Myrskylä; Houninkylä - Porvoon mlk., Pernaja; Hovinmaan kylä - Porvoon mlk.; Huotarin kylä - Myrskylä; Häsälän kylä - Myrskylä, Porvoon mlk., Järvenpään kylä - Pornainen; Kintereen kylä - Porvoon mlk.; Korpilahden kylä - Porvoon mlk.; Koskelan kylä - Porvoon mlk.; Louon kylä - Porvoon mlk.; Löytömäen kylä - Pernaja; Matikan kylä - Porvoon mlk.; Nurmen kylä - Porvoon mlk.; Rakkolan kylä - vapaaehtoiset, Porvoon mlk.; Rakkolanjoen kylä - Porvoon mlk.; Porvoon kaupunki, vapaaehtoiset; Sydänmaan kylä - Myrskylä; Sipilän kylä - Myrskylä; Tervajoen kylä - Porvoon mlk.; Tervajärven kylä - vapaaehtoiset, Askola; Vahvialan kirkonkylä - Porvoon mlk.; Vanhakylä Pornainen, Porvoon mlk.; Kylättömät - Porvoon mlk.

Valkjärvi.

Nurmijärven kylä - Multia, vapaaehtoiset; Siparilan kylä - Multia, Keuru; Vunnukkalan kylä - Keuru; Jauholan kylä - Keuru; Veikkolan kylä - Keuru; Nousealan kylä - Keuru; Hampaalan kylä - Vilppula, Keuru; Jutikkalan kylä - Keuru, Pihlajavesi; Kostealan kylä - Pihlajavesi; Lemettylän kylä - Pihlajavesi, Virrat; Teppolan kylä - Virrat; Liikolan kylä - Virrat; Koivulan kylä - Virrat; Rampolan kylä - Virrat; Kuuppolan kylä - Virrat, vapaaehtoiset; Saavolan kylä - Virrat; Aliskalan kylä - Virrat; Päivilän kylä - Virrat; Ilmolan kylä - Virrat; Pentsilän kylä - Virrat, Alavus; Sarkolan kylä - Kuortane, Alavus; Puikkolan kylä - Alavus, Töysä; Lankilan kylä - Töysä; Kyllästilän kylä - Töysä, Ähtäri; Vaalimon kylä - Ähtäri; Uosukkalan kylä - Lehtimäki; Turulilan kylä - Lehtimäki; Mannisniemen kylä - Lehtimäki; Pöppölän kylä - Lehtimäki; Piikkilän kylä - Lehtimäki, Soini; Laavolan kylä - Soini; Oravaniemen kylä - Soini, Ähtäri; Marjaniemen kylä - Soini; Puustinlahden kylä - Ähtäri, Pylkönmäki; Pasurin kylä - Pylkönmäki; Valkeamatkan kylä - Saarijärvi, Pylkönmäki, Karstula; Salokylä - Kivijärvi; Salo-Kosteala - Kivijärvi; Airikkalan kylä - Kivijärvi; Tarpilan kylä - Kivijärvi, Karstula; Kankaalan kylä - Kyyjärvi; Harmaalan kylä - Kyyjärvi; Nirkkolan kylä - Kyyjärvi, Karstula; Naumalan kylä - Karstula; Rossilan kylä - Karstula; Kamajauholan kylä - Karstula; Vilppulan kylä - Karstula, vapaaehtoiset; Karkealan kylä - Karstula; Kylättömät - Karstula.

Viipurin kaupunki.

Viipurin kaupunki - vapaaehtoiset, Helsingin mlk., Haagan kauppala.

Viipurin maalaiskunta.

Ahokkaan kylä - Inkoo; Aution kylä - Siuntio; Haankylä - Inkoo; Hapensaaren kylä - Inkoo; Honkaniemen kylä - Kerava; Hämäläisen kylä - Espoo; Ignalan kylä - Kerava; Ihantalan kylä - Siuntio, Vihti; Juustilan kylä - Siuntio, Vihti; Juustilanjoen kylä - Siuntio, Vihti; Juustilanjoen Harjulan kylä - Vihti; Juustilanjoen Jyrkilän kylä - Vihti; Jyrkilän kylä - Vihti; Järvelän kylä - Vihti; Kaipolan kylä - Tuusula; Karhusuon kylä - Helsingin mlk.; Karppilan kylä - vapaaehtoiset, Espoo; Kaukolan kylä - Siuntio; Kiiskilän kylä - Helsingin mlk.; Kilpeenjoen kylä - Kirkkonummi, Espoo; Kilpeenjoen Sydänmaan kylä - Kirkkonummi, Espoo; Kilpeenjoen Vakkilan kylä - Vihti; Koivusaaren kylä - Kerava; Konkalan kylä - Helsingin mlk; Korpelan kylä - Tuusula; Kurikkalan kylä - Helsingin mlk.; Korpela-Aution kylä - vapaaehtoiset, Inkoo, Degerby; Kähärin kylä - Kirkkonummi; Kären kylä - Helsingin mlk.; Kärstilän kylä - vapaaehtoiset, Tuusula; Kääntymän kylä - Vihti; Laitisen kylä - Vihti; Lavolan kylä - Tuusula; Leppälän kylä - Helsingin mlk.; Lihaniemen kylä - Espoo; Lyykylä - Espoo; Lyykylän Järvikylä - Vihti; Mannukkalan kylä - Espoo; Mälkin kylä - Sipoo, Helsingin mlk.; Nikoskelan kylä - Espoo; Nuoraan kylä - Sipoo, Helsingin mlk.; Näätälän kylä - Espoo; Oravankydön kylä - Kerava; Peron kylä - Espoo; Perojoensuunkylä - vapaaehtoiset, Espoo, Vihti; Pienmerijoen kylä - vapaaehtoiset, Helsingin mlk., Sipoo; Pietilän kylä - Espoo; Pikkalan kylä - Sipoo; Piispansaaren kylä - Helsingin mlk.; Porin kylä - Helsingin mlk.; Porkansaaren kylä - Lohjan kauppala; Porlammin kylä - Tuusula; Rasalahden kylä - Degerby; Rapattilan kylä - Tuusula; Rauhalan kylä - Kerava; Repolan kylä - Tuusula; Repola-Lyykylä - vapaaehtoiset, Kerava, Tuusula; Repola-Tervajoen kylä - Espoo; Riisaren kylä - Helsingin mlk.; Rikkolan kylä - Tuusula; Rääsiälän kylä - Siuntio; Samolan kylä - Siuntio, Lohjan mlk.; Alasommeen kylä - vapaaehtoiset, Espoo, Kirkkonummi; Yläsommeen kylä - Lohjan kauppala, Lohjan mlk.; Savolaisen kylä - Tuusula, Kerava; Strömsnäs`in kylä - Kerava; Suur-Merijoen kylä - Sipoo, Tuusula; Suurperon kylä - Kerava, Tuusula, Nurmijärvi; Ala-Säiniön kylä - Vihti; Säiniön kylä - Helsingin mlk.; Säiniö-Hämäläisen kylä - Helsingin mlk.; Ylä-Säiniön kylä - Helsingin mlk.; Honkasenmäen kylä - Kerava; Hämäläisen kylä - Helsingin mlk.; Tuusula.; Tuusula; Rauhalan kylä - Kerava; Talin kylä - Espoo, vapaaehtoiset; Terävälän kylä - Tuusula; Tienhaaran kylä - Kerava; Tikkalanmäen kylä - Helsingin mlk.; Tirhiänmäen kylä - Tuusula; Vahvaniemen kylä - Kerava; Vakkilan kylä - Helsingin mlk.; Vatikiven kylä - Helsingin mlk.; Uskilan kylä - vapaaehtoiset, Lohjan mlk., Lohjan kauppala; Ykspään kylä - Helsingin mlk.; Yliveden kylä - Degerby, Siuntio; Kylätön - Kerava.

Virolahti.

Ala-Urpalan kylä - vapaaehtoiset, Pyhtää; Kiiskilahden kylä - Kymi, Vehkalahti; Koskelan kylä - Pyhtää, Kymi; Kurkelan kylä - Miehikkälä; Laitsalmen kylä - Kymi, Vehkalahti; Martinsaaren kylä - Pyhtää; Orslahden kylä - Kymi, Vehkalahti, Miehikkälä; Paation kylä - Pyhtää; Pajusaaren kylä - Pyhtää; Pitkäsaaren kylä - Pyhtää; Reinikkalan kylä - Kymi; Ylä-Urpalan kylä - Kymi, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkälä, Sipola; Kylätön - Pyhtää.

Vuoksela.

Alholan kylä - Kisko; Hirvisaaren kylä - Kisko; Humalaisten kylä - vapaaehtoiset; Kuninkaanristin kylä - Perniö; Naisniemen kylä - vapaaehtoiset, Perniö; Naisniemen Päiväkivi - Suomusjärvi; Päiväkiven kylä - Perniö; Räihärannan kylä - Suomusjärvi, Muurla; Uusikylän kylä - Perniö, Kisko, Muurla; Virkkilän kylä - Kisko; Uudenkylän Päiväkivi - Muurla; Nimettömät - Kisko.

Vuoksenranta.

Karkeala - Rautalampi; Kaskiselkä - Leppävirta, vapaaehtoiset; Korpilahti - Tervo, Rautalampi, Karttula, Kuopion kaupunki, Kuopion mlk., vapaaehtoiset; Kuivaniemi - Kuopion mlk., Riistavesi; Oravankytö - Kuopio mlk.; Parsikanmaa - Kuopio mlk., Vehmersalmi; Pöyryniemi - Vehmersalmi; Sintola - Rautalampi, Suonejoki; Taljala - Suonejoki, Leppävirta; Virkinniemi - Rautalampi; Virkki - Rautalampi.

Värtsilä.

Anoniemi - Tuupovaara; Henkaa - Tuupovaara; Jankaa - Tuupovaara; Jero - Kiihtelysvaara; Juanjoki - Tohmajärvi; Kakku - Kiihtelysvaara; Kakunvaara - Kiihelysvaara; Karintaus - Tohmajärvi; Kaustajärvi - Kiihtelysvaara; Kihovaara - Kiihtelysvaara; Kuhilasvaara - Tuupovaara; Miikulanvaara - Tohmajärvi; Mäkipää - Kiihtelysvaara; Patsola - Tuupovaara; Pirttiniemi - Tuupovaara; Puikkola - Tuupovaara; Riihikangas - Tuupovaara; Savikko - Kiihtelysvaara; Tytärsaari - Kiihtelysvaara; Uusikylä - Kiihtelysvaara; Värtsilä - Tohmajärvi, vapaaehtoiset; Ylämaa - Kiihtelysvaara.

Ylämaa.

Timperilän kylä - vapaaehtoiset, Sippola, Luumäki.

Äyräpää.

Kankilan kylä - Lammi, Kärkölä, Koski; Kyläpaakkolan kylä - Kärkölä; Mälkölän kylä - Nastola; Paakkolan kylä - Kärkölä, Koski, Lahti, Hollola, vapaaehtoiset; Pölläkkälän kylä - Lahti, Hollola, Nastola; Rahkolan kylä - Kärkölä; Salo-Mälkölän kylä - Hollola; Salo-Paakkolan kylä - Kärkölä; Vuosalmen kylä - Lammi, Koski, vapaaehtoiset.

Maatalousministeriön asutusasiainosastossa laadittu toinen lopullinen sijoitusehdotus.

Tehty syyskuun loppupuoliskolla v. 1940.

(kartta s. 31)

Siirtojen suorittamisesta talven 1940-41 aikana on 18/11 1940 annettu seuraavat ohjeet:

"Maatalousministeriön asutusasiainosasto on nyttemmin vahvistanut yksityiskohtaisen suunnitelman siirtoväen lopullisesta sijoittamisesta, mistä suunnitelmasta oheisena lähetetään kappale lääninhallitukselle tiedoksi ja lääninhallitusten välityksellä siirtoväen huoltojohtajien tietoon saatettavaksi. Siirtyminen suunnitelman edellyttämiin lopullisiin sijoituskuntiin on tarkoitettu tapahtuvaksi, niinkuin keskuksen kirjeessä 10/10 -40 N:o 7801 *1) on jo määrätty, sitä mukaa kuin pika-asutuslain mukaan perustetut tilat voidaan maanhankinta-anomuksen tehneille luovuttaa. Vasta asutuksen yhteydessä toimeenpantujen siirtojen tultua loppuun suoritetuksi, ryhdytään muun valtion huoltoa nauttivan siirtoväen siirtämiseen lopullisiin sijoituskuntiin.

*1) Ks. s. 61-63.

Kuitenkin voidaan jo sitä ennen toimittaa pienempiä siirtoja siinä tapauksessa, että jollakin paikkakunnalla ei voida tyydyttäviä talviasuntoja siirtoväelle järjestää. Tällöin tulee ensi sijassa pyrkiä siirtämään maatalousväestöön kuuluvaa siirtoväkeä. Lisäksi voi lääninhallitus suorittaa lääninsä sisällä asuntoahtauden tähden sijoitustasoitusta eri kuntien välillä. Keskus voi myös siinä tapauksessa, että jossakin tai joissakin siirtoväen lopullisiksi sijoituskunniksi määrätyissä kunnissa ei ole lainkaan tai on vain aivan vähäisessä määrässä siirtoväkeä, antaa luvan näihin kuntiin lopullisesti sijoitettavien, mutta toisen läänin alueelle nykyisin sijoitettuina olevien, valtion huoltoa nauttivien asukkaiden siirtämisestä mainittuihin kuntiin.

Lisäksi on otettava huomioon, että mikäli uusien tilojen asuttamisen yhteydessä k.o. tiloille aikaisemmin sijoitettua siirtoväkeä on siirrettävä muualle, on se lääni, josta uudet asukkaat ovat siirtyneet, velvollinen sijoittamaan vastaavan määrän ensiksimainittuja siirtolaisia siinä tapauksessa, ettei näitä voida vielä siirtää lopullisiin sijoituskuntiinsa ja ettei heillä nykyisessä oleskelukunnassaan tai muissa saman läänin kunnissa ole riittäviä asuntomahdollisuuksia. Kysymyksessäolevia siirtoja, joihin on ryhdyttävä vain mikäli se edellämainituista syistä on aivan välttämätöntä, toimeenpantaessa on niille siirtolaisille, joille siirrosta aiheutuisi kohtuutonta haittaa terveydellisistä tai taloudellisista syistä, pyrittävä jättämään paikoilleen.

Samalla keskus vielä huomauttaa, että milloin nykyisten sijoituskuntien ulkopuolella syystä tai toisesta olevia valtion huoltoa nauttivia siirtolaisia joudutaan toimittamaan mainituista oleskelukunnistaan muualle, on tällöin väliaikaisten siirtojen estämiseksi pyrittävä heidät siirtämään edellätarkoitettuihin asianomaisen henkilön kotikunnan lopullisiin sijoituskuntiin. Lähettävän ja vastaanottavan läänin lääninhallitusten on kuitenkin ensin sovittava siirron toimittamisesta. Siirtojen suorittamisessa on lähettävän ja vastaanottavan läänin kesken pidettävä huolellista yhteyttä."

Siirtoväen muuttamisesta paikkakunnalta toiselle on siirtoväen huoltotoiminnan uusitussa ohjesäännössä 31/10 1940 annettu seuraavat ohjeet:

Siirtoväkeen kuuluva valtion huollon varassa oleva henkilö ei ole oikeutettu siirtoväen huoltojohtajan luvatta muuttamaan vakinaisesta oleskelukunnastaan. Lupaa älköön myönnettäkö, ellei anoja voi esittää siihen riittäviä syitä eikä ennen kuin vastaanottavan kunnan huoltojohtajan suostumus siirtoon on saatu. Myönnetystä luvasta on anojalle annettava kirjallinen todistus.

Siirtymisestä saman kunnan alueella on annettava tieto siirtoväen huoltojohtajalle, joka voi erikoisista syistä kieltää siirtymisen.

Oma-aloitteisesta siirrosta aiheutuneita kustannuksia ei korvata valtion varoista, ellei lääninhallitus poikkeustapauksissa tehdystä anomuksesta toisin määrää.

Pika-asutuslain nojalla tilan saaneiden siirtymisestä uudelle asuinpaikalle on 17/10 1940 annettu seuraava ohje:

"Sittenkuin asia on ollut valtioneuvoston raha-asiain valiokunnan käsiteltävänä on sisäasiainministeriö tänään tapahtuneessa esittelyssä päättänyt oikeuttaa siirtoväen huoltojohtajat antamaan pika-asutuslain mukaan tilan saavalle siirtolaiselle *1) viljelyssopimuksen tekoa varten sekä siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle perheineen ja omaisuuksineen lopullista siirtymistä varten tilalle, joka on muodostettu sanotun lain nojalla tai ostettu vapaassa kaupassa, vapaaseen matkaan rautatiellä oikeuttavan tilauslipun sijoituspaikkakunnalta tai sitä lähinnä olevalta rautatieasemalta uutta tilaa lähinnä olevalle rautatieasemalle sekä lisäksi oikeuttaa huoltojohtajat, mikäli asianomainen ei itse voi siitä huolehtia, suorittamaan viimemainitussa tapauksessa siirrosta lähtöasemalle ja pääteasemalta uudelle tilalle aiheutuneet siirtokustannukset siirtoväen huoltoon myönnetyistä varoista, kuitenkin ehdolla, että asianomainen siirtolainen sitoutuu siihen, että häneltä saadaan sanotut siirtokustannukset periä takaisin menetetystä omaisuudesta hänelle korvausta suoritettaessa tai mikäli se siinä yhteydessä ei voi tapahtua, muusta siirtolaisella olevasta omaisuudesta tai tulosta.

*1) Tätä on täydennetty 9/1 1941 siten, että myös vaimo saa vapaalipun matkaa varten viljelyssopimuksen tekemiseksi.

Samalla on ministeriö määrännyt, että siirtoväen huoltojohtajain tulee tarkoin valvoa, ettei väärinkäytöksiä puheenaolevain kuljetuksien suhteen pääse esiintymään. Tässä tarkoituksessa on huoltojohtajain vaadittava nähtäväkseen henkilöltä, joka pyytää lippua viljelyssopimuksen tekoa varten, asianomaisen maanviljelysseuran lähettämä kutsu saapua sopimuksen tekoon sekä lopullisesti uudelle tilalle siirtyvältä viljelyssopimus tai asianomaisen maanviljelysseuran antama todistus tilan saannista.

Edellämainittujen siirtokustannusten takaisin perimistä varten tulee siirtoväen huoltojohtajan vaatia uudelle tilalle siirtyvältä suoritettavista siirtokustannuksista ennen niiden maksamista sitoumus siitä, että häneltä menetetystä omaisuudesta korvausta suoritettaessa tai muussa yhteydessä saadaan periä takaisin sanotut kustannukset. Lisäksi tulee huoltojohtajan pitää siirtokustannuksiin avustusta saavista tarkkaa luetteloa, josta tulee ilmetä, paitsi takaisin perittävien siirtokustannuksien määrää, sen nimi, joka on velvollinen ne takaisin suorittamaan, hänen ammattinsa, syntymäaikansa, kotikuntansa ja kylänsä, uuden tilan sijaitsemiskunta ja -kylä sekä merkintä siitä, missä Neuvostoliitolle luovutetulle tai vuokratulle alueelle jääneessä kunnassa menetetty maatila ja muu omaisuus sijaitsi, sekä korvausanomuksessa merkitty menetetyn omaisuuden kokonaisarvo omistajan arvion mukaan. Lähemmät määräykset luettelon laatimisesta ja siirtokustannusten takaisin perimisestä antaa siirtoväen huollon keskus."

Siirtoväen matkustamisesta maksutta rautateillä on 29/10 1940 annettu seuraava yhteenveto:

"Kun siirtoväen huoltojohtajat eivät näytä olevan aina selvillä kenelle ja minkälaisia matkoja varten he saavat vapaaseen rautatiematkaan oikeuttavia tilauslippuja myöntää, on katsottu tarpeelliseksi tässä toistaa puheenaolevassa suhteessa kysymykseen tulevat tapaukset. Huoltojohtaja saa tilata vapaalippuja seuraavissa tapauksissa:

1) Keskuksen tai lääninhallituksen toimesta toiselle paikkakunnalle siirtymään määrätyille siirtolaisille;

2) Sellaisille siirtolaisille perheineen ja omaisuuksineen, jotka siirtyvät jo tiedossa olevalle työpaikalle, jos työpaikka on vähintään 30 kilometrin päässä asuinpaikasta;

3) Karjan huoltajille, mikäli karjan kuljetuksessa välttämättä tarvitaan karjan huoltajaa;

4) Pika-asutuslain nojalla tai vapaaehtoisessa kaupassa tilan saaneille perheineen ja omaisuuksineen siirtymistä varten uudelle tilalle;

5) Siirtolaisille, joiden on välttämättä matkustettava toiselle paikkakunnalle saamaan sairaanhoitoa;

6) Koululaisille, joiden on siirryttävä toiselle paikkakunnalle jatkamaan kesken jääneitä opintojaan;

7) Niille siirtolaisille, joille lääninhallitus tehdystä anomuksesta siirtoväen huoltotoiminnan ohjesäännön mukaan myöntää vapaan rautatiematkan."

Tähän on täydennyksenä lisättävä viljelijälle vaimoineen annettava tilauslippu matkaa varten pika-asutuslain mukaisen viljelyssopimuksen tekemiseksi.

Muissa tapauksissa on tilauslippujen myöntäminen ehdottomasti kielletty.

Annetuista tilauslipuista vapaata rautatiematkaa varten tulee siirtoväen huoltojohtajien pitää luetteloa, josta selviää lipun saajan nimi, sen antopäivä ja numero, lähtö- ja määräasema sekä matkan tarkoitus yksityiskohtaisesti mainittuna.

Siirtoväen lukumäärä

maan lääneissä ja kunnissa käy esille seuraavasta lääninhallitusten laatimasta luettelosta joka on tehty 30/11 1940.

Uudenmaan lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Anjala 48 24 16 52 35 94 269 383 652

Artjärvi 60 30 38 72 29 126 355 153 508

Askola 36 14 14 36 29 89 218 194 412

Bromarf 3 14 2 12 20 19 70 151 221

Degerby 5 - - 4 - 3 12 33 45

Elimäki 46 30 50 109 68 152 455 346 801

Espoo 81 21 21 114 67 185 489 1046 1535

Grankulla - - - 1 - - 1 - 1

Haaga 2 1 7 5 7 3 25 122 147

Helsingin kaup. 1824 209 806 1539 750 1245 6373 13627 20000

Helsingin mlk. 133 37 46 226 98 339 879 651 1530

Huopalahti 41 15 36 106 66 129 393 1435 1828

Hyvinkään kaupp. 114 57 93 140 76 188 668 287 955

Iitti 85 53 58 127 81 311 715 813 1528

Inkoo 4 4 3 4 10 9 34 250 284

Jaala 13 21 12 59 21 147 273 149 422

Karjaan kaupp. 7 4 12 12 27 9 71 549 620

Karjalohja 26 21 19 53 20 144 283 147 430

Karjaan mlk. 6 4 6 8 11 20 55 173 228

Karkkilan kaupp. - 2 10 5 - 11 28 50 78

Kerava 5 7 1 17 23 27 80 300 380

Kirkkonummi 75 28 8 74 15 99 299 208 507

Kuusankoski 20 20 13 32 38 111 234 876 1110

Lappträsk 20 3 6 20 5 56 110 152 262

Liljendal 12 6 4 18 9 25 74 85 159

Lohjan kaupp. ja mlk. 157 56 46 225 12 289 785 815 1600

Loviisa 13 1 2 12 12 5 45 5 50

Myrskylä 16 26 5 65 24 120 256 199 445

Mäntsälä 142 27 78 127 50 196 620 390 1010

Nummi 42 37 43 118 51 247 538 354 892

Nurmijärvi 264 86 44 164 176 501 1235 718 1953

Orimattila 245 142 225 332 127 557 1628 581 2209

Oulunkylä 26 4 10 28 15 34 117 100 217

Pernaja 32 10 11 35 37 84 209 220 429

Pornainen 29 12 32 64 10 53 200 120 320

Porvoon kaup. ja mlk. 83 43 25 131 89 303 674 772 1446

Pukkila 4 18 2 31 21 50 126 63 189

Pusula 23 30 41 116 26 178 414 166 380

Pyhäjärvi 16 3 3 12 31 102 267 165 132

Ruotsinpyhtää 40 11 15 49 12 108 235 146 381

Sammatti 14 10 12 56 14 72 178 92 270

Sipoo 46 7 19 46 18 86 222 212 434

Siuntio 23 8 5 14 11 23 84 218 302

Snappertuna 10 10 5 12 6 26 69 65 134

Tammisaaren kaup. 6 11 5 14 42 8 86 1033 1119

Tammisaaren mlk. 6 7 10 16 10 13 62 200 262

Tenhola 4 25 9 7 55 20 120 261 381

Tuusula 10 59 60 165 274 134 702 579 1281

Vihti 161 96 59 403 92 650 1461 526 1987

Yhteensä 4082 1383 2057 5109 2751 7320 22702 30417 53119

Turun ja Porin lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Ahlainen 6 14 12 24 19 50 125 223 348

Alastaro 33 36 31 92 63 193 448 287 735

Angelniemi 5 10 3 24 1 57 100 90 190

Askainen 5 2 1 9 9 19 45 19 64

Aura 8 16 2 23 5 65 119 187 306

Dragsfjärd 17 13 10 24 19 25 108 257 365

Eura 29 18 4 43 34 148 276 574 850

Eurajoki 67 33 49 87 46 246 528 448 976

Halikko 57 43 49 201 50 306 706 301 1007

Harjavalta 31 10 45 65 40 123 314 336 650

Hiittinen - - - - - - - 65 65

Hinnerjoki 30 10 50 - - 5 95 105 200

Hongonjoki Tiedot puuttuvat 484 140 624

Honkilahti 54 16 17 48 14 99 248 112 360

Houtskari - - - - - - - - -

Huittinen 56 82 46 146 132 405 867 1135 2002

Hämeenkyrö 69 87 22 120 150 207 655 1359 2014

Ikaalinen 237 61 89 163 75 299 924 627 1551

Iniö - - - - - - - 3 3

Jämijärvi 20 20 11 32 24 111 218 300 518

Kaarina 2 4 4 5 15 22 52 300 352

Kakskerta 1 1 1 - 2 3 8 75 83

Kalanti 27 12 8 40 36 132 255 212 467

Kankaanpää 19 65 27 182 85 156 534 1288 1822

Karinainen 27 6 16 76 9 99 233 101 334

Karjala Tl. 20 3 8 13 6 35 85 3 88

Karkku 79 24 39 98 27 150 417 369 786

Karuna 7 4 5 28 11 80 135 123 258

Karvia 7 14 5 19 25 84 154 246 400

Kauvatsa 22 27 36 64 49 137 335 402 737

Keikyä 18 13 14 44 23 60 172 187 359

Kemiö 144 36 52 143 77 163 615 273 888

Kihniö 26 7 1 28 5 66 133 41 174

Kiikala 14 9 6 31 24 81 165 264 429

Kiikka 21 34 28 100 68 196 447 264 711

Kiikoinen 35 26 18 93 31 162 365 137 502

Kisko 13 34 16 35 30 127 255 257 512

Kiukainen 39 23 17 71 26 187 363 247 610

Kodisjoki - - - - - - - - -

Kokemäki 59 68 35 71 87 255 575 1061 1636

Korppoo - - - 1 1 1 3 4 7

Koski Tl. 7 28 17 27 48 132 259 303 562

Kullaa 31 24 3 100 49 105 312 251 563

Kustavi 29 11 6 24 11 27 108 62 170

Kuusisto 4 2 2 4 2 6 20 61 81

Kuusjoki 19 18 17 57 34 137 282 122 404

Köyliö 9 34 - 32 31 124 230 368 598

Laitila 18 31 11 59 68 178 365 506 871

Lappi 11 9 15 32 16 107 190 165 355

Lavia 34 29 33 45 47 136 324 372 696

Lemu 10 3 12 2 5 12 44 24 68

Lieto 6 8 5 5 8 28 60 286 346

Loimaa, kaupp. 33 8 14 45 15 78 193 214 407

Loimaa pit. 78 65 72 137 117 286 755 691 1446

Lokalahti 34 7 14 33 14 59 161 64 225

Luvia 8 30 20 45 48 101 252 306 558

Maaria 1 11 4 8 17 43 84 313 397

Marttila 23 16 33 64 26 130 292 167 459

Masku 10 6 4 15 7 24 66 74 140

Mellilä 6 11 4 23 18 22 84 187 271

Merikarvia 3 27 - 201 30 160 421 939 1360

Merimasku 25 4 7 21 5 38 100 27 127

Metsämaa 20 8 24 31 17 94 194 97 291

Mietoinen 4 10 3 20 18 92 147 157 304

Mouhijärvi 24 35 3 52 43 149 306 334 640

Muurla 17 10 32 21 - 16 96 66 162

Mynämäki 62 27 32 100 39 290 550 204 754

Naantali - - - - - - - 77 77

Naantali mlk. 12 11 8 24 11 25 91 93 184

Nakkila 32 34 20 81 45 194 406 498 904

Nauvo - - - - - - - 24 24

Noormarkku 19 16 13 38 41 138 265 345 610

Nousiainen 29 23 19 39 23 160 293 170 463

Oripää 17 20 28 69 17 121 272 167 439

Paattinen 3 4 - 5 2 11 25 32 57

Paimio 25 26 16 40 38 114 259 864 1123

Parainen 40 7 14 40 6 96 203 178 381

Parkano 43 56 57 67 41 259 523 1164 1687

Perniö 27 93 34 108 137 244 643 1352 1995

Pertteli 27 28 16 80 33 126 310 203 513

Piikkiö 13 13 4 22 26 60 138 269 407

Pomarkku 15 11 11 20 28 112 197 245 442

Pori 24 4 22 48 15 33 146 2028 2174

Porin mlk. 72 39 46 66 45 201 469 377 846

Punkalaidun 23 30 19 62 52 114 300 733 1033

Pyhämaa - - - - - - - - -

Pyhäranta - 7 8 9 5 47 76 78 154

Pöytyä 71 33 12 65 21 157 359 306 665

Raisio 7 6 2 12 19 45 91 185 276

Rauma 4 15 5 7 20 2 53 670 723

Rauman mlk. 41 11 13 77 20 167 329 233 562

Rusko 38 5 4 32 5 36 120 96 216

Rymättylä 9 10 5 17 16 51 108 202 310

Salon kaupp. 6 4 8 12 2 13 45 139 184

Sauvo 12 15 10 41 21 144 243 315 558

Siikainen 6 33 10 35 48 104 236 370 606

Suodenniemi 6 28 6 13 29 38 120 236 356

Suomusjärvi 15 12 15 50 26 79 197 140 337

Suoniemi 25 10 10 38 18 43 144 202 346

Säkylä 190 26 74 159 43 288 780 180 960

Särkisalo 31 13 10 59 21 92 226 205 431

Taivassalo 55 9 5 54 20 68 211 61 272

Tarvasjoki 59 13 22 94 26 113 327 65 392

Turku 80 18 39 95 52 133 417 4492 4909

Tyrvää 28 49 30 151 70 334 662 522 1184

Ulvila 118 20 39 142 36 208 563 692 1255

Uskela 10 28 12 25 28 70 173 163 336

Uudenkaup. mlk. 1 2 1 2 - 4 10 11 21

Uusikaupunki 2 - 2 6 1 24 35 127 162

Vahto 3 2 7 16 3 42 73 62 135

Vammala - - - - - - - 48 48

Vampula 57 21 17 95 33 188 411 235 646

Vehmaa 18 21 32 26 33 120 250 484 734

Velkua - - - - - - - 5 5

Vestanfjärd - 4 1 2 3 2 12 41 53

Viljakkala 14 27 19 51 28 68 207 371 578

Yläne 12 37 18 48 36 161 312 196 508

Yhteensä 3169 2247 1927 5688 3294 11977 28786 38733 67519

Hämeen lääni

Valtion huollossa olevia Itse

toimeen-

Lapsia tulostaan

Miehiä Naisia alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. 15-60 v. Yli 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Aitolahti - - - - - - 88 88

Akaa 41 30 133 54 235 493 454 947

Asikkala 19 15 45 34 68 181 661 842

Eräjärvi 67 7 63 15 151 303 16 319

Forssa 46 28 111 41 193 419 556 975

Hattula 48 42 168 46 188 492 205 697

Hauho 81 105 297 152 529 1164 937 2101

Hausjärvi 71 48 146 86 239 590 1167 1757

Hollola 99 98 204 145 223 769 634 1403

Humppila 58 45 130 54 251 538 467 1005

Hämeenlinna - - - - - - 734 734

Hämeenlinna mlk. 21 12 51 34 61 179 186 365

Janakkala 69 47 150 91 112 469 358 827

Jokioinen 75 78 301 85 494 1033 733 1766

Juupajoki 35 9 95 17 157 313 157 470

Jämsä 193 92 369 126 424 1204 1130 2334

Jämsänkoski - - - - - - 155 155

Kalvola 36 36 83 51 129 335 488 823

Kangasala 73 50 184 139 156 602 381 983

Koijärvi 65 107 307 90 321 890 228 1118

Korpilahti 44 81 229 131 336 821 450 1271

Koskenpää 14 9 12 7 63 105 128 233

Koski Hl. 15 17 50 27 52 161 94 255

Kulmalahti 11 9 66 30 73 189 49 238

Kuhmoinen 30 53 164 78 302 627 285 912

Kuorevesi 25 27 104 37 135 328 222 550

Kuru 26 14 83 43 122 288 63 351

Kylmäkoski 20 34 54 43 146 297 915 1212

Kärkölä 13 17 36 16 114 196 346 542

Lahti - - - - - - 5016 5016

Lammi 111 113 449 112 574 1359 493 1852

Lempäälä 29 37 110 54 164 394 356 750

Loppi 25 88 97 218 434 862 614 1476

Luopioinen 61 43 192 85 262 643 260 903

Längelmäki 24 38 62 39 115 278 170 648

Messukylä 24 13 72 42 59 210 297 507

Muurame 31 28 27 45 162 363 304 667

Mänttä - - - - - - 172 172

Nastola 75 31 136 44 159 445 461 906

Nokia - - - - - - 380 380

Orivesi 36 36 68 45 60 245 500 745

Padasjoki 22 53 236 56 125 492 150 640

Pirkkala 25 12 47 48 55 187 265 452

Pälkäne 133 69 261 85 391 939 486 1425

Renko 20 38 94 36 177 365 333 698

Riihimäki - - - - - - 782 782

Ruovesi 31 32 125 87 128 403 265 668

Sahalahti 36 22 99 52 138 347 134 481

Somerniemi 2 17 22 42 198 281 379 660

Somero 73 67 175 71 659 1045 944 1989

Säynätsalo - - - - - - 295 295

Sääksmäki 58 33 129 64 126 410 89 499

Tammela 124 176 543 219 738 1800 1570 3370

Tampere - - - - - - 7240 7240

Teisko 19 28 86 40 133 306 126 432

Tottijärvi 17 13 88 18 103 239 60 299

Tuulos 16 26 111 30 206 389 334 723

Tyrväntö 10 9 27 17 64 127 193 320

Urjala 71 132 443 175 698 1519 749 2268

Valkeakoski - - - - - - 612 612

Vanaja 26 12 67 37 74 216 350 566

Vesilahti 46 61 179 62 425 773 460 1233

Viiala 10 7 23 14 43 97 186 283

Vilppula 21 44 136 62 231 494 1050 1544

Ylöjärvi 3 20 139 73 93 328 238 566

Ypäjä 87 47 220 82 361 797 377 1174

Yhteensä 2561 2455 8168 3726 12429 29339 38977 68316

Viipurin lääni

Valtion huollossa olevia Itse

toimeen-

Lapsia tulostaan

Miehiä Naisia alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. 15-60 v. Yli 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Pyhtää 19 24 56 31 91 221 300 521

Simpele 6 9 22 22 68 127 420 547

Parikkala 24 51 125 34 262 496 791 1287

Saari 25 30 75 49 79 250 158 408

Virolahti 59 56 60 96 139 410 1505 1915

Miehikkälä 11 10 4 16 36 77 320 397

Sippola 73 11 94 37 78 293 248 541

Vehkalahti 46 14 97 26 74 262 596 1120

Hamina 9 7 51 7 12 86 96 268

Joutseno 45 35 88 37 85 290 1100 1390

Jääski 18 13 35 15 37 118 1817 1935

Ruokolahti 169 75 360 150 407 1161 3483 4644

Kotka 100 59 240 69 141 609 3088 3697

Lappee 2 3 20 6 10 41 1459 1500

Lauritsala 1 2 26 4 9 42 958 1000

Lappeenranta 1 2 25 5 14 47 2453 2500

Kymi 94 53 195 82 203 627 737 1364

Valkeala 5 6 6 12 19 48 369 417

Ylämaa 13 24 36 40 154 267 288 555

Nuijamaa - 1 2 - - 3 162 165

Kouvola 4 6 21 4 15 50 1250 1300

Haapasaari - - - - - - 19 19

Korpiselkä - - - - - - 500 500

Lemi - - - - - - 350 350

Luumäki 2 1 13 7 7 7 440 470

Rautjärvi 1 2 3 1 3 10 441 451

Savitaipale 1 4 12 3 5 25 245 270

Suomenniemi - 2 6 2 6 16 45 61

Säkkijärvi - - - - - - - -

Taipalsaari 2 3 8 1 5 19 104 123

Uukuniemi - - - - - - 500 500

Vahviala - - - - - - 26 26

Yhteensä 730 503 1680 756 1955 5602 24268 29441

Mikkelin lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Heinolan kaup. 1 2 12 5 8 13 41 125 166

Mikkelin kaup. 54 15 59 83 53 85 349 2000 2349

Savonlinnan kaup. 138 41 55 94 44 176 548 1000 1548

Pieksämäen kaupp. 31 6 13 18 32 46 146 1500 1546

Anttola 36 10 12 21 20 32 131 26 157

Hartola 72 32 43 103 48 310 608 683 1291

Haukivuori 31 5 8 58 9 107 218 373 591

Heinolan mlk. 27 21 11 42 43 144 288 442 730

Heinävesi 44 31 26 103 73 398 675 505 1180

Hirvensalmi 26 41 14 94 23 280 478 451 929

Joroinen 5 3 3 6 8 24 49 143 192

Joutsa 19 8 10 67 26 135 265 310 575

Juva 36 22 25 80 56 213 432 204 636

Jäppilä 22 27 6 55 55 187 352 373 725

Kangaslampi 2 8 5 20 7 35 77 93 170

Kangasniemi 107 71 35 153 78 296 740 560 1300

Kerimäki 4 1 3 4 7 11 30 250 280

Leivonmäki 14 6 7 15 10 28 80 28 108

Luhanka 35 7 6 32 13 79 172 18 190

Mikkelin mlk. 57 41 49 119 87 251 604 731 1335

Mäntyharju 13 18 4 25 13 51 124 299 423

Pertunmaa 17 13 5 35 9 118 197 133 330

Pieksämäen mlk. 42 53 30 80 114 459 778 1110 1888

Punkaharju 8 5 1 11 10 14 49 150 199

Puumala - 6 3 4 7 14 34 50 84

Rantasalmi 201 105 60 223 126 439 1154 1200 2354

Ristiina 26 24 1 34 35 175 293 467 760

Sulkava 5 5 1 6 6 11 34 190 224

Sysmä 99 56 24 189 111 524 1003 1040 2043

Sääminki 40 54 21 71 68 197 451 700 1151

Virtasalmi 11 10 9 32 17 95 174 253 427

Yhteensä 1223 747 561 1882 1216 4947 10574 15407 25981

Vaasan lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Alahärmä 52 21 20 74 34 354 555 345 900

Alajärvi 19 77 16 42 86 201 441 230 671

Alaveteli 14 12 10 24 19 64 143 53 196

Alavus 76 214 38 99 190 523 1140 1352 2422

Evijärvi 35 5 15 34 4 123 216 14 230

Halsua 4 - 1 9 1 34 49 3 52

Himanka 4 2 4 18 2 43 73 21 94

Ilmajoki 114 66 68 204 118 505 1075 1235 2310

Isojoki 53 5 13 41 10 87 209 15 244

Isokyrö 26 23 40 40 63 245 437 756 1193

Jalasjärvi 19 60 22 160 66 701 1028 804 1832

Jurva 114 47 93 230 70 513 1067 324 1394

Jyväskylä kaup. 63 20 33 49 36 94 295 1150 1445

Jyväskylä mlk. 83 136 46 152 167 139 723 2713 3436

Kaarlela 49 39 18 58 42 150 356 268 624

Kannonkoski 52 32 20 42 20 174 320 135 455

Kannus 263 42 93 206 39 253 896 215 1111

Karijoki 22 20 17 50 23 131 263 111 374

Kauhajoki 211 109 67 288 166 688 1529 1240 2769

Kauhava 42 54 31 185 56 370 738 700 1438

Karstula 22 86 11 62 86 238 505 852 1357

Kaustinen 30 16 28 91 32 198 395 107 502

Keuruu 37 80 24 64 139 344 688 n.1000 n.1688

Kinnula 20 29 21 34 27 125 256 69 325

Kivijärvi 6 13 13 7 8 44 91 77 168

Kokkola kaup. 22 3 9 9 13 39 95 - 95

Konginkangas - - - - - - 240 - -

Kortesjärvi 21 13 3 42 8 118 205 84 289

Kruunupyy 10 1 3 10 3 10 37 16 53

Kuortane 92 55 211 47 71 447 953 433 1386

Kurikka 159 109 383 - 126 581 1358 642 n.2000

Kyyjärvi 12 15 15 57 11 106 216 94 310

Kälviä 47 21 23 94 45 151 381 214 595

Laihia 32 45 10 195 38 597 917 803 1720

Lapua 59 48 33 117 74 458 789 685 1474

Lappajärvi 16 24 6 69 26 171 312 170 482

Laukaa 28 26 10 19 37 147 267 n.1433 n.1700

Lehtimäki 19 9 5 36 18 70 157 51 208

Lohtaja 22 12 43 72 18 141 308 108 416

Multia 6 22 5 24 18 66 141 344 485

Munsala - - - 1 - - - - -

Närpiö

Nurmo 15 15 8 23 5 76 142 143 285

Oravainen - - - - - - - - -

Peräseinäjoki 45 35 44 108 53 205 490 545 1035

Petäjävesi 29 24 23 48 44 122 290 322 612

Pietarsaari kaup. 4 3 2 22 8 33 72 - 72

Pietarsaari mlk. - 1 6 - 5 13 25 - 25

Pihlajavesi 3 1 1 6 1 17 29 117 146

Pihtipudas 42 26 19 105 22 215 429 72 501

Pylkönmäki 34 46 2 82 32 246 442 228 670

Saarijärvi 175 80 92 190 101 707 1345 1471 2816

Seinäjoki kpla 4 - 5 5 1 10 25 90 115

Seinäjoki mlk. 5 3 3 14 5 40 70 177 247

Soini 24 5 6 43 7 114 199 72 271

Sumiainen 2 5 2 11 8 84 112 118 230

Suolahti 25 10 41 34 17 105 232 404 636

Teerijärvi 26 9 16 37 6 88 182 35 217

Teuva 59 25 180 - 30 209 503 364 867

Toholampi 106 9 33 78 17 178 421 140 561

Toivakka 12 12 2 29 12 130 197 299 496

Töysä 14 17 6 73 25 142 277 202 479

Ullava 1 1 - 12 3 24 41 20 61

Uurainen 18 16 12 25 26 102 122 305 504

Uusikaarlepyy mlk.

Vaasa 77 12 13 59 30 98 289 181 470

Veteli 18 20 61 94 41 246 480 41 521

Viitasaari 78 69 34 192 138 550 1061 1573 2634

Vimpeli 10 25 5 59 32 141 272 91 363

Virrat 29 55 35 139 55 471 784 467 1251

Vähäkyrö 24 25 6 20 29 94 198 296 494

Ylihärmä 20 13 7 30 21 160 251 200 451

Ylistaro 43 37 36 77 73 242 508 805 1313

Ähtäri 35 34 29 91 44 135 368 308 676

Äänekoski 30 13 13 80 25 270 431 728 1159

Yhteensä 2954 2258 2264 4841 2925 14713 30158 28685 58603

Oulun lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Oulunsalo 31 8 8 40 20 97 204 58 262

Tyrnävä 23 15 12 44 10 128 232 59 291

Kempele 16 14 13 37 21 66 167 177 344

Kiiminki 2 2 5 11 - 42 62 39 101

Ii 20 8 12 33 10 77 160 7 167

Haukipudas 44 12 10 40 11 161 278 20 298

Yli-Ii 33 14 10 73 23 238 391 73 464

Liminka 13 18 35 74 36 192 368 252 620

Temmes 1 1 - 1 4 7 14 3 17

Lumijoki 25 16 7 34 16 74 172 29 201

Oulujoki 65 - 65 35 - 184 349 n.1500 n.1849

Muhos 2 4 8 28 8 142 192 279 471

Utajärvi 10 22 8 31 20 123 214 149 363

Ylikiiminki 2 2 5 8 - 36 53 12 65

Kuivaniemi - - - 2 1 2 5 - 5

Pudasjärvi 17 18 4 62 28 195 324 42 366

Taivalkoski - - - - 1 - 1 22 23

Kuusamo 30 89 15 342 98 1062 1636 n.700 n.2336

Alavieska 91 13 30 81 24 117 356 80 436

Rautio 44 21 29 43 36 140 313 74 387

Pyhäjoki 19 19 20 63 32 207 360 111 471

Merijärvi 18 21 14 37 27 103 220 74 294

Saloinen 15 7 19 35 17 70 163 69 232

Pattijoki 40 13 33 33 20 85 224 46 270

Vihanti 26 29 5 82 27 175 344 172 516

Rantsila 32 24 19 70 20 151 316 43 359

Siikajoki 5 3 4 13 - 32 57 30 87

Revonlahti 17 2 4 20 6 55 104 12 116

Ylivieska 42 11 72 80 16 125 346 165 511

Oulainen 46 47 13 116 68 244 534 360 894

Kalajoki 61 41 44 98 49 278 571 341 912

Paavola 26 34 90 38 48 341 577 162 739

Sievi 22 42 26 63 63 189 405 171 576

Haapajärvi 34 8 14 32 24 187 299 311 610

Reisjärvi 3 3 24 23 7 33 93 85 178

Pyhäjärvi 148 40 59 188 39 185 659 194 853

Kärsämäki 6 3 3 23 2 49 86 35 121

Haapavesi 30 14 76 83 15 209 427 109 536

Nivala 35 17 18 76 38 235 419 333 752

Piippola 3 5 1 16 8 42 75 27 102

Pyhäntä 5 1 3 21 2 55 87 26 113

Pulkkila 20 7 10 20 8 54 119 45 201

Kestilä 31 15 25 20 8 52 151 92 243

Ristijärvi 1 - - - - - 1 - 1

Hyrynsalmi - 1 - - - - 1 - 1

Kuhmo 3 11 2 7 14 66 103 414 517

Paltamo 1 2 - 2 1 6 12 60 72

Vuolijoki - - - - - - - 35 35

Kajaani mlk. 4 9 5 11 12 83 124 88 212

Säräisniemi 6 3 5 16 3 52 85 37 122

Puolanka 4 5 1 17 3 46 76 16 92

Suomussalmi 20 13 5 15 5 25 83 - 83

Sotkamo 1 - 1 1 - 14 17 - 17

Raahe 46 6 13 48 10 102 225 36 261

Oulu 38 6 20 16 - 20 100 n.2000 n.2100

Kajaani 20 - 1 5 3 5 34 166 200

Yhteensä 1296 739 925 2407 962 6658 13025 9440 22465

Lapin lääni

Valtion huollossa olevia Itse

Miehiä Naisia 15-60 v. toimeen-

Avio- Naisia Lapsia tulostaan

Naimat- vaimot yli alle huoleh-

Kunta 15-60 v. Yli 60 v. tomat lesket 60 v. 15 v. Yhteensä tivia Yhteensä

Ylitornio 24 27 8 35 53 153 300 529 829

Alatornio 113 117 61 233 166 754 1444 1911 3355

Karunki 25 39 14 74 54 271 477 610 1087

Kemin mlk. 46 65 36 105 118 370 740 1392 2132

Simo 22 45 9 56 42 189 363 584 947

Tervola 20 25 4 27 32 145 258 651 909

Rovaniemi 33 20 10 64 39 192 358 568 926

Sodankylä 16 23 23 29 24 203 318 457 775

Pelkosenniemi 37 37 65 43 28 205 408 550 958

Savukoski - 7 2 6 4 64 83 64 147

Kemijärvi 78 151 45 121 147 700 1242 3267 4509

Inari 1 - 3 7 1 32 44 71 115

Yhteensä 415 556 280 800 708 3278 6035 10654 16689

Kuopion lääni

Siirtoväkeä Valtion huollon

Kunta yhteensä varassa

Kuopion kaupunki 5.700 345

Joensuun kaupunki 1.500 321

Iisalmen kaupunki 320 20

Pielisjärven kihlakunta

Valtimo 75 11

Rautavaara 25 -

Nurmeksen kauppala 60 2

Nurmeksen maalaiskunta 600 17

Pielisjärvi 633 187

Lieksan kauppala 267

Juuka 297 117

Ilomantsin kihlakunta

Eno 125 56

Tohmajärvi 1.200 30

Kiihtelysvaara 100 30

Pyhäselkä 500 138

Ilomantsi 3.412 1.918

Tuupovaara 50 -

Värtsilä 553 20

Korpiselkä 500 397

Liperin kihlakunta

Kaavi 1.018 580

Kesälahti 230 93

Kitee 1.300 386

Kuusjärvi 1.164 280

Liperi 1.563 803

Säyneinen 105 78

Pielisensuu 1.300 248

Kontiolahti 600 188

Polvijärvi 180 80

Rääkkylä 150 50

Uukuniemi 220 90

Iisalmen kihlakunta

Lapinlahti 1.487 788

Muuruvesi 755 485

Juankoski 339 162

Nilsiä 349 192

Varpaisjärvi 167 33

Kiuruvesi 857 619

Vieremä 6 6

Iisalmen mlk. 381 315

Sonkajärvi 184 38

Kuopion kihlakunta

Karttula 331 167

Keitele 303 96

Kuopion mlk. 2.100 340

Maaninka 1.241 516

Pielavesi 1.662 1.272

Riistavesi 830 490

Siilinjärvi 581 361

Tervo 443 247

Tuusniemi 1.503 810

Vehmersalmi 1.008 555

Rautalammin kihlakunta

Suonenjoki 3.500 700

Hankasalmi 1.350 1.250

Rautalampi 1.353 589

Konnevesi 932 339

Vesanto 785 535

Varkaus 1.187 685

Leppävirta 3.408 1.601

Yhteensä 50.789 19.676

Siirtoväen henkikirjoituksesta 29 päivänä marraskuuta 1940 annetun asetuksen mukaan on siirtoväki vuoden 1941 henkikirjoituksessa merkittävä oleskelukuntansa henkikirjaan. Sanotussa asetuksessa on säädetty, että kaikkien luovutetuilta, vuokratuilta tai rajan läheisyydessä tyhjennetyiltä alueilta siirtyneiden huonekuntain päämiesten on henkikirjoitusta varten annettava vahvistetun kaavan (henkikirjoitusilmoitus siirtoväen henkikirjoitusta varten vuonna 1941) mukainen henkikirjoitusilmoitus huonekunnastaan ja toimitettava se ennen 7 päivää tammikuuta oleskelukunnan siirtoväen huoltojohtajalle, joka tarkistettuaan ilmoitusten oikeellisuuden, lähettäköön ne henkikirjoittajalle. Henkilö, joka ei kuulu mihinkään huonekuntaan, antakoon samanlaisen ilmoituksen itsestään. Jos kunnassa ei ole huoltojohtajaa, toimitettakoon ilmoitus paikkakunnan poliisipäällikölle, jonka on noudatettava, mitä huoltojohtajasta on määrätty. Henkikirjoittajan tulee lähettää ilmoitukset asianomaisen siirtoseurakunnan kirkkoherralle tahi esimiehelle, jonka tulee ilmoitukset tarkistettuaan palauttaa ne henkikirjoittajalle.

Sisäasiainministeriö on joulukuun 12 päivänä päivätyssä kiertokirjeessään antanut tarkempia ohjeita siirtoväen henkikirjoituksen käytännöllisestä järjestämisestä, jonka ohessa siirtoväen huollon keskus on 19/12 1940 määrännyt siirtoväen huoltojohtajat tarkistamaan siirtoväen rekisterikortit ja täydentämään ne henkikirjoitusilmoitusten perusteella.

4. Valtion huoltoavustus.

Valtion huoltoavustuksen suuruudesta on edelleenkin voimassa sisäasiainministeriön 23/2 1940 antama ohje (s. 25 I osassa), jonka mukaan avustuksen ylin määrä on 12 mk aikuista ja 8 mk alle 15-vuotiasta lasta kohti vuorokaudelta. Maaseudulla huoltoavustus yleensä on ollut alhaisempi kuin tässä mainittu ylimmäismäärä. Huoltoavustuksen korottamisesta koulua käyville on selostus jäljempänä.

Huoltoavustuksen ylärajaan on tehty valtioneuvoston 20 päivänä joulukuuta 1940 antamalla päätöksellä se täydennys, että siirtoväen huoltoviranomainen on oikeutettu tarvittaessa korottamaan yleisin edellytyksin annettavan huoltoavustuksen määrän niiden siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden kohdalta, jotka ovat sairashoidon tarpeessa, mutta joita ei ole voitu ottaa erityiseen hoitolaitokseen hoidettavaksi, aikuisten osalta enintään 15 markaksi ja alle 15-vuotisten osalta enintään 11 markaksi vuorokaudelta. Korotettu huoltoavustus on siis tarkoitettu myönnettäväksi vain sellaisissa tapauksissa, jolloin asianomainen henkilö on verrattavissa kunnalliskodissa tai muussa hoitolaitoksessa hoidettavaan eikä voi saada tarvitsemaansa hoitoa ja elatusta yleisellä huoltoavustuksen määrällä.

Huoltoavustuksen keskeyttämisestä on aikaisemmin ollut voimassa seuraavaa:

Kun huollon varassa oleva henkilö saa korvausta luovutetusta viljasta tai karjasta, on huoltoavustuksen antaminen korvauksen saajalle ja hänen huollettavinaan oleville perheenjäsenille keskeytettävä suunnilleen niin pitkäksi aikaa eteenpäin kuin korvaussumma peittää sen huoltoavustuksen, joka perheelle sanotulla ajalla olisi annettava. Tällöin on kuitenkin kohtuullisesti otettava vähennyksenä huomioon välttämätön vaatetuksen täydentäminen, tarpeellisten työkalujen ja talousirtaimiston hankkiminen sekä sellaiset lailliset maksut, jotka korvauksen saajan on suoritettava. Jos siirtoväkeen kuuluva henkilö on saanut varoja myymästään lehmästä, hevosesta tai maatalousvälineistä sekä tallettanut varat pankkiin, on hän oikeutettu näin saamastaan tulosta huolimatta edelleen yleisin edellytyksin saamaan huoltoavustusta, mikäli talletettaessa on tehty ehto, että varat ovat talletettuina siihen saakka, kunnes henkilö pääsee viljelemään omaa tai vuokramaata. Näiden määräysten lisäksi on sisäasiainministeriö 14/8 1940 määrännyt, että siirtoväkeen kuuluva henkilö, joka on luovuttamastaan viljasta ja perunoista saamansa korvauksen, enintään kuitenkin 7000 markkaa, tallettanut pankkiin sillä ehdolla, että ne voidaan nostaa ainoastaan siirtoväen huoltojohtajan tai vastaavan viranomaisen kirjallista lupaa vastaan, voi saamastaan tulosta huolimatta saada yleisin edellytyksin valtion huoltoavustusta.

Pankkiin edellä määrätyillä ehdoilla talletettuja varoja saadaan tarvittaessa käyttää rehun ostoon siirtoväen huollossa oleville lehmille ja hevosille. Edelleen on huomattava, että jos siirtoväkeen kuuluva on myöhemmin jäänyt huoltoavustusta vaille, ei siirtoväen huoltojohtaja ole oikeutettu kieltäytymään antamasta lupaa talletettujen varojen nostamista varten.

Eräissä tapauksissa ovat siirtoväen huoltojohtajat tulkinneet huoltoavustuksen antamisesta voimassa olevia ohjeita siten, että avustusta ei ole annettu perheelle, jolla on esim. hevonen tai lehmiä, vaan on katsottu, että heillä on omaisuutta, jonka myynnillä he voisivat huolehtia toimeentulostaan. Näin ei annettuja ohjeita voida tulkita. Elämiselle ja jatkuvalle toimeentulolle tarpeellinen omaisuus ei voi olla esteenä huoltoavustuksen saamiselle. *1)

*1) Huoltoavustuksen lakkauttamisesta työhön sijoitetun perheeltä ks. kiertokirjettä s. 140.

Valtion huoltoavustuksen varassa olevan siirtoväen lukumäärän kehitys v. 1940 käy selville seuraavasta asetelmasta:

Omillaan toi-

meentulevan

siirtoväen

lukumäärä

1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/10 1/11 1/12 1/12

Uudenmaan lääni 13.098 30.000 26.638 24.481 20.876 22.334 22.865 22.702 30.417

Turun ja Porin lääni 68.799 45.233 39.371 35.998 33.978 32.235 30.054 28.786 38.733

Hämeen lääni 66.843 50.933 52.000 35.714 32.022 30.829 29.600 29.339 38.977

Viipurin lääni 2.455 4.306 4.474 4.918 6.314 5.735 6.193 5.602 24.268

Vaasan lääni 54.480 49.594 44.946 35.257 36.350 34.792 30.859 30.158 28.685

Mikkelin lääni 24.765 17.513 13.757 12.162 11.339 10.976 10.846 10.574 15.407

Kuopion lääni 58.870 48.700 25.867 21.000 21.527 20.701 20.900 19.676 50.789

Oulun lääni 34.958 25.982 17.997 13.907 14.519 13.151 13.243 13.025 9.440

Lapin lääni 21.500 18.944 9.597 8.694 6.542 6.640 6.139 6.035 10.654

Yhteensä 345.768 291.205 234.647 192.131 183.467 177.393 170.699 165.897 247.370

Edistääkseen siirtoväen opiskelumahdollisuuksia on siirtoväen huollon keskus määrännyt, että kansanopistoissa, maamieskouluissa ja muissa vastaavissa oppilaitoksissa opiskelevat siirtoväkeen kuuluvat henkilöt voivat saada siirtoväen huoltoavustusta, mikäli he yleisten edellytysten mukaan muutoin olisivat oikeutettuja sitä saamaan. Huoltoavustus tällaisissa tapauksissa on kiellettävä ainoastaan niiltä, joista voidaan päätellä, että he ovat pyrkineet oppilaitokseen välttääkseen ruumiillista työtä.

Huoltoavustuksen korottamisesta koulua käyville siirtoväkeen kuuluville henkilöille on annettu ohjeet seuraavassa sisäasiainministeriön 28/9 1940 lääninhallituksille osoittamassa kiertokirjeessä:

"Sisäasiainministeriö ilmoittaa täten lääninhallituksille tiedoksi ja siirtoväen huoltojohtajain tietoon saatettavaksi, että ministeriö, sittenkuin asia on ollut valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn alaisena, tänään tapahtuneessa esittelyssä on päättänyt, että siirtoväen huoltoviranomainen kuluvan vuoden aikana välttämättömissä poikkeustapauksissa on oikeutettu korottamaan korkeakouluissa ja oppikouluissa opintonsa aikaisemmin aloittaneille varattomille siirtoväkeen kuuluville yleisin edellytyksin annettavan huoltoavustuksen korkeintaan 20 markaksi vuorokaudelta, mikäli hän koulunkäyntiä varten on siirtynyt vanhempainsa tai holhoojansa luota sijoituskuntansa ulkopuolelle, sekä myöntämään mainituille oppilaille kerta kaikkista avustusta välttämättömien vaatteiden ja koulukirjojen hankkimista varten 500 markkaa kuitenkin ehdolla, että asianomainen oppilas, hänen vanhempansa tai holhoojansa sitoutuvat siihen, että heiltä menetetystä omaisuudesta korvausta maksettaessa saadaan periä takaisin mainittu vaate- ja kirja-avustus sekä se osa huoltoavustuksesta, joka ylittää yleisesti vahvistetun korkeimman huoltoavustuksen määrän.

Myönnettävän huoltoavustuksen takaisin perimistä varten tulee siirtoväen huoltojohtajan vaatia avustusta anovalta vahvistetun mallin mukainen sitoumus siitä, että häneltä menetetystä omaisuudesta korvausta maksettaessa saadaan periä takaisin edellä määrätty avustus tai sen osa. Lisäksi tulee huoltojohtajan pitää avustuksen saajista tarkkaa luetteloa, josta tulee ilmetä, paitsi takaisin perittävää avustuksen määrää ja asianomaisen avustuksen saajan nimeä, edellämainitun sitoumuksen antajan nimi, ammatti, syntymäaika, kotikunta- ja kylä sekä nykyinen osoite ja lyhyt selvitys siitä, missä Neuvostoliitolle luovutetulle tai vuokratulle alueelle jääneessä kunnassa menetetty omaisuus oli sijainnut sekä korvausanomukseen merkitty menetetyn omaisuuden kokonaisarvo omistajan arvion mukaan. Lähempiä tietoja luettelon laatimisesta antaa siirtoväen huollon keskus.

Koska raha-asiainvaliokunta nimenomaan asian ollessa siellä käsiteltävänä huomautti, että nyt puheenaolevan avustuksen antamiseen olisi mentävä ainoastaan poikkeustapauksissa, katsoo ministeriö lopuksi tarpeelliseksi vielä erikoisesti painostaa, että siirtoväen huoltojohtajan tulee kussakin tapauksessa ennen avustuksen myöntämistä tarkoin tutkia, onko riittäviä edellytyksiä olemassa puheenaolevan avustuksen antamiseksi."

Huoltoavustuksen suorittaminen vapaaehtoisesti tilan hankkineille tai pika-asutusteitse tilan saaneille henkilöille on luvallista poikkeustapauksissa, kuten tässä jäljennetty kiertokirje 29 päivältä syyskuuta 1940 osoittaa:

"Sisäasiainministeriö ilmoittaa täten lääninhallituksille tiedoksi ja siirtoväen huoltojohtajain tietoon saatettavaksi, että ministeriö, sittenkuin asia oli ollut valtioneuvoston raha-asiain valiokunnassa käsittelyn alaisena, tänään tapahtuneessa esittelyssä on päättänyt, että siirtoväen huoltoviranomainen välttämättömissä poikkeustapauksissa on oikeutettu kuluvan vuoden aikana antamaan ennakkona siirtoväen huoltoavustusta sellaisille siirtoväkeen kuuluville henkilöille, jotka pika-asutuslain mukaisesti ovat saaneet tai vapaaehtoisessa kaupassa ostaneet uuden tilan eivätkä omaa muita varoja eivätkä myöskään työllään voi saada tarvittavaa elatusta itselleen ja perheelleen, kuitenkin ehdolla, että asianomainen henkilö sitoutuu siihen, että hänelle ja hänen perheelleen annettu avustus saadaan periä takaisin menetetystä omaisuudesta suoritetun korvauksen yhteydessä.

Myönnettävän ennakkoavustuksen takaisin perimistä varten tulee siirtoväen huoltojohtajan vaatia avustusta anovalta vahvistetun mallin mukainen sitoumus, siitä, että häneltä menetetystä omaisuudesta korvausta maksettaessa saadaan periä takaisin edeltä määrätty avustus. Lisäksi tulee huoltojohtajan pitää avustuksen saajista tarkkaa luetteloa, josta tulee ilmetä paitsi takaisin perittävän avustuksen määrää, asianomaisen nimi, ammatti, syntymäaika, kotikunta ja -kylä, nykyinen osoite sekä lyhyesti selvitys siitä, missä Neuvostoliitolle luovutetulle tai vuokratulle alueelle jääneessä kunnassa menetetty maatila ja muu omaisuus oli sijainnut sekä korvausanomukseen merkitty menetetyn omaisuuden kokonaisarvo omistajan arvion mukaan. Lähempiä ohjeita luettelon laatimisesta antaa siirtoväen huollon keskus."

Huoltoavustuksen ja vaatetusavustuksen suorittamisesta siirtoväelle sillä ehdolla, että se sitoudutaan maksamaan valtiolle takaisin, on annettu sisäasiainministeriön kiertokirjeellä tammikuun 7 päivänä 1941 seuraavat ohjeet:

"Sittenkuin asia oli ollut valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä on sisäasiainministeriö tänään tapahtuneessa esittelyssä päättänyt oikeuttaa siirtoväen huoltoviranomaiset myöntämään allamainittavissa tapauksissa siirtoväen huoltoavustusta ehdolla, että asiainomainen avustuksensaaja tai hänen holhoojansa sitoutuu menetetyn omaisuuden korvauksena saamillaan 4 %:n ja toissijaisesti 2 1/2 %:n obligatioilla tai muilla saamillaan varoilla ja tuloilla näin myönnetyn avustuksen suorittamaan takaisin valtiolle, nimittäin:

1) kun siirtoväkeen kuuluva henkilö, joka yleisin edellytyksin ei ole oikeutettu sanottua avustusta saamaan, on kuitenkin sanotun avustuksen tarpeessa, koska hän ei voi omaisuuttaan lainkaan tai ilman huomattavaa taloudellista tappiota käyttää elatukseensa;

2) niissä rajatapauksissa, jolloin on epäselvää, voidaanko siirtoväen huoltoavustusta antaa sekä

3) välttämättömän vaatetuksen täydentämistä varten mikäli asianomainen itse, hänen huoltajansa tai vapaaehtoinen avustustoiminta ei voi siitä huolehtia.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta saamansa kehoituksen mukaisesti kiinnittää ministeriö samalla paikallisten siirtoväen huoltoviranomaisten huomiota siihen,

ettei sanottua avustusta myönnetä silloin, kun asianomainen siirtolainen valtiovarainministeriöltä on saanut ennakkokorvausta menetetystä omaisuudestaan ja voi sen turvin tulla toimeen, sekä

että avustusta antava viranomainen varmistuu siitä, että avustuksen saajalta voidaan periä takaisin annettu avustus joko menetetystä omaisuudesta korvausta suoritettaessa tai mahdollisesti myöhemmin.

Edellätarkoitettua avustusta voidaan yleensä antaa samojen perusteiden mukaan kuin siirtoväen huoltoavustusta eli siis vuorokautta kohti korkeintaan 12 markkaa aikuisille ja 8 markkaa alle 15-vuotiaille lapsille. Mikäli henkilö saa jo majoitusta ja muonitusta varten siirtoväen huoltoavustusta, voidaan hänelle lisäksi antaa yllämainittua sitoumusta vastaan vaateavustusta niin paljon kuin välttämättömän vaatetuksen täydentäminen enintään vaatii, kuitenkin korkeintaan 1.000 markkaa aikuista ja 500 markkaa alle 15-vuotiasta lasta kohti. Paikallisen siirtoväen huoltoviranomaisen tulee kussakin tapauksessa tarkoin harkita, kuinka suuri huolto- ja vaateavustus ylläolevan huomioonottaen avustusta pyytävälle on annettava.

Sitoumuksen ottamisesta avustuksen saajalta kaavakkeelle S.V. 51 ja kaavakkeen S.V. 32 mukaisen luettelon pitämisestä annetuista huoltoavustuksista sekä mainittujen sitoumusten ja luettelojen toimittamisesta siirtoväen huollon keskukselle noudatettakoon soveltuvin osin keskuksen kiertokirjeessä 30 päivältä joulukuuta 1940 N:o 10622 annettuja määräyksiä.

Annettu avustus merkitään lopulliseksi menoksi paikallisen huoltoviranomaisen tileihin ja tilitetään lääninhallitukselle kuukausittain siirtoväen huoltokustannuksien yhteydessä, joskin niistä erillisenä. Tilityksessä voidaan yhdistelmäkaavakkeena ja samalla tosikkeena käyttää lomaketta S.V. 52 soveltuvin osin sarakkeiden nimikkeitä muuttaen. Tämän yhdistelmäkaavakkeen loppusumma merkitään sitten kaavakkeille S.V. 3 rivin `muut kustannukset` kohdalla. Ennakkoavustuksen takaisinperimisestä siinä tapauksessa, ettei se voi tapahtua menetetyn omaisuuden korvausmenettelyn yhteydessä, antaa siirtoväen huollon keskus myöhemmin tarvittavat määräykset."

Valtion huoltoavustuksen antaminen on rajoittunut siihen, että niille, jotka ovat ehdottomasti sen tarpeessa, annetaan avustusta majoitusta ja muonitusta varten. Olosuhteiden muuttuminen on aiheuttanut kuitenkin sen, että valtion avustusta siirtoväelle on täytynyt laajentaa. Samalla valtioneuvosto on katsonut kuitenkin kohtuulliseksi, että erinäiset siirtoväelle annettavat avustukset voidaan periä siirtoväeltä takaisin sen korvausmenettelyn yhteydessä, joka rauhanteossa menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain toteuttamiseksi suoritetaan, tai myöhemmin korvauksena saaduilla obligatioilla tahi muusta hänellä olevasta omaisuudesta tai tulosta. On paikallaan, että tässä esitetään yhteenveto siitä, missä tapauksissa siirtoväelle annetaan avustusta sillä ehdolla, että avustus on myöhemmin suoritettava valtiolle takaisin.

1) Kun siirtoväkeen kuuluva henkilö muuttaa pika-asutuslain nojalla muodostetulle tai vapaassa kaupassa ostamalleen tilalle, tulee siirtoväen huoltojohtajan suorittaa sanotun henkilön, hänen perheensä ja hänen irtaimen omaisuutensa siirrosta lähtöasemalle ja edelleen pääteasemalta uudelle tilalle aiheutuneet siirtokustannukset, siis matkasta oleskelupaikalta rautatielle ja rautatieltä uudelle tilalle, mutta nämä kertomukset tulee siirtoväkeen kuuluvan sitoutua suorittamaan valtiolle takaisin. Sitävastoin matka rautateillä on maksuton (ks. s. 33-34).

2) Korkeakouluissa ja oppikouluissa opintonsa aikaisemmin aloittaneille varattomille siirtoväkeen kuuluville henkilöille saadaan huoltoavustusta tietyin edellytyksin suorittaa 20 markkaan saakka vuorokaudelta sekä koulukirjoja ja vaatetusta varten voidaan oppilaalle antaa kertakaikkiaan 500 markan avustus sillä ehdolla, että oppilas, hänen vanhempansa tai holhoojansa sitoutuvat valtiolle suorittamaan takaisin kirja- ja vaateavustuksen sekä sen osan huoltoavustuksesta, joka ylittää korkeimmaksi vahvistetun huoltoavustuksen, joka nykyään on 12 mk, määrän (ks. s. 52-53).

3) Siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle, joka pika-asutuslain mukaisesti on saanut tai vapaaehtoisessa kaupassa ostanut uuden tilan voi siirtoväen huoltojohtaja tietyin edellytyksin suorittaa ennakkona huoltoavustusta sillä ehdolla, että annettu huoltoavustus korvataan valtiolle (ks. s. 53-54).

4) Työvaatteita ja työkaluja voidaan siirtoväkeen kuuluville antaa lääninhallituksen päätöksellä, mikäli niiden arvo myöhemmin suoritetaan valtiolle (ks. s. 67).

5) Siirtoväen varsatalleihin hoidettavaksi jättämien varsojen elatuskustannukset saadaan suorittaa valtiolle korvausobligatioissa (ks. s. 92).

6) Siirtoväen omistamain työttömäin hevosten elatusrehukustannukset voidaan suorittaa tietyissä tapauksissa valtion varoista sillä edellytyksellä, että ne korvataan myöhemmin valtiolle (ks. s. 92).

7) Siirtoväen omassa huollossa olevan tuottavan lehmän elatuskustannukset voidaan tietyissä tapauksissa suorittaa valtion varoista. Kustannukset myöhemmin korvattava valtiolle (ks. s. 92).

8) Huoltoavustusta voidaan edelleen myöntää takaisinmaksuehdolla seuraavissa tapauksissa

a) kun siirtoväkeen kuuluva henkilö, joka yleisin edellytyksin ei ole oikeutettu sanottua avustusta saamaan, on kuitenkin sanotun avustuksen tarpeessa, koska hän ei voi omaisuuttaan lainkaan tai ilman huomattavaa taloudellista tappiota käyttää elatukseensa;

b) niissä rajatapauksissa, jolloin on epäselvää, voidaanko siirtoväen huoltoavustusta antaa sekä

c) välttämättömän vaatetuksen täydentämistä varten, mikäli asianomainen itse, hänen huoltajansa tai vapaaehtoinen avustustoiminta ei voi siitä huolehtia (ks. s. 54-55).

Valtiolle takaisin maksettavat avustukset, jotka luonteeltaan ovat eräältä osalta ennakkokorvausta, suoritetaan sillä edellytyksellä, että avustuksen saaja antaa takaisinmaksusitoumuksen. Sitoumuskaavakkeita on kahta lajia, S.V. 51 ja S.V. 51 a. Ne ovat seuraavanlaiset:

Sitoumus.

1. huoltoavustus,

2. koroitettu opiskeluavustus,

3. lapsille annettu ylimääräinen kouluavustus,

4. muuttoavustus (s.o. siirtokustannukset),

5. vaatetusavustus,

6. ...................................................................,

saadaan periä takaisin menetetystä omaisuudesta saatavan korvauksen suorittamisen yhteydessä tai ellei se tällöin käy päinsä, muusta minulle tai huollettavallani olevasta omaisuudesta tai tulosta.

................................, ......................kuun ........... p:nä 194........

........................................................

Todistamme, että sitoumuksen allekirjoittajalta on Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jäänyt omaisuutta, jonka arvoa koskeva ilmoitus on mielestämme kohtuullinen.

........................................................

Korvauslain edellyttämän arvioimislautakunnan jäsen.

........................................................

Korvauslain edellyttämän arvioimislautakunnan jäsen.

Sitoumus.

Minä allekirjoittanut, joka oman arvioni mukaan olen saapa Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jääneestä omaisuudesta korvausta ........................... markkaa, sitoudun siihen, että minulle allalueteltujen kotieläinteni ruokintaa varten annettu rehunostoavustus saadaan periä takaisin menetetystä omaisuudesta saatavan korvauksen suorittamisen yhteydessä tai ellei se tällöin käy päinsä, muusta minulla olevasta omaisuudesta tai tulosta.

1. Avustus .................. kpl. hevosen rehuun.

2. Avustus .................. kpl. varsan ruokintakustannuksiin

............................................. kunnan varsatallissa.

3. Avustus hallussani olevan .................... kpl. nautaeläimen ruokintaan.

Näitten eläinteni yhteinen arvo on .......................... markkaa, ja ovat eläimet myöskin takuuna avustuksen takaisinmaksusta.

................................, ......................kuun ........... p:nä 194........

........................................................

Avustuksen saajan nimikirjoitus.

Osoite: .....................................................................................

Todistamme, että sitoumuksen allekirjoittajalta on Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jäänyt omaisuutta, jonka arvoa koskeva ilmoitus on mielestämme kohtuullinen.

........................................................

Korvauslain edellyttämän arvioimislautakunnan jäsen.

........................................................

Korvauslain edellyttämän arvioimislautakunnan jäsen.

Lopuksi on syytä mainita, että valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä tehnyt päätöksen, jonka mukaan siirtoväelle voidaan tietyissä tapauksissa suorittaa ennakkokorvausta siitä omaisuudesta, joka korvataan ns. korvauslain perusteella. Päätöksen sisältö käy selville valtiovarainministeriön kirjeestä sisäasiainministeriölle 18/12 1940. Se on seuraavanlainen:

"Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on käsitellessään tänään kysymystä ennakkokorvauksen maksamisesta henkilölle, joka alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta 9 päivänä elokuuta 1940 annetun lain mukaan on korvaukseen oikeutettu, päättänyt seuraavaa:

1. Valtiovarainministeriöllä on oikeus hakemuksesta poikkeustapauksissa myöntää korvaukseen oikeutetulle henkilölle ennakkokorvausta jo ennen kuin hänelle tuleva korvaus on lopullisesti määrätty ehdolla, että ennakkokorvaus todistettavasti käytetään tuottavaan tarkoitukseen, kuten esim. kiinteistön ostoon, jonka rahoittamiseen valtio ei voimassa olevan pika-asutuslain mukaan osallistu, taikka ammatti-, elinkeino- tahi muussa taloudellisessa toiminnassa hakijan tarvitsemien työvälineiden taikka muiden sellaisten esineiden hankkimiseen.

2. Ennen ennakkokorvauksen myöntämistä tulee valtiovarainministeriön hankkia asianomaisen arvioimislautakunnan ja valtiokonttorin lausunnot.

3. Ennakkokorvausta myönnetään harkinnan mukaan osa siitä määrästä, joka hakijalle on maksettava korvauksena, kun siitä ensin on vähennetty ilmoitettuja velkoja ja omaisuudenluovutusveroa vastaava määrä.

4. Myönnetty ennakkokorvaus suoritetaan hakijalle joko rahassa tai obligatioissa taikka rahassa ja obligatioissa, huomioonottaen kuitenkin korvauslain 20 ja 21 §:n määräykset.

5. Ennakkokorvausta ei myönnetä hakijalle, joka muuta tietä on saanut valtiolta korvausta, joka on vähennettävä hänelle korvauslain mukaan määrättävästä korvauksesta.

6. Suoritettu ennakkokorvaus otetaan huomioon osasuorituksena hakijalle korvauslain mukaista lopullista korvausta maksettaessa."

5. Majoitus.

Siirtoväen majoittamisesta pika-asutusmenettelyn yhteydessä on 10/10 1940 annettu seuraava määräys:

"Maatalousministeriön asutusasiainosasto on vahvistanut yleispiirteisen suunnitelman siirtoväen lopullisesta sijoittamisesta. Lähiaikoina tulee myös vahvistettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma sanottua sijoitusta varten. Heti kun mainittu täydellinen suunnitelma on lopullisesti vahvistettu, tulee siirtoväen huollon keskus saattamaan sen lääninhallitusten ja siirtoväen huoltojohtajain tietoon.*1) Siirtoväen lopullinen siirtäminen suunnitelman edellyttämiin sijoituskuntiinsa tapahtuu sitä mukaa kuin tiloja pika-asutuslain mukaan saadaan siirtoväelle hankituksi. Sen jälkeen kun maataviljelevä siirtoväki on saatu sijoitetuksi, ryhdytään muun valtion huollossa olevan siirtoväen siirtämiseen lopullisiin sijoituskuntiinsa. Kun tänä syksynä puheenaolevia tiloja saadaan muodostetuksi suhteellisen vähän, jää siirtoväki talven yli pääasiassa nykyisiin sijoituskuntiinsa. Ainoastaan jos talviasuntojen puuttumisen vuoksi siirtoväkeä on siirrettävä kunnasta toiseen, voidaan tämän siirtolaisryhmän siirto toimittaa lopulliseen sijoituskuntaan, milloin se on mahdollista, tai muuhun kuntaan läänin alueella. Jos tällöin lopullinen sijoituskunta on toisessa läänissä, on lääninhallitusten keskenään sovittava siirrosta ja sen suoritusajasta.

*1) Tämä yksityiskohtainen suunnitelma on julkaistu edellä s. 14-31.

Siirtoväen asuttaminen ja majoittaminen pika-asutuslain mukaan muodostettaville tiloille tapahtuu Maatalousseurojen keskusliiton ja sen alaisten maanviljelysseurojen välityksellä. Niinpä 28/6 1940 annetun pika-asutuslain mukaan muodostettaville tiloille tapahtuu Maatalousseurojen keskusliiton ja sen alaisten maanviljelysseurojen välityksellä. Niinpä 28/6 1940 annetun pika-asutuslain 31 § 3 mom. ja Maatalousseurojen keskusliitolle annetun toimivallan käyttämisestä samana päivänä annetun asetuksen 3 §:n 4 kohdan mukaan sanotulla liitolla on oikeus määrätä, että asukas saa raivaus- ja rakennustyön kestäessä valtion huoltovaroista vaadittaessa maksettavaa korvausta vastaan majoituksen sekä oikeuden käyttää mahdollisuuksien mukaan talousrakennuksia ja että maanviljelysseurain tulee lähemmin määrätä sanotusta majoituksesta ja talousrakennuksien käyttämisestä sekä siitä suoritettavasta korvauksesta. Menettely kerrottua majoitusta järjestettäessä on seuraava: Maanviljelysseuran asutusneuvoja suunnittelee yhdessä uuden viljelijän kanssa asuinpaikan ja sopivat talousrakennukset. Jos asianomainen talon isäntä on suostuvainen ehdotettuun majoitukseen, täytetään tätä kirjelmää seuraava kaavake, Av. N:o 3 b, neljänä kappaleena, jonka jälkeen yksi kappale mainittua lomaketta toimitetaan asianomaiselle siirtoväen huoltojohtajalle. Jos talon isäntä ei ole suostuvainen ehdotettuun majoitukseen, tekee uutisviljelijä kaavaketta Av. N:o 3 a käyttäen sijoitushakemuksen asutusneuvojan välityksellä maanviljelysseuralle, joka antaa sitten kaavakkeella Av. N:o 3 b kirjoitetun majoituspäätöksen neljänä kappaleena, joista yksi kappale toimitetaan siirtoväen huoltojohtajalle tiedoksi ja siihen vuokramaksusta aikanaan tehtäviä merkintöjä varten.

Mikäli uutisviljelijän majoittamisesta aiheutuu aikaisemmin kyseessäolevissa rakennuksissa asuneiden siirtolaisten siirtämistä muualle, tulee siirtoväen huoltojohtajan uutisviljelijälle asuntoa suunniteltaessa toimia yksissäneuvoin asutusneuvojan kanssa. Tällöin on huoltojohtajan siinä tapauksessa, että poissiirrettävää siirtolaista ei voida sijoittaa samaan kuntaan, ilmoitettava asiasta kiireellisesti lääninhallitukselle, joka järjestää poissiirrettävien sijoituksen joko heidän lopulliseen sijoituskuntaansa tai läänin muihin kuntiin. Erityisesti on huoltojohtajan kiinnitettävä huomiota siihen, ettei uutisviljelijä muuta hänelle suunniteltuun asuntoon, ennenkuin siellä mahdollisesti ennestään asuvalle siirtoväelle on ehditty saada uusi sijoituspaikka ja asunto.

Kun maanviljelysseura majoituspäätöksessään vahvistaa sekä asuin- että talousrakennuksista maksettavan vuokramaksun suuruuden, jää siirtoväen huoltojohtajan tehtäväksi, paitsi olla mukana tarpeen vaatiessa uuden viljelijän asuinpaikan suunnittelussa ja huolehtiminen tilalla ennestään asuvan siirtoväen siirrosta muualle, uutisviljelijän asuin- ja talousrakennuksista majoituspäätöksen mukaisen vuokramaksun suorittaminen siirtoväen huoltovaroista mainittujen rakennusten omistajalle tai haltijalle. Suorittamistaan vuokramaksuista tulee huoltojohtajan pitää erillistä tiliä. Tilityksissä voi hän käyttää kaavakkeita S.V. 10 ja 6."

Elokuun 13 päivänä 1940 tekemällään päätöksellä sisäasiainministeriö ilmoitti suostuneensa siihen, että siirtoväen huoltojohtajat saavat lääninhallituksilta kussakin tapauksessa hankkimansa luvan perusteella siirtoväen huoltoon myönnetyillä varoilla hankkia valtion huollon varassa olevan siirtoväen tarvetta varten ensi talveksi tarvittavat polttopuut. Samalla oikeutettiin siirtoväen huoltojohtajat käyttämään huoltoon myönnettyjä valtion varoja pienempien korjausten tekoon siirtoväen asumuksiin, niin että ne talvellakin olisivat asumiskelpoisia. Samalla määrättiin, että näin aiheutuvat kustannukset on perittävä valtiolle takaisin annettavaa huoltoavustusta vähentäen. Lääninhallituksille annettiin kehoitus, että lupia myönnettäessä tuli tarkoin harkita, eikö siirtoväki voi itse polttopuita hankkia ja eikö rakennuksen omistajaa voida velvoittaa kysymyksessäolevat korjaukset suorittamaan. Sellaisia korjauksia, joista omistaja voi valtion kustannuksella hyötyä, on vältettävä ja sellaiset asuntojen korjaukset, jotka siirtoväki voi itse suorittaa, on jätettävä heidän itsensä huoleksi, jolloin heidän työnsä arvo voidaan määrätä vähennettäväksi vuokramaksuista.

Polttopuukysymyksen järjestämiseksi kääntyi siirtoväen huollon keskus 29/8 1940 metsähallituksen, Maatalousseurojen keskusliiton, Maatalouskerholiiton, Martta-liiton, Pienviljelijäin keskusliiton, Pienviljelijäin liiton, Centralskogssällsskapetin ja Finlands sv. Marthaförbundetin puoleen pyynnöllä, että kyseelliset järjestöt järjestäisivät käpyjen, risujen ja jätepuiden keräyksen siirtoväen tarpeisiin syyskuun alkupuolella. Keräyksen toimittaisi siirtoväki paikallisen väestön avustamana. Suunnitelmasta lähetti keskus tiedon lääninhallituksille.

6. Terveyden ja sairaanhoito.

Koska oli ilmennyt epätietoisuutta siitä, kenen toimesta ja kustannuksella valtion huollossa olevat siirtoväkeen kuuluvat haudataan, ilmoitti siirtoväen huollon keskus 19/9 1940, että siirtoväen huoltojohtajan tuli vainajan omaisten pyynnöstä, tai ellei omaisia kunnassa ole, oma-aloitteisesti järjestää yksinkertainen kirstu ja hauta sekä ruumiin siunaaminen vainajalle sekä suorittaa kustannukset siirtoväen huoltoon myönnetyistä varoista. Poikkeuksen muodostavat ne tapaukset, jolloin vainaja on ollut hoidettavana valtion sairaalassa, jolloin asianomainen sairaala huolehtii hautauksesta ja perii siitä aiheutuneet kustannukset lääkintöhallitukselta.

Lääkintöhallitus on 31/12 1940 lähettänyt seuraavan kiertokirjeen siirtoväen sairaanhoidon kustannuksista:

"Siirtoväen ja sodassa kaatuneiden henkilöiden perheenjäsenten huollon ja sairaanhoidon kustannuksien suorittamisesta lääkintöhallitus ilmoittaa seuraavaa:

A. Siirtoväki

1) Ilmeisesti varattoman tai vähävaraisen potilaan käynnistä lääkärin luona tai pakottavissa tapauksissa lääkärin käynnistä tällaisen potilaan luona suorittaa lääkintöhallitus lääkärille korvauksen erityisen taksan mukaan. Lääkäri lähettää laskut kunkin kuukauden 1 ja 15 päivänä suoraan lääkintöhallitukselle. Laskussa on mainittava evakuoidun nimi, ikä, kunta, josta hän on kotoisin, lääkärin käynnin päivämäärä, taudin nimi ja lääkärin suorittamat toimenpiteet.

2) Tällaisen sairaan hoidon aiheuttamat kyytikustannukset, kuten potilaan kuljetuksen lääkäriin tai sairaalaan, lääkärin kyyditsemisen sairaan luo, potilaan saattajan kyytimaksut jne. suorittaa lääkintöhallitus. On käytettävä huokeinta mahdollista ajoneuvoa. Yksityisautoa ei saa käyttää, ellei sairaanhoitoon perehtynyt henkilö pidä sitä välttämättömänä tapauksen kiireellisyyden takia, eikä linja-autoa voida käyttää. Laskuissa, jotka siirtoväen huoltojohtaja lähettää lääkintöhallitukselle, on mainittava myös sairaan nimi, ikä, alkuperäinen kotikunta, taudin laatu ja matkan päivämäärä sekä pituus. Asianomaisen henkilön vähävaraisuudesta tai varattomuudesta on selvitykseksi liitettävä siirtoväen huoltojohtajan antama erillinen todistus tai merkintä laskuun.

3) Lääkärin määräämät lääkkeet maksaa lääkintöhallitus. (Suomen Huollon sairaaloissa hoidettavina olevien lääkkeet kustantaa asianomainen Suomen Huollon sairaala.) Jotta potilas saisi lääkkeet apteekista maksutta, on lääkärin, joka antaa lääkemääräyksen, merkittävä määräykseensä sanat: `Lääkintöhallituksen laskuun, sotasiirtolainen NN ............................:n kunnasta (alkuper. kotikunta), ikä ................. vuotta.` Apteekki saa tämän nojalla periä lääkemaksun lääkintöhallitukselta ja tätä varten on apteekkarin lähetettävä lääkelaskut resepteineen (tai asianomaisen lääkärin hyväksymine reseptijäljennöksineen) lääkintöhallitukselle, jossa toimitetaan laskujen tarkastus. Lääkintöhallitus suorittaa lääkemääräyksellä annettujen lääkkeiden ynnä muiden apteekeista saatavien lääke- ja tarveaineiden hinnan samojen perusteiden mukaan kuin valtion sairaaloita veloitetaan apteekeista toimitetuista lääke- y.m. aineista. Lääkäreille on huomautettu, etteivät määräisi tarpeettoman suuria lääke-eriä eikä kalliita patenttilääkkeitä.

4) Lääkärin määräämän sairaalahoidon ilmeisesti varattomille tai vähävaraisille kustantaa

a) lääkintöhallitus, jos potilas on hoidettavana valtion, kunnan tai yksityisen omistamassa sairaalassa tai laitoksessa.

Potilas on hoidettava sairaalan huokeimmalla paikalla, koska lääkintöhallitus maksaa sairaalalle hoitopäivästä korkeintaan 20 markkaa, mielisairaaloille vain 15 markkaa aikuisista ja 10 markkaa alle 15-vuotisista lapsista. Laskut on sairaalan lähetettävä lääkintöhallitukselle joka kuukauden 1 ja 15 päivänä.

Niille sairaaloiden lääkäreille, jotka ovat oikeutetut saamaan palkkion potilaan hoidosta sairaalassa, lääkintöhallitus maksaa tämän palkkion. Lääkärin laskut on liitettävä edellämainittuihin sairaalalaskuihin. Jos lääkintöhallitus kustantaa potilaan hoidon, ei tälle samalta ajalta suoriteta nk. huoltorahaa.

b) Suomen Huolto, jos potilas on hoidettavana Suomen Huollon ylläpitämässä sairaalassa tai laitoksessa tai Suomen Huollon ylläpitämällä paikalla jossain muussa sairaalassa tai laitoksessa tai Suomen Huollon maksusitoumuksella jossain sairaalassa tai laitoksessa.

Sodan aikana terveydenhoitolautakunnat perustivat lääkintöhallituksen määräyksestä sairas- ja synnytystupia siirtoväkeä varten. Suomen Huolto sitoutui ylläpitämään kaikki ne sairas- ja synnytystuvat, jotka täten perustettiin helmikuun 22 päivän 1940 jälkeen. Elokuun 15 p:stä 1940 lähtien Suomen Huolto otti ylläpitääkseen myös ne äskenmainitut sairas- ja synnytystuvat, jotka oli perustettu helmikuun 22 p:ään 1940 mennessä ja joita ei tarpeettomina lakkautettu, joten elokuun 15 p:stä 1940 lähtien kaikki vartavasten siirtoväelle perustetut sairas- ja synnytystuvat ylläpitää Suomen Huolto.

Jos Suomen Huolto kustantaa potilaan hoidon, saa se myös periä potilaalle tulevan huoltorahan, jonka maksaa Suomen Huollon postisiirtotilille N:o 6314 siirtoväen huoltojohtaja sillä paikkakunnalla, jossa asianomainen sairaala sijaitsee. Paitsi tätä valtion maksettavaa huoltorahaa Suomen Huolto ei peri kustantamastaan sairaalahoidosta mitään korvausta potilailta. - Suomen Huolto maksaa myös lääkärinpalkkion sairaaloissaan toimiville lääkäreille. Jos Suomen Huollon terveydenhoitotoimikunta myöntää erikoisesta anomuksesta maksusitoumuksen sairaalle johonkin muuhun sairaalaan tai laitokseen, on potilas, mikäli ei toisin ole sovittu, sijoitettava huokeimmalle paikalle.

5) Synnytykset. Kätilönapua siirtoväelle antaa kukin kunnassa toimiva kätilö. Kunnankätilö (tai siirtoväen kätilö, jos paikkakunnalla sellainen on) on velvollinen antamaan ilmeisesti varattomille tai vähävaraisille synnytysapua ja äitiyshuoltoa maksuttomasti. Kätilön kyytikulut, lääkemaksut ja jälkihoidon korvaa lääkintöhallitus (siirtoväen kätilölle Suomen Huolto). Lasku kuluista on lähetettävä suoraan lääkintöhallitukselle ja tulee laskusta käydä ilmi avunannon päivämäärä, synnyttäjän nimi ja ikä sekä alkuperäinen kunta, josta hän on kotoisin. Siirtoväen kätilö lähettää laskunsa Suomen Huollon asianomaiselle läänintoimikunnalle.

6) Kulkutautia sairastavien sairaalahoidon on asianomainen kunta velvollinen järjestämään, mutta lääkintöhallitus suorittaa 20 markkaa siirtoväkeen kuuluvaa potilasta ja hoitopäivää kohti. Kunnan tulee huolehtia ja kustantaa potilaan asunnon desinfioiminen.

7) Tuberkuloosipotilaan aiheuttamasta puhdistuksesta huolehtii ja sen kustantaa kunta.

8) Hautauksen aiheuttamat suoranaiset kulut suorittaa Siirtoväen Huollon Keskus, *1) ei kuitenkaan valtion sairaaloissa kuolleiden hautauskuluja, jotka lääkintöhallitus maksaa. Näihin suoranaisiin kuluihin kuuluu hautasijan ja ruumisarkun hinta sekä ruumiin kuljetus (lähimpään) hautausmaahan.

9) Lääkintöhallitus ei korvaa sellaisten henkilöiden sairaanhoidosta aiheutuneita kuluja, jotka sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta 9 p. elok. 1940 annetun lain 2 §:n mukaan on määrätty jonkin kunnan huollettaviksi.

Kaikkiin laskuihin on liitettävä siirtoväen asianomaisen huoltojohtajan antama todistus kysymyksessäolevan henkilön varattomuudesta tai vähävaraisuudesta. Lomakkeita S.V. 43 saadaan lääninhallituksesta.

- - -

Siirtoväen huoltojohtajien tulee huolehtia siitä, että siirtoväkeen kuuluva sairaanhoitoa tarvitseva henkilö saa tässä kiertokirjeessä edellytetyn todistuksen varattomuudesta tai vähävaraisuudesta.

[alaviite]

*1) Kunnissa suorittavat siirtoväen huoltojohtajat hautauskulut huoltoon varatuista varoista.

7. Siirtoväen työhön sijoittaminen.

Siirtoväen työhön sijoittamisesta on edelleen voimassa valtioneuvoston päätös kesäkuun 14 päivältä 1940. Se on selostettu I osan s. 35-37. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on 18 päivänä syyskuuta 1940 antanut ohjeet siirtoväen työhönsijoittajille. Näiden mukaan on siirtoväestä pidettävään työpaikkakortistoon otettava 1) työkykyiset ja valtion huoltoavustusta nauttivat 15 vaan ei 60 vuotta täyttäneet miehet, ja 2) työkykyiset ja valtion huoltoavustusta nauttivat 15 vaan ei 60 vuotta täyttäneet naiset, jotka ovat ansiotyöllä saaneet pääasiallisimman elatuksensa. Ohjeissa on edelleen määräyksiä siirtotyömaille lähettämisestä, työkaluista, matkakuluista, ruokarahasta ja matkustuslupien hankkimisesta.

Työvaatteiden ja -kalujen antamisen on siirtoväen huollon keskus 26 päivänä marraskuuta 1940 tekemällään päätöksellä määrännyt lopetettavaksi, koska työkykyinen siirtoväki on jo pääasiallisesti tullut sijoitetuksi työhön ja jotta väärinkäytökset vältettäisiin. Kuitenkin oikeutettiin lääninhallitukset samalla hyväksymään erikoistapauksissa työvaatteita ja -kaluja annettavaksi sillä ehdolla, että asianomainen sitoutuu menetetyn omaisuuden korvaamisen yhteydessä tai muulla omaisuudellaan ne korvaamaan takaisin valtiolle. Työpalveluleireille osallistuvia poikia varten voidaan hankkia edelleen työkaluja ja -vaatteita leirijohtajan toimesta siirtoväen huoltoon varatuilla varoilla yhteistoiminnassa asianomaisen huoltojohtajan kanssa.

Siirtoväen työhönsijoittajan velvollisuutena on laatia siirtoväen työvoimakortisto. Yhteenvetona joulukuun 30 päivältä 1940 voidaan esittää, että niissä 264 kunnassa, jossa kortisto on laadittu, oli työvoimakortistossa 30.314 miestä ja 9.614 naista eli yhteensä 39.928 henkilöä. Niistä oli kunnan, valtion ja yksityisten töissä 25.797 miestä ja 5.878 naista eli yhteensä 31.675 henkilöä. Ilman työtä oli 8.253 henkilöä (4.517 miestä ja 3.736 naista). Siirtoväen työhön sijoittaminen on kesän kuluessa onnistunut suhteellisen hyvin. Siitä on todistuksena mm. se, että kun heinäkuussa työvoimakortistoon otetuista oli ilman työtä keskimäärin kuntaa kohti 69.7 henkilöä, on vastaava luku joulukuussa 31.3.

Erikoislaatuinen kokeilu työttömyyden torjumiseksi siirtoväen nuorten poikien keskuudessa on ollut siirtopoikien työpalveluleiritoiminnan järjestäminen. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myönsi 4/9 1940 määrärahan 350 siirtopojan työpalveluleirin järjestämistä varten kolmen kuukauden aikana siten, että Suomen Partiopojat huolehtivat toiminnan suorittamisesta ja johtamisesta. Määrärahan turvin perustettiin 10 työpalveluleiriä, jota paitsi siirtoväen huollon keskus antoi varat 2 työpalveluleirin ylläpitoa varten. Kun nämä leirit loppuivat joulukuussa ja kun leiritoiminnasta oli saatu erinomaisen myönteisiä kokemuksia, päätti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jatkaa ja laajentaa työpalveluleiritoimintaa. Vuoden 1941 alussa perustettavat työpalveluleirit kestävät 6 kuukautta, niiden lukumäärä tulee 15:ksi. Kaikkiaan otetaan leireille 1000 siirtopoikaa. Pääasiallisena työnä on pinotavaran ja hiilitavaran teko sekä metsä- ja maataloustyöt. Leirien suuruus on 20-100 poikaa. Työn sivussa saavat pojat ammattiopetusta ja kansalaiskasvatusta sekä suorittavat urheiluharjoituksia.

Siirtopoikien työpalvelun johtajana toimii Suomalaisen Partiopoikaliiton yliasiamies, insinööri Lauri Vuolasvirta. Hänen osoitteensa on Helsinki, Fredrikinkatu 65 A. Puhelin 65 119. - Toiminnan johdossa on edelleen neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina sisäasiainministeriön siirtoväen huollon keskus, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, sosiaaliministeriö ja Suomen Huolto sekä Suomen partiopojat.

Leiriläisille ja heidän vanhemmilleen jaetaan työpalveluleirien julkaisua, jonka nimi on "Siirtopoikien Työpalvelu".

8. Siirtoväkeen kuuluvien kouluopetus.

Kun siirtoväen huollon keskukselle oli tehty valituksia siitä, että siirtoväen kansakoulua käyville lapsille ei ollut annettu kaikissa kunnissa välttämätöntä vaateavustusta siitä huolimatta, että kouluhallitus on kunnille lähettämässään kiertokirjeessä ilmoittanut, että siirtoväen kansakoulua käyvät lapset ovat oleskelukunnassaan koulun käynnin suhteen samassa asemassa kuin asianomaisten kuntien asukkaiden omat lapset, kiinnitti siirtoväen huollon keskus kirjeellään 8/11 1940 lääninhallitusten huomiota siihen, että lääninhallitukset sopivaksi katsomallaan tavalla saattaisivat kunnat täyttämään puheenaolevan velvollisuutensa. Mikäli laiminlyöntiä edelleen esiintyisi eikä kunnan taholta sitä korjata, kehoitti keskus lääninhallitusta ilmoittamaan keskukselle tuollaiset tapaukset, jotta keskus voisi ilmoittaa asiasta kouluhallitukselle asianomaisten kuntien velvoittamiseksi täyttämään sanotun velvollisuutensa.

Joulukuun 4 päivänä 1940 oikeutti siirtoväen huollon keskus niille siirtoväkeen kuuluville huoltoavustusta nauttiville oppikoululaisille, jotka jatkaakseen koulunkäyntiään ovat olleet pakotettuja muuttamaan uudelta kotipaikkakunnaltaan muualle sijaitsevalle koulupaikkakunnalle, antamaan rautateillä vapaan matkan koteihinsa joululomaa viettämään kuitenkin ehdolla, että he eivät omilla, huoltajansa, koulun taholta tai muutoin mahdollisesti saatavilla varoilla voi saada tarvittavia matkarahoja.

Sosiaaliministeriön 3 päivänä syyskuuta 1940 huolto- ja lastensuojelulautakunnille, lastensuojelu-, hyväntekeväisyys- ja aatteellisille järjestöille sekä ammattioppilaitosten johtokunnille lähettämän lasten ja nuorten henkilöiden ammattikasvatusta koskevan kiertokirjelmän Hao N:o 5/1940 mukaan on sosiaaliministeriön käytettäväksi valtion menosääntöön otettujen määrärahojen lisäksi asetettu huomattava määrä lahjoitusvaroja nimenomaan lähivuosina "käytettäväksi ammattiopetuksen hankkimiseksi sellaisille lapsille ja nuorille henkilöille, jotka vv. 1939-1940 sodan johdosta ovat joko 1) menettäneet kotinsa, tai 2) huoltajansa tai 3) joiden huoltaja on sodan johdosta menettänyt kyvyn huoltaa perhettään". Mainituista lahjoitusvaroista voidaan sanotun kiertokirjeen mukaan antaa ammattikoulutusavustusta 21 vuotta nuoremmille henkilöille seuraavissa ryhmissä:

I. Oppivelvollisuuslain määräykset täyttäneille vähävaraisille, jotka eivät kuulu seuraaviin II-IV ryhmiin.

II. Huolto- ja lastensuojelulautakuntien huostassa oleville.

Tämä koskee niitä alle 16 vuotiaita lapsia, jotka on ennen vuotta 1937 otettu köyhäinhoitolain säännösten nojalla köyhäinhoitolautakunnan täyteen ja pysyväiseen, kodin ulkopuolella annettavaan huoltoon, sekä niitä lapsia ja nuoria henkilöitä, jotka on lastensuojeluvoimaantulon jälkeen otettu lastensuojelulain säännösten nojalla huoltolautakunnan huostaan kodin ulkopuolella kasvatettaviksi niinkauan kuin heidän huostassa pitämisensä lastensuojelulain säännösten mukaan voi jatkua.

III. Sotasiirtolaisille, jotka sosiaaliministeriön päätöksellä on huoltolautakuntien huollettaviksi määrätty sen mukaan kuin sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta huollosta annetussa laissa säädetään.

IV. Vv. 1939-1940 sodan johdosta joko kotinsa tai huoltajansa menettäneille, tai sellaisille, joiden huoltaja sodan johdosta on menettänyt kyvyn huoltaa perhettään.

Koska lahjoitusvaroista annettavan avustuksen ikärajaksi on määrätty 21 vuotta, on syytä ammattikasvatusta suunniteltaessa ottaa huomioon, että opetus päättyy ennen tämän ikärajan saavuttamista, mikäli avustusta koko ammattiopetusajaksi toivotaan. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa ammattikasvatuksen ala on pitkä ja asianomainen henkilö on joutunut suorittamaan sotapalvelusta tai vv. 1939-1940 osallistunut ylimääräisiin kertausharjoituksiin tai sotatoimiin, jää ikärajan korottaminen sosiaaliministeriön harkittavaksi.

Korvattavina pidetään sanotun kiertokirjeen mukaan sellaisesta ammattikasvatuksesta aiheutuneet kustannukset, jonka tarkoituksena on valmistaa oppilas maatalouden, karjatalouden, metsänhoidon, puutarhanhoidon, kotitalouden, tehdasteollisuuden, käsityön, kotiteollisuuden, kaupan, kasvatustoiminnan y.m. ammattialoille.

Oppikouluissa annettavasta opetuksesta suoritetaan korvausta ainoastaan, mikäli vähävaraisella alaikäisellä, joka ei enää ole oppivelvollisuuslain alainen, osoittautuu olevan erityisiä edellytyksiä opilliselle alalle, sekä mikäli avustettavalle nuorelle soveltuva ammattiala erikoisesti edellyttää pohjana esim. keskikoulutiedot.

Sosiaaliministeriön harkinnasta riippuvaksi jäävät ne avustustapaukset, jossa tulee kysymykseen edellä nimeämättömällä alalla annettava ammattikasvatus.

Mainittakoon, että avustuksia on tähän mennessä myönnetty myöskin yliopistossa ja korkeakouluissa opiskeleville ylioppilaille. Samoin ovat seminaareissa opiskelevat sekä lastenhoitoalalle aikovat nuoret saaneet avustuksia kysymyksessäolevista lahjavaroista.

Ammattikasvatusavustuksia anottaessa toimivat välittävinä eliminä kuntien huolto- ja lastensuojelulautakunnat, ammattikoulujen johtokunnat sekä eräät järjestöt kuten Karjalan liitto, Vapaussodan invaliidien liitto, Koteja kodittomille lapsille r.y., Maatalouskerholiitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Finlands Svenska Marthaförbund y.m. yhdistykset ja liitot, joiden puoleen varoja ammattikasvatusta varten tarvittaessa on käännyttävä.

Asianomainen huolto- tai lastensuojelulautakunta, ammattikoulun johtokunta, yhdistys tai liitto lähettää sitten tarvittavan ammattikasvatussuunnitelman sekä anomukset tietoineen ja todisteineen sosiaaliministeriölle ratkaistavaksi. Avustuksia haettaessa on syytä kääntyä hyvissä ajoin ennen koulun lukukauden, oppikurssin tai muun oppikauden alkamista.

Ammattikasvatuskustannuksiin, joita korvataan mainituista sosiaaliministeriön lahjoitusvaroista, lasketaan kuuluvaksi:

1) koululle tai erikoistapauksessa oppimestarille suoritettava oppilasmaksu;

2) oppikirjain, opetus- ja työvälineiden sekä opetustarkoitukseen käytettyjen työaineiden hankkimisesta johtuneet menot;

3) oppilaiden oppiaikana asunnosta, ruuasta ja vaatetuksesta johtuneet menot;

4) matkasta oppipaikkaan ja sieltä takaisin johtuneet menot;

5) oppilaan päivittäisestä kuljetuksesta asunnosta oppipaikkaan ja takaisin aiheutuneet menot, milloin oppilaan asuminen sen paikkakunnan ulkopuolella, missä hän saa ammattiopetusta, on harkittu tarkoituksenmukaiseksi, sekä

6) oppiaikana annetusta sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset (ei toistaiseksi koske huostaan otettuja).

Jos ammattioppiin pääsy edellyttää harjoittelua maanviljelyksen, teollisuuden, käsityön alalla tai kauppaliikkeessä, suorittaa valtio edellä esitettyjen perusteiden mukaan siitä korvausta ehdolla, että harjoitteluaika kestää sen ajan, mikä kysymyksessä olevaan ammattikouluun pääsyä varten vaaditaan.

Tilastotietoina sosiaaliministeriölle ammattiopetusta varten lahjoitettujen varojen käytöstä mainittakoon, että vuonna 1940 on 981 oppilaalle suoritettu edelläesitettyyn tarkoitukseen yhteensä 1.850.509 markkaa 10 penniä sekä että mainittuna vuonna on oppilasta kohti keskimäärin avustuksina käytetty 2.175 markkaa. Vuoden 1941 aikana taas on sosiaaliministeriölle ilmoitettu 1.429 ammattiopetussuunnitelmaa, joista on hyväksytty 506 oppilaalle avustuksia, mutta on suurin osa ammattiopetussuunnitelmista avustusanomuksineen vielä käsittelemättä. Oppilaista noin 95 % on ollut siirtoväkeen kuuluvia ja noin 5 % sotaorpoja ja invaliideja tai invaliidien lapsia.

9. Vapaaehtoinen avustustoiminta.

Edellisessä osassa on tehty selkoa siirtoväkeen kohdistuvasta vapaaehtoisesta avustustoiminnasta, jota pääasiallisesti on harjoitettu Suomen Huollon toimesta. Suomen Huolto on erillään valtion harjoittamasta siirtoväen virallisesta huollosta eikä siirtoväen huoltojohtajakaan toimensa perusteella ole mukana Suomen Huollon paikallisissa elimissä, vapaan huollon keskuksissa. Siirtoväen huoltotoiminnan ohjesäännön 1 §:n mukaan ovat vapaan huollon keskuksen valitsemat edustajat sitä vastoin siirtoväen huoltojohtajan ja siirtoväen huoltolautakunnan neuvottelevina avustajina ja jäseninä. Mitään yhtenäisesti järjestettyä yhteistyötä ei siirtoväen virallisella huoltotoiminnalla Suomen Huollon taholta ole siis olemassa.

Suomen Huollon järjestämästä erityisesti siirtoväkeen kohdistuvasta toiminnasta on syytä mainita siirtoväen sairaanhoito ja siirtoväen radiokeräys.

Siirtoväen viralliselle huoltotoiminnalle ei ole myönnetty valtion taholta varoja vaatetusavustusten antamista varten muutoin kuin edellä s. 55 mainitussa tapauksessa. Kun talven 1941 aikana siirtoväen parissa vaatetavaran puutetta tulee esiintymään, tiedusteli siirtoväen huollon keskus elokuun 26 päivänä 1940 Suomen Huollolle osoitetussa kirjeessään mainitulta järjestöltä, olisiko tämä tilaisuudessa syksyllä 1940 riittävästi jakamaan lahjoituksin saatuja vaatteita tai rahallisesti avustamaan siirtoväkeä vaatteiden hankkimisessa.

Vastaukseksi Suomen Huolto tähän kirjeeseen ilmoitti seuraavaa:

"Suomen Huolto on kuluvan kesän aikana varastoinut huomattavan määrän eri maista saapuneita, osittain käytettyjä, mutta myös uusia vaatteita Helsingissä olevaan keskusvarastoon. Kun lajittelutyötä ei vielä ole saatu päätökseen, on vaikeata arvioida, kuinka paljon eri vaatetustarvikkeita on. Kollien lukumäärä voidaan arvioida 10.000:ksi.

Ulkomailta, pääasiallisesti Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista on Suomen Huollolle lahjoitettuja, paraikaa valtamerellä olevia, Petsamoon tulossa olevia vaatetustarvikkeita yli 2.100 kollia. Näiden kollien sisällöstä ei ole tarkempia tietoja.

Ulkomailta saamastaan kankaasta tulee Suomen Huolto syksyn kuluessa osittain kotimaisissa vaatetustehtaissa, osittain siirtoväen työtuvissa valmistuttamaan miesten, naisten ja lasten päällysvaatteita ja muita pukimia, yhteensä noin 25.000 pukinetta.

Mukaan luettuna kotimaasta ostetut kankaat, on Suomen Huollolla varastossa tai sinne juuri tulossa 70.000 metriä lakanakangasta ja 55.000 metriä patjakangasta. Huopia on valmiiksi lajiteltuna 13.000 kpl. Hyvää villalankaa on noin 10.000 kiloa.

Amerikan Punaiselta Ristiltä Suomen Huollon saamaan tavaralahjoitukseen sisältyy huomattava määrä erilaatuisia pukimia, joista tässä mainittakoon 150.000 kappaletta miesten, naisten ja lasten alusvaatekertoja, 200.000 paria paksuja sukkia ja 100.000 paria kenkiä. - Nyt on kenkiä varastossa vähän päälle 20.000 paria.

Edellä olevasta ylimalkaisesta selostuksesta ilmenee, että Suomen Huolto voi, varsinkin jos kaikki ulkomailla vielä olevat lahjoitukset saadaan Suomeen, oleellisessa määrässä lievittää puutteenalaisen siirtoväen asemaa vaatteita jakamalla. Todennäköistä myös on, että Vapaan Huollon lääninkeskukset käyttävät osan niistä avustusvaroista, joita Suomen Huolto tulee kuukausittain lääninhallituksille jakamaan, vaatetustarvikkeiden hankkimiseen. Huomioonottaen kuitenkin sotatalven aikana saamamme kokemuksen, jolloin Suomen Huolto jakoi suuren määrän erilaatuisia vaatetustarvikkeita, pitää Suomen Huolto todennäköisenä, ettei siirtoväen vaatetustarvetta saada riittävästi tyydytetyksi yksinomaan Suomen Huollon toimesta, vaan että lisäksi voidaan tarvita myös valtion avustustoimenpiteitä."

Marraskuun 11 päivänä 1940 siirtoväen huollon keskus uudelleen kääntyi Suomen Huollon puoleen ja pyysi selvitystä siitä, missä määrin Suomen Huolto talven aikana voi täyttää varattoman siirtoväen vaatetuksen tarpeen.

Vastauksena mainittuun kirjeeseen Suomen Huolto 17 päivänä marraskuuta päivätyssä kirjeessä, viitaten järjestön edelläselostettuun kirjelmään, lausui m.m. että "keskusvarastoissa olevien vaatetusaineiden lisäksi Suomen Huolto on ostanut n. 3 miljoonan markan arvosta erinäistä vaatetavaraa Italiasta ja saanut Amerikan Punaiselta Ristiltä lahjaksi vaatetustarvikkeita, jotka ovat tulossa Petsamoon. Voidaan pitää myös todennäköisenä, että Suomen Huolto ostaa kotimaisista vaatetustehtaista, niinkuin tähänkin asti, jos se saa edullisia tarjouksia, tukuttain valmiita vaatetustarvikkeita siirtoväkeä varten. Suomen Huollon omissa työtuvissa valmistetaan myös vaatetustarpeita pääasiallisesti siirtoväkeä varten. Suomen Huolto voinee siis ensi talvena hyvinkin huomattavassa määrässä lievittää vaatetuksen puutetta siirtoväen keskuudessa, mutta pitää Suomen Huolto edelleenkin todennäköisenä, ettei siirtoväen vaatetustarvetta saada riittävästi tyydytetyksi yksinomaan Suomen Huollon toimesta, vaan että lisäksi voidaan tarvita myös valtion avustustoimenpiteitä."

Koska siirtoväen huollon keskus Suomen Huollon kirjeestä katsoi selville käyneen, että mainittu järjestö, ainakin toistaiseksi, on tilaisuudessa riittävästi huolehtimaan varattoman siirtoväen vaatetuksesta, ilmoitti keskus Suomen Huollolle, ettei se toistaiseksi katso tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin luvan saamiseksi käyttää valtion varoja kysymyksessäolevaan tarkoitukseen.

Tämän keskus ilmoitti lääninhallituksille tiedoksi sekä kehoitti lääninhallitusta siinä tapauksessa, että tilanne puheenaolevassa suhteessa kehittyisi kestämättömäksi, asiasta tiedoittamaan keskukselle.

Siirtoväkeen kuuluvien käsityöläisten ja pienteollisuuden harjoittajien tukemiseksi työskentelee Suomen Käsityö- ja Teollisuusliitto r.y:n asettama Käsityön ja Pienteollisuuden Huoltotoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valtioneuvosto on määrännyt professori Paavo Peron.

Toimikunta myöntää pieniä lainoja ja toimittaa edullisin vähittäismaksuehdoin koneita ja työvälineitä sellaisille, jotka jatkavat entistä toimintaansa uusilla asuinpaikoillaan. Uusien yrityksien tukemiseen toimikunta ei myönnä varoja, vaan ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka ovat luovutetulla alueella toimineiden suoranaisena jatkona. Lisäksi on huomattava, että henkilö, joka sivutoimenaan tai harrastuksenaan on tehnyt jotain käsityötä, ei toimikunnan omaksuman periaatteen mukaan voi saada siltä apua.

Kaikkiaan on vuoden 1940 loppuun mennessä myönnetty lainoja noin 900.000:-, jakautuen summa monien eri ammattien osalle. Kaikki toimikunnalle saapuneet ompelukoneet (192 kpl.) ja kutomakoneet (20 kpl.) on jo jaettu vaattureille, ompelijoille ja kutojille.

Toimikunta on tehnyt sopimuksen eri alojen liikkeiden kanssa, jotka huolehtivat edellämainittuun tarkoitukseen hankittujen koneiden jakamisesta seuraavasti:

sepille ja puusepille toimittaa koneet ja työvälineet Oy. Machinery Ab.

leipureille " " " Suomen Leipurien Tukkuliike Oy.

kirjansitojille " " "Kirjateollisuusasioimisto Oy.

kello- ja kultasepille " " " Oy. Perkko Ab.

maalareille " " " Maali Oy.

valokuvaajille " " " Suomen Valokuvaajain Oy.

suutareille " " " Nikander & Viinikka Oy.

part. ja kampaajille " " " Kähertäjäin Kauppa Oy.