9.2.1965 eduskunnassa

VUODEN 1965 VALTIOPÄIVÄIN

AVAJAISISSA

Lausun eduskunnan tervetulleeksi v:n 1965 valtiopäiville, jotka ovat viimeiset ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Hallitus on suunnitellut eduskunnalle annettavaksi monia tärkeitä lakiesityksiä.

Valtiovarainministeriössä on suoritettu perusteellista tutkimusta valtion tulo- ja menoarvion rakenteen sekä koko valtiontalouden laskentatoimen uudistamisesta. Asteittain toteutettavan uudistuksen tulee hallitus panemaan vireille v:n 1966 tulo- ja menoarvioesityksessä, jonka yhteydessä tehdään mahdolliseksi pitkäaikaisen budjetoinnin järkiperäinen aloittaminen.

Ammattikurssitoimintaa koskevan hallituksen esityksen tarkoituksena on työvoiman valmentaminen tuotannollisen toiminnan nopean kehityksen aiheuttamiin työvoiman rakennemuutoksiin.

Maatalousväestölle tärkeitä ovat hallituksen esitykset tilojen osittamisen rajoittamisesta, metsälainsäädännön uudistamisesta sekä maatalouden hintatasosta.

Vuoden 1963 valtiopäiville on annettu hallituksen esitys laiksi eräiden virastojen ja laitosten siirtämisestä Helsingin kaupungista. Tämän esityksen käsittely on vielä valiokunta-asteella. Kun rohkenen toivoa, että eduskunta hyväksyisi tämän lakiesityksen, haluan käsitykseni taustaksi esittää seuraavaa.

Kansantulomme tulee tänä vuonna olemaan noin 4000 mk (noin 1250 dollaria) henkeä kohden. Näin mitaten kuulumme parinkymmenen vauraimman maan ryhmään. Ainakin pintapuolisesti tarkastellen asemamme näyttää siis varsin tyydyttävältä.

Tämä suotuisa tulotaso on kuitenkin vain keskiarvo. Sen jakautuma kansamme jäsenten kesken on erittäin epätasainen. Jo niinkin karkea jako kuin maan jako 16 suureen talousalueeseen paljastaa aivan hämmästyttäviä tulotasoeroja. Jos merkitsemme koko Suomen keskituloa 100:lla, niin tulot henkeä kohden on Uudellamaalla merkittävä luvulla 157, mutta sen sijaan Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla suhdeluvulla 65 ja Pohjois-Savossa ja Kainuussa suhdeluvulla 67. Uudenmaan tulotaso, sen vuoksi että läänissä on runsas neljännes koko teollisuudestamme, veisi läänin maailman valtioihin rinnastettuna neljännelle tai viidennelle tilalle.

Nämä valtavat tulotasoerot maassamme osoittavat syyn, miksi väestö siirtyy ns. rikkaille alueille. Vuoteen 1990 mennessä lisääntyy väestömme noin 600 000 hengellä. Yksin Uudenmaan talousalueella tapahtuva lisäys on muuttoliikkeen vuoksi 500 000 henkeä.

Hallituksen esitys virastojen hajasijoituksesta rakentuu sille ajatukselle, että sisämaahan on voitava luoda keskuksia, jotka muodostuvat tuottaviksi, tuloa luoviksi ja työnjakoa kehittäviksi `siiliasemiksi`. Se edellyttää paitsi hallinnon ja sivistyselämän desentralisoimista myös syrjäseutujen talouselämän vahvistamista. Jos tervettä yritystoimintaa kehitysalueillamme edistetään antamalla sille tukea, joka on luonteeltaan liikkeellepanevaa, ei tuki ole jatkuvasti välttämätöntä. Alueellisen kehityspolitiikan tarkoituksena on kansantalouden voimavarojen mahdollisimman täydellinen ja tehokas hyväksikäyttö. Sen tavoitteena on, että suomalaisten elämä tässä maassa ei ole vain keskimäärin siedettävää, vaan että tämä keskiarvokin jakaantuu siedettävästi suomalaisten kesken.