IV Suomen ja Neuvostoliiton suhteet

23. Tasavallan Presidentin Neuvostoliiton televisiolle myöntämä lausunto Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 25. edustajakokouksen johdosta 3.3.1976

25. edustajakokous on herättänyt laajaa mielenkiintoa täällä Suomessa samaten kuin kaikkialla maailmassa. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen keskeisen roolin, joka Neuvostoliitolla kiistatta on tämän päivän maailmanpolitiikassa.

Huomion kohteena aivan erikoisesti ovat olleet neuvostoyhteiskunnan johtavan voiman, NKP:n korkeimman päättävän elimen, tässä historiallisessa kokouksessa tekemät päätökset. Näiden vaikutus näet heijastuu kauas laajan neuvostovaltion rajojen yli. Hyvänä esimerkkinä tästä on 24. edustajakokouksen hyväksymä rauhanohjelma, jossa maanne viranomaisille asetettiin joukko konkreettisia tavoitteita ja jonka pohjalta Neuvostoliiton, samoin kuin muidenkin sosialististen maiden edustajat, ovat voineet osallistua määrätietoisen aktiivisesti kansainvälisiin rauhanponnisteluihin. Tämän rauhanohjelman vaativat tavoitteet saavutettiin suurimmaksi osaksi hyvissä ajoin ennen parhaillaan pidettävää edustajakokouksta. Sanoisin, että tämä ei kuitenkaan ole merkinnyt yksipuolisia etuja neuvostokansalle. Olen varma, että rauhan lujittumisesta on hyötynyt koko ihmiskunta.

Suomen ja Neuvostoliiton viranomaiset olivat läheisessä yhteistyössä monien rauhanohjelmassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ajattelen tässä yhteydessä erityisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia, jonka koollekutsuminen asetettiin tavoitteeksi NKP:n 24. edustajakokouksessa hyväksytyn rauhanohjelman toisessa kohdassa. Uskon, että konferenssin historiallisen päätösasiakirjan hyväksyminen viime kesänä Helsingissä merkitsi "perinpohjaista käännettä kohti jännityksen laukeamista ja rauhaa maanosassamme". Suomessa seurataan mielenkiinnolla, millaisia arvioita parhaillaan työskentelevä edustajakokous esittää kansainvälisestä kehityksestä ja mitä ohjelmallisia päämääriä se asettaa. Olen varma, että myös jatkossa maittemme yhteistyölle rauhan lujittamiseksi mm. aseriisunnan asiaryhmään kuuluvien toimenpiteiden kohdalla tarjoutuu monia suotuisia mahdollisuuksia.

Suomen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa on kasvanut viime vuosina ennätyksellisen nopeasti. Samanaikaisesti ulkomaankauppamme yleensä on ollut suurissa vaikeuksissa, lähinnä kapitalistisen maailman talouskriisin vuoksi. Suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön kasvun taustalla on käsittääkseni ollut paitsi maittemme perinteisesti lujat ystävyyssuhteet, myös neuvostoliittolaisen suunnitelmatalouden riippumattomuus suhdannevaihteluista. Uskon, että myös nyt 25. edustajakokouksessa hyväksyttävä Neuvostoliiton kansantalouden seurava viisivuotissuunnitelma luo hyvät edellytykset maittemme taloudellisen yhteistyön jatkuvalle syventämiselle ja monipuolistamiselle.

Laajassa perustavaa laatua olevassa kansainvälisessä katsauksessaan NKP:n Keskuskomitean pääsihteeri L. I. Brezhnev esitti erittäin positiivisen arvion Suomen ja Neuvostoliiton perinteisistä hyvistä naapuruussuhteista. Tämän arvion panimme tyydytyksellä merkille ja siihen mielihyvin yhdymme.