Suomen urheilun voima on - niinkuin monet kerrat

tätä ennen on jo sanottu - maaseudulla

Piikkikenkä 25.11.1936

Siinä suhteessa Suomi eroaa edukseen Keski-Euroopan suurista urheilumaista, joissa urheilutoimintaa harjoitetaan pääasiallisesti ainoastaan kaupungeissa. Meillähän myöskin saattaisi asioita vain pinnallisesti tunteva luulla, että huippu-urheilijamme olisivat kaupunkioloissamme kehittyneitä, kun heistä suuri osa nyttemmin edustaa kaupunkilaisseuroja. Mutta asianlaitahan on miltei poikkeuksetta se, että nämä miehet ovat maaseudun kasvatteja ja vasta myöhemmin kaupunkeihin siirtyneitä.

Tämä ikäänkuin johdatukseksi, kun käymme arvioimaan maaseutuseurojemme merkitystä urheilullemme. Ilman sitä uurasta työtä, jota maaseudun urheiluseurat ovat suorittaneet, ei asemamme maailman urheilussa olisi niin korkealla kuin se nyt on. Ja kun tämä on tunnettu, on se varmaankin jokaiselle seurojen toimissa työtä tekevälle jatkuvan innostuksen lähteenä.

Inkeroisten Terho on omalta osaltaan hyvin täyttänyt paikkansa. Se on aina kuulunut seuroihin ja sen kansalliset jopa kansainvälisetkin kilpailut on aina olleet suosittuja. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta käydessäni toistakymmentä vuotta sitten seuran hyvin järjestetyissä kilpailuissa osanottajana. Lisäksi on Inkeroisten Terho järjestänyt v. 1927 Suomen murtomaajuoksumestaruuskilpailut. Edelleen seura on valppaasti ottanut osaa liiton järjestötoimintaan. Sellaiset seurat, jotka vuosikymmenen ajan jatkuvasti ovat tehneet vireästi urheilutyötä, ansaitsevat urheiluliiton taholta parhaat kiitokset ja onnentoivotukset tulevaisuutta varten. Kun seura nyt on saanut uuden seuratalon pystyyn - mikä saavutus on jälkipolvillekin näkyvä ja heitä velvoittava osoitus seuran toiminnan tehokkuudesta - voi se osaltaan helpottaa seuran työskentelyä Suomen urheilun hyväksi. Päämäärämme on sellainen jonka hyväksi kannattaa työskennellä.

Helsingissä, marraskuun 25 p:nä 1936.

Urho Kekkonen