XVIII Hänen Majesteettinsa Alankomaiden Kuningatar Julianan valtiovierailu Suomeen 3.-6.9.1974

169. Tasavallan Presidentin puhe Hänen Majesteettinsa Alankomaiden Kuningatar Julianan kunniaksi tarjotuilla juhlapäivällisillä 3.9.1974

Teidän Majesteettinne, Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne,

Vaimollani ja minulla on ilo ja kunnia toivottaa Teidät Suomen hallituksen ja kansan puolesta tervetulleiksi Suomeen.

Meille suomalaisille on mieluista nähdä Teidän Majesteettinne ja Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne vierainamme vierailulla maassamme. Olemme parhaan kykymme mukaan pyrkineet siihen, että vierailun aikana saisitte selkeän kuvan maastamme ja sen kansasta.

Vierailuni Alankomaihin vuonna 1972 on yhä elävästi mielessäni. Opimme silloin paljon Alankomaista ja saatoimme todeta miten samanlaiset tavoitteet maillamme on sosiaalisen edistyksen ja tasa-arvoisuuden, elinehtojen parantamisen ja ympäristönsuojelun alalla, muutamia tärkeitä aloja mainitakseni. Suurenmoinen vastaanotto ja loistava vieraanvaraisuus, jonka saimme osaksemme Hollannissa, teki meihin syvän vaikutuksen. Etenkään emme koskaan unohda sitä lämmintä henkilökohtaista kiinnostusta, jota Teidän Majesteettinne ja Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne osoititte maatani ja sen edustajia kohtaan.

Sekä Suomen että Alankomaiden edut edellyttävät aktiivisen osan esittämistä kansainvälisen yhteistyön piirissä. Jo se seikka, että niin monet huomattavat hollantilaiset henkilöt hoitavat tärkeitä tehtäviä eri kansainvälisten järjestöjen johtopaikoilla, on osoituksena Alankomaiden hallituksen ja kansan halusta omistautua ensiarvoisen tarpeelliseen maailmanlaajuiseen kansainväliseen yhteistyöhön.

Molemmat maat ovat perinteellisesti korostaneet kansainvälisen oikeuden merkitystä valtioiden välisissä suhteissa ja molemmat katsovat velvollisuudekseen sen edelleen kehittämisen.

Alankomaat nähdään Suomessa valtiona, joka esimerkillisellä tavalla on toiminut kansainvälisen valistuksen ja edistyksen hyväksi eikä ole kaihtanut suuriakaan uhrauksia taloudellisen ja henkisen tasa-arvoisuuden edistämiseksi maailmassa. Maanne harjoittama yhteistyö kehitysmaiden kanssa on laajuudeltaan suurempi kuin useimpien muiden teollisuusmaiden. Olen tietoinen siitä suuresta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, jota Teidän Majesteettinne on osoittanut tätä kehitysmaiden edistämiseen ja hyvinvointiin tähtäävää politiikkaa kohtaan. Alankomaiden osallistuminen kehitysyhteistyöhön on mielestäni erinomainen osoitus siitä vastuuntuntoa korostavasta kansainvälisestä näkemyksestä, joka on niin luonteenomaista Alankomaille.

Tavatessamme kaksi vuotta sitten Teidän Majesteettinne lausui, etteivät pelkästään suurvallat määrällisen vahvuutensa ja sotilaallisen voimansa perusteella ole näkyvässä asemassa kansojen yhteisössä, vaan myös moraalinen voima ja henkiset arvot määräävät maailmanpolitiikan kulkua. Mielestäni kehitys Euroopassa todistaa Teidän Majesteettinne sanat oikeiksi. En mielestäni ole väärässä, kun sanon että Suomen ja Alankomaiden kaltaisten pienten valtioiden aktiivisella panoksella on ollut eräiltä osin jopa merkittävä vaikutus viimeaikaiseen myönteiseen kehitykseen maailmanpolitiikassa, jonka ilmentymistä on meitä lähinnä Euroopassa tapahtunut jännityksen lieveneminen ja sen mukanaan tuoma, jo häämöttävä ratkaisu maanosamme turvallisuusongelmaan. Euroopan kansat tarvitsevat toisiaan. Toivottavasti konfliktien strategiasta voidaan siirtyä yhteistyön strategiaan, käyttääkseni Teidän Majesteettinne mielestäni oivallista sanontaa.

Vaikkakin Suomi ja Alankomaat pyrkivät edistämään samojen ihanteiden - rauhan, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhteistyön - toteuttamista maailmassa, ovat maamme päätyneet erilaisiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin: Suomi on puolueeton valtio, Alankomaat Pohjois-Atlantin liiton jäsen. Ratkaisujen erilaisuutta ei koskaan ole nähty esteenä maittemme väliselle yhteistyölle, vaan Suomen ja Alankomaiden suhteet ovat laajentuneet ja lujittuneet rakentuen jo vuosisataiselle yhteydenpidolle.

Suomen turvallisuuspoliittinen ratkaisu on puolueettomuus, kuten jo mainitsin. Haluan kuitenkin korostaa, ettemme ole eristäytymällä pyrkineet pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella, vaan keinomme ovat toiset: olemme resurssiemme mukaan aktiivisesti tukeneet rauhan lujittumista ja kansojen välisen yhteistyön vahvistumista. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, jonka hyväksi olemme pitkään työskennelleet, on osoittanut, että pysyviin turvallisuusjärjestelyihin Euroopassa päästään valtioiden välisten neuvottelujen ja sovittelun kautta.

Suomen ja Alankomaiden suhteet ovat hyvin vanhaa perua: jo keskiajalla tiedetään kauppaa käydyn maittemme välillä. Kauppa ja siihen elimellisesti liittyvä merenkulku ovatkin siitä lähtien yhdistäneet kansojamme ja luoneet pohjaa nykyisille kauppasuhteillemme, jotka jo monien vuosien aikana ovat kehittyneet suotuisasti. Suomen hallitus etsii keinoja maittemme välisen kaupan edelleen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Tässä mielessä toivomme, että vapaakauppasopimus EEC:n kanssa tulee esittämään merkittävää osaa.

Pyrimme antamaan Teidän Majesteetillenne ja Teidän Kuninkaalliselle Korkeudellenne kuvan maamme luonnosta, arkkitehtuurista, kulttuurista ja kansamme jokapäiväisestä elämästä. Käyntinne maamme pohjoisimmassa osassa, josta henkilökohtaisesti esitän aivan erityisen kiitoksen, tulee tarjoamaan teille tilaisuuden tutustua paitsi Lapin luontoon, jonka juuri nyt pitäisi olla parhaimmillaan, myös eräiden sellaisten eläinlajien asuinseutuun, joiden suojelemiseksi Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne on keskeisessä asemassa toiminut. Toivomme, että tulette olemaan tyytyväisiä näkemäänne, ja mieleenne jää mieluisa muisto vierailuistanne Suomeen. Olemme vilpittömästi iloisia saadessamme nyt toivottaa Teidät tervetulleiksi vieraiksi maahamme.

Pyydän kohottaa maljani Hänen Majesteettinsa Alankomaiden Kuningattaren ja Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Alankomaiden Prinssin terveydeksi sekä Alankomaiden kansan menestykseksi ja onneksi.