Vaalikelpoisuus uusien kunnallislakisäädösten perusteella määriteltynä.

Toimiminen kommunististen tarkoitusperien hyväksi tulee olemaan yleisin esteperuste.

Keskuslautakunnat tutkivat marraskuun 5 p:nä pidettävissä kokouksissa, ketkä ehdokkaat ovat vaalikelpoisia.

Maalaiskuntien Liitto on antanut eräitä yleisiä ohjeita asiassa.

Kuluvan vuoden joulukuussa toimitettavissa kunnallisvaaleissa sovellutetaan ensimmäisen kerran käytäntöön niitä vaalikelpoisuudesta ja sen tutkimisesta annettuja muutettuja säännöksiä, jotka sisältyvät heinäkuun 31 päivänä 1930 vahvistettuihin lakeihin kunnallislakien ja kunnallisen vaalilain muuttamisesta.

Kunnallislakeihin tehdyt muutokset koskevat kommunistien osanoton ehkäisemistä kunnallisten asioitten johtamiseen. Maalaiskuntain kunnallislain 10 §:ään lisättiin toinen momentti, jossa säädetään, että vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muuhun luottamustoimeen ei ole se, joka kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön tahi muuhun yhteenliittymään, joka toimii Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoittaa tällaisen toiminnan edistämistä tai tukemista välillisesti tai välittömästi, taikka joka kolmen edellisen vuoden kuluessa on työskennellyt sellaisen yhteenliittymän hyväksi tai muulla tavoin edistänyt mainittuun tarkoitukseen tähtäävää toimintaa.

Kun kunnallismiesten keskuudessa maaseudulla on esiintynyt epätietoisuutta siitä, millainen toiminta on katsottava sellaiseksi, että henkilö on sen takia menettänyt kelpoisuutensa tulla valituksi kunnallisvaltuustoon tai muihin kunnallisiin luottamustehtäviin, olemme kääntyneet Maalaiskuntien Liitossa palvelevan lakit.kand. varatuomari  U r h o  K e k k o s e n  puoleen pyytäen häneltä tietoja, millaisia ohjeita Maalaiskuntien Liitto on asiassa kunnallismiehille antanut.

- Yksityiskohtaisia ohjeita on asian luonteeseen katsoen vaikea antaa ja niinpä Maalaiskuntien Liittokin on tyytynyt huomauttamaan vain eräistä yleisistä suuntaviivoista.

- Ensiksikin, kun kyseessä on poikkeussäännös, on sitä luonnollisesti tulkittava ahtaasti. Sitä on näinollen sovellutettava vain sellaisiin tapauksiin, joissa selvästi voidaan osoittaa henkilön joko kuuluvan johonkin valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi toimivaan tai sellaista toimintaa edistäneeseen yhteenliittymään tai työskennelleen sellaisen yhteenliittymän hyväksi tai muulla tavoin edistäneen mainittuun tarkoitukseen tähtäävää toimintaa. Sellaisina yhteenliityminä, joihin kuuluminen on vaalikelpoisuuden esteenä, on sisäasiainministeriö poliisiviranomaisille lähettämässään kiertokirjeessä maininnut m.m. seuraavat: Suomen kommunistinen puolue, Suomen kommunistinen nuorisoliitto, työväen vaalikomiteat, työväen vaaliyhdistykset, työväen paikallisyhdistykset, työväen tai työläisnuorison opintoyhdistykset ja opintokerhot, Suomen työväen järjestönuorten liitto sekä valtiollisten vankien huoltoyhdistykset. Mikäli joku henkilö kuuluu tai on kuulunut johonkin näistä yhteenliittymistä, on hän vaalikelpoisuutta vailla.

- Useassa tapauksessa on tiedusteltu, ovatko Suomen Ammattijärjestöön kuuluneet osaston jäsenet menettäneet vaalikelpoisuutensa. Kun ammattijärjestöön sen kommunistisesta johdosta huolimatta aivan viime aikoihin saakka kuului huomattavasti sosialidemokraattejakin, ei ammattijärjestöön kuuluneen osaston jäseniä ilman muuta voida katsoa vaalikelvottomiksi. Sellaisessa tapauksessa tulee tarkastaa, onko kyseellinen henkilö ehkä muulla tavoin edistänyt valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaisen kumoamisen tähtäävää toimintaa ja vasta sen perusteella ratkaistava hänen vaalikelpoisuutensa. - Muullaisia ohjeita ei Maalaiskuntien Liitosta ole annettukaan.

- Ne henkilöt, jotka ovat v. 1928 toimitetuissa kunnallisvaaleissa olleet kommunistisen valitsijayhdistyksen perustajia tai ehdokkaita, on katsottava kuluvan vuoden vaaleissa vaalikelvottomiksi, koska kolmea vuotta ei ole kulunut heidän toiminnastaan, joka on edistänyt kommunistista liikettä. Sensijaan niissä kunnissa, joissa sosialidemokraateilla ja kommunisteilla on ehkä ollut sekalistoja, ei ilman perusteellista tarkastelua voida kaikkia vaaliliittoon kuuluneiden valitsijayhdistysten ehdokkaita ja perustajia katsoa vaalikelvottomiksi, ellei heidän valtionvastaista toimintaansa voida muuten osoittaa. Kun keskuslautakunnilla on käytettävissään v. 1928 vaalien asiapaperit, on niiden syytä tarkastaa ne, ryhtyessään tutkimaan näissä vaaleissa ehdokkaiksi asetettujen vaalikelpoisuutta epäilyttävissä tapauksissa.

- Toiminnan perusteella kunnallisissa elimissä, esim. valtuustossa on vaikeaa mennä vaalikelpoisuuden menettämistä toteamaan, ellei mitään muita syitä ole. Niinpä suojeluskuntamäärärahojen myöntämisen vastustaminen y.m.s. ei sinänsä merkitse sitä, että henkilö voitaisiin julistaa sen perusteella vaalikelpoisuutensa menettäneeksi.

- Vihdoin on huomattava, että kun harvassa tapauksessa voitanee todistaa, että henkilö nykyään kuuluu johonkin lainvastaisesti toimineeseen yhteenliittymään, yleisimmäksi esteperusteeksi tullee muullatavoin toimiminen kommunististen tarkoitusten hyväksi. Laissa on kuitenkin 3 vuoden aikarajoitus, jota vanhempi toiminta ei ole esteenä vaalikelpoisuudelle.

- Keskuslautakunta tutkii marraskuun 5 päivänä pidettävässä kokouksessa m.m. ovatko valitsijayhdistysten asettamat ehdokkaat vaalikelpoisia vaiko ei. Jos ne huomaavat, että yksikin valitsijayhdistyksen ehdokas on vaalikelpoisuutensa menettänyt valtionvastaisen toimintansa takia, on koko ehdokaslista hyljättävä. Hylkäämispäätös on kuitenkin alistettava asianomaisen maaherran tutkittavaksi sillä tavoin kuin säädetään kunnallisen vaalilain 12 §:ssä, sellaisena kuin se kuuluu muutettuna lailla 31/7 1930.

- Sisäasiainministeriö on poliisiviranomaisille lähettämässään kiertokirjeessa kehoittanut poliisiviranomaisia asettumaan ehdokkaiden vaalikelpoisuutta koskevissa asioissa keskuslautakuntien yhteyteen ja antamaan sekä hankkimaan niille tarpeellisia tietoja ehdokkaista. Kun keskuslautakunnalle voidaan antaa valitsijayhdistysten puolesta ehdokaslistoja vielä marraskuun 5 päivänä ennen klo 12 ja kun keskuslautakunnan pitää kokoontua vielä samana päivänä käsittelemään tehtyjä hakemuksia ehdokaslistojen ottamisesta vaalilippuun, ei keskuslautakunnille ole varattu lainkaan aikaa hankkia ehdokkaista tarvitsemiaan tietoja. Kun keskuslautakunnan seuraava kokous on vasta marraskuun 21 päivänä, joten ei aiheuta vaikeuksia, vaikka ehdokaslistojen lopullinen tarkastaminen siirtyisikin pari päivää ja kun se monessa tapauksessa saattaa olla hyvin tarpeellista, on Maalaiskuntien Liitossa asetuttu sille kannalle, että keskuslautakunnat voisivat erittäin painavien syiden vuoksi marraskuun 5 päivänä pidettävässä kokouksessa päättää ehdokaslistojen lopullisen tarkastamisen siirtää pari päivää myöhemmin pidettävään jatkokokoukseen, johon mennessä hankittaisiin poliisiviranomaisilta tietoja sellaisista ehdokkaista, joiden vaalikelpoisuus on epäilyksen alainen ja joista ei ennen ole ehditty tietoja hankkia. Pitempi lykkäys ei kuitenkaan ole puolustettavissa.

- Lopuksi lienee syytä huomauttaa, että kunnalliseen äänioikeuteen eivät kunnallislakien muutokset ole vaikuttaneet. Näinollen kommunistiseenkin toimintaan osaaottanut on oikeutettu äänestämään kunnallisvaaleissa, mikäli muuten ei ole äänioikeuttaan menettänyt. Samoin hän on oikeutettu olemaan valitsijayhdistyksen perustajana.