Herra Puhemies!

Arvoisat Suomen kansan edustajat!

Lainsäädännöstä riippuu nykyisin yhä useamman asian järjestäminen, eteenpäinmeno tai paikoilleen jähmettyminen. Lainsäädännön tasoa ja sisältöä voidaan siten hyvällä syyllä pitää yhteiskunnassa vallitsevien käsitysten sekä myös sen edistyneisyyden mittapuuna.

Eduskunta on nyt päättymässä olevilla valtiopäivillä hyväksynyt lain, jolla kumotaan 1600-luvulta peräisin oleva kuninkaallinen sääntö köyhäinsadanneksesta. Tällaisen vuosisatoja vanhan, mutta yhä käytännössä merkitystä omanneen säädöksen käsitteleminen vuoden 1980 valtiopäivillä virittää helposti mielen lainsäädäntömme nykytilan yleisempäänkin pohtimiseen.

Lakejamme on viime vuosina ja vuosikymmeninä paljon uudistettu ja korjattu. Silmäys lakikirjaan tarjoaa kuitenkin sen ehkä yllättävän havainnon, että useilla aloilla on edellen voimassa 1700- ja 1800-luvulla syntynyttä lainsäädäntöä. Nämä säädökset ovat varmaankin olleet aikanansa kelvollisia ja silloisia mielipiteitä vastaavia. Epäillä kuitenkin sopii, kuinka hyvin ne heijastavat nykyhetken ajattelua ja millä tapaa ne soveltuvat tämän päivän tarpeisiin. Sama arvelu on paikallaan myös monien sellaisten lakien osalta, jotka ovat nähneet päivänvalon tämän vuosisadan alkupuolella.

Lainsäädännön pitäminen ajan tasalla on vaativa tehtävä. Yhteiskunnan kehitys sekä muutokset ajattelutavassamme tuovat usein muassaan suuriakin lakien tarkistus- ja uudistusvaatimuksia. Myös kokonaan uuden tyyppiset säädökset saattavat osoittautua välttämättömiksi.

Helposti sanotaan, että esimerkiksi taloudelliset resurssit asettavat rajansa lainsäädäntötyön etenemiselle. Tämä pitää tietysti paikkansa, mutta elämisemme ehtoja voidaan kohentaa monella tapaa yhteiskunnan menoja lisäämättä.

Olemassa olevien tarpeiden ja käytettävissä olevien voimavarojen keskinäisen suhteen oikea ja tasapuolinen harkitseminen on eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen tehtävä. Lain säätämisessä tarvitaan monipuolista tietoa. On varmasti paikallaan nykyisestään tehostaa muun muassa tieteellisen tutkimuksen hyväksikäyttöä päätöksiä valmisteltaessa. Ehkä näin saadaan lainsäädäntökeskustelumme pohjaksi nykyistä enemmän tosiasioita luulemisen ja otaksumisen tilalle.

Uudistukset edellyttävät suunnitelmien lisäksi poliittista tahtoa. Otan vain yhden ajankohtaisen esimerkin monien joukosta. Tänään tunnustetaan yleisesti tosiasiaksi, että ympäristökysymykset vaikuttavat suuresti meidän jokaisen elämisen laatuun. Toivottavaa on, että maassamme saataisiin nopeasti voimaan ajanmukainen ympäristönsuojelulainsäädäntö, ja sen johtavana periaatteena tulisi olla luonnon omien lakien mukaisen elämänmenon hyväksyminen. Luonnon ja sen varojen käyttö yhteisiin tarpeisiin sekä yksilön oikeudet on myös voitava sovittaa yhteen kansalaisten oikeustajua vastaavalla tavalla.

Ärade riksdagsmän! Ni företräder Finlands folk. Jag tror att ni vet vad medborgarna tänker. Jag litar på er förmåga och vilja att med omsorg ta del av innehållet i lagstiftningsprojekten och noga bedöma de verkningar som olika alternativ får. Jag litar också på att ni för er del sörjer för att lagarna skrivs förståeligt och tydligt. Detta är påkallat av demokratins principer och av omsorgen om att medborgarnas rättigheter förverkligas.

Jag tackar riksdagen för det betydelsefulla arbete den har utfört riket till fromma och förklarar 1980 års lagtima riksdag avslutad.

Arvoisat kansanedustajat! Te edustatte Suomen kansaa. Uskon teidän tietävän, mitä kansalaiset ajattelevat. Luotan kykyynne sekä haluunne paneutua huolella lainsäädäntöhankkeiden sisältöön ja eri vaihtoehtojen vaikutusten punnitsemiseen. Uskon teidän osaltanne pitävän huolta myös siitä, että lait kirjoitetaan ymmärrettävästi ja selkeästi. Tätä edellyttävät kansanvallan periaatteet ynnä huolenpito kansalaisten oikeuksien toteutumisesta.