VIII Tiedotusvälineille annettuja haastatteluja

48. Tasavallan Presidentin Le Monde -lehdelle myöntämä haastattelu 30.5.1980 (otteita)

Mitä vaikutuksia on Afganistanin miehityksellä liennytykseen ja Helsingin kokouksessa tehtyihin sopimuksiin?

Afganistanin tapahtumilla ja suurvaltasuhteiden kylmenemisellä on epäilemättä - ja tämän totean valittaen - liennytyskehitystä häiritsevä vaikutus. Nykyinen kansainvälinen kriisi on selvästi lisännyt luottamuspulaa, herättänyt henkiin vanhoja pelkoja, luonut uusia huolenaiheita. Näin se on vaikeuttanut koko kansainvälistä yhteistoimintaa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Helsingissä allekirjoitettuun päätösasiakirjaan ei näillä tapahtumilla saisi olla mitään suoranaista vaikutusta. Päätösasiakirja on jokaisen osanottajamaan yhdessä hyväksymä merkittävä ja pysyvä poliittinen saavutus Euroopassa. Sen jokainen kohta on mielestäni tänään yhtä tärkeä kuin vuonna 1975.

Ajattelen tässä yhteydessä niitä kahta valtionpäämiestä, jotka tapasivat toisensa Varsovassa: vaikka onnistumisen mahdollisuus olisi vain hiuksen varassa, on mahdollisuuteen tartuttava. Asianomaisten vastuuntunnosta ja arvostelukyvystä kertoo se, etteivät he jättäneet tätä pientäkään kontaktin mahdollisuutta käyttämättä. Toivon, että heidän tapaamisellaan olisi myönteinen ja ratkaisua edistävä vaikutus. Suurvaltojen väliset eturistiriidat ovat saaneet sellaiset mittasuhteet, että nyt vaaditaan idearikkautta, jotta päästäisiin positiivisiin tuloksiin aikaa hukkaamatta.

Vaikkakin taannoittain Hampurissa pidetty tiedekonferenssi tuskin antoi konkreettisia tuloksia, olen sitä mieltä, että tulevan Madridin-kokouksen suomaa tilaisuutta on käytettävä hyväksi eurooppalaisten saattamiseksi yhteen. Vaikka Espanjassa - kuten kävi Hampurissa - saavutettavat tulokset ehkä jäisivätkin vaatimattomiksi, niin jotain konkreettista siellä olisi pyrittävä saamaan aikaan. Madridia seuraavan kokouksen järjestämistäkin olisi syytä jo ryhtyä miettimään.

Eikö Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä ole vakavan konfliktin mahdollisuus Iranin tapahtumien valossa?

Tätä ei voida täysin jättää pois laskuista. Niin äärimmäisen vakava on kansainvälinen tilanne. Luotan kuitenkin jatkuvasti siihen, että Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat ovat selvillä tilanteeseen sisältyvistä vaaroista, tuntevat vastuunsa ja tietävät, mitä seurauksia suoranaisella suurvaltakonfliktilla meidän maailmassamme olisi. Vaikka myönnänkin Iranin tilanteen äärimmäisen vakavuuden, toivon olevani oikeassa uskoessani, että suurvaltaselkkauksen todennäköisyys on kuitenkin suhteellisen pieni.

Onko mahdollista samanaikaisesti turvata sekä Idän ja Lännen välinen liennytyskehitys että ihmisoikeuksien kunnioittaminen kaikkialla?

En näe mitään periaatteellista ristiriitaa liennytyskehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen välillä. Liennytyskehityksen säännöt ovat niin sanoakseni saaneet ilmaisunsa Helsingin päätösasiakirjassa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on sen mukaisesti eräs valtioiden välisiä suhteita säätelevistä periaatteista. Vaikka päätösasiakirjan toimeenpano ja tulkinta on poliittisten järjestelmien erilaisuuksiin liittyvistä luonnollisista syistä aiheuttanut erimielisyyttä, se kokonaisuutena on edelleenkin hyväksytty ETYK-maiden yhteistyön pohjaksi.

Te olette Presidentti U.K. Kekkonen nyt henkilökohtaisesti vaalinut maanne kohtaloa neljännesvuosisadan ajan: mitä ominaisuuksia tulisi olla sillä henkilöllä, joka jonain päivänä joutuu jatkamaan tätä työtä?

Aimo annos tervettä järkeä, poliittista kokemusta sekä ulkopoliittisten realiteettien tajua. - - -

Suomen ja Ranskan välisten suhteiden taivas on pilvetön. Näin poutasään vallitessa, mitä odotuksia Teillä Herra Presidentti on presidentti Giscard d`Estaing`in valtiovierailun suhteen?

Toteaisin tässä vain lyhyesti kuinka hyvät ja myönteiset ovat Suomen ja Ranskan välillä vallitsevat suhteet ja kuinka suuresti arvostamme sitä, että Ranskan Tasavallan Presidentti saapuu vierailulle luoksemme tutustuakseen henkilökohtaisesti niihin näkemyksiin, jotka ovat oman politiikkamme perustavia tekijöitä ja jotka yhdistävät maitamme.

Toivon, että presidentti Giscard d-Estaing, hänen seurueensa ja mukana seuraavat Ranskan julkisen sanan edustajat voivat vierailunsa aikana mahdollisimman monipuolisesti tutustua Suomeen, tähän pieneen ja Ranskalle ehkä suhteellisen etäiseen maahan. Toiveeni on myös, että heille jäisi selkeä kuva Suomen asemasta Euroopassa. Odotan suurella mielenkiinnolla keskusteluja Ranskan Presidentin kanssa, jonka henkilökohtaisia ominaisuuksia, kokemusta ja keskeistä asemaa kansainvälisessä politiikassa suuresti arvostan. Uskon, että Suomella ja Ranskalla on eurooppalaisina valtioina monia yhteisiä intressejä. Tärkeää on myös, että Suomen kansa oppii vierailun yhteydessä ymmärtämään Ranskaa ja tämän suuren eurooppalaisen kansakunnan poliittista, taloudellista sekä sivistyksellistä merkitystä nykyhetken maailmassa.