KANSALAISTEN LUOTTAMUS VAKAUTTAMISPOLITIIKAN EDELLYTYS

    Puhe Säkylässä 24. 11. 1951.

    Syksyllä 1951 aikaansaadun vakauttamisohjelman yksityiskohtia arvosteltiin ankarasti eräiden piirien taholta. Kekkosen II hallituksen pääministeri vastaa oheisessa puheessa arvostelijoille ja korostaa kansalaisten luottamuksen ylläpitämisen tärkeyttä, jotta tarkoitettu lopputulos saavutettaisiin. Myöhempi kehitys vahvistikin pääministerin väitteen, että vakauttaminen onnistuu, sillä syksyn 1951 ohjelma lopetti sodan jälkeen lähes yhtämittaisesti vuoteen 1951 jatkuneen inflaation.

    Linnarauhalla ja sitä seuranneella hallitussopimuksella sekä niillä toimenpiteillä, joita hallitussopimuksen toteuttamiseksi on suoritettu, on ollut yleistä kansalaismielialaa rauhoittava merkitys. Kansalaiset kautta maan ja kaikissa yhteiskuntaluokissa ovat tulleet vakuuttuneiksi siitä, että hallituksella on vakaa, vilpitön tahto rahan arvon säilyttämiseen ja talouselämän tasapainoon saattamiseen. Taloudellisten asiain yhteydessä tavataan usein sanoa, että niiden menestyksellinen hoito on tärkeältä osalta mielialakysymys, so. että tietyn taloudellisen suunnitelman onnistuminen riippuu siitä, miten suuri yleisö suhtautuu tähän suunnitelmaan, ottaako se sen suopeasti vai epäsuopeasti vastaan ja ennen kaikkea uskooko se tuon suunnitelman onnistumiseen. Kun tästä näkökulmasta tarkastelemme hallituksen vakauttamisohjelmaa, on sanottava, että se on eri kansalaispiireissä otettu vastaan suurella myötämielisyydellä. Siihen on monia syitä. Maassa on kyllästytty inflaatiopolitiikkaan, kun on havaittu, että rahan arvon aleneminen ei tuo mukanaan parantunutta elintasoa, päinvastoin se syö vanhat säästöt. Monien vaikeuksien jälkeen syntynyt poliittinen yhteistyö vakauttamisen toteuttamiseksi on herättänyt luottamusta siihen, että edellytykset taloudelliselle tasapainolle ovat olemassa ja että ne käytetään hyväksi. Valitettavasti valtiosääntöömme ei sisälly kansanäänestysmenetelmää. Jos nyt suoritettaisiin maassa kansanäänestys siitä, onko taloudellinen vakauttaminen toteutettava hallitusohjelmassa sovitulla tavalla, olen varma siitä, että kansakunnan valtava enemmistö yli puoluerajojen antaisi hallituksen ohjelmalle kannatuksensa. Sillä kun toisena vaihtoehtona olisi inflaation todellinen irtipääsy, rahan arvon hillitsemätön huononeminen ja taloudellinen sekasorto, mitkään edesvastuulliset piirit eivät voisi vakauttamisohjelmaa vastustaa. Tiedämme hyvin, että on olemassa henkilöitä, jotka näkemättä metsää puiden vuoksi tuomitsevat koko tasapaino-ohjelman jonkin sen yksityiskohdassa havaitsemansa kauneusvirheen takia. Olemme myös nähneet, että jotkut hallituspuolueidenkin jäsenet ovat olleet valmiit hylkäämään jonkin tasapaino-ohjelmaan sisältyvän, heille epämieluisen yksityiskohdan, vaikka tietävät, että tuon yksityiskohdan hylkäämisen mukana kaatuisi koko hyvä yritys tasapainon luomiseksi. Mutta jos he esim. kansanäänestyksessä joutuisivat valitsemaan vakauttamisohjelman kaikkine yksityiskohtineen tai taloudellisen kaaoksen välillä, on täysin selvää, että he palaisivat hallituksen linjoille.

    Arvostellessaan tasapaino-ohjelmaa tietyt oikeisto-opposition edustajat väittävät, että tämä yritys epäonnistuu, koska ohjelma ei kulje heidän talouspoliittisten käsitystensä mukaan. Tällainen propaganda on nykyisessä tilanteessa vaarallista ja edesvastuutontakin. Mainitsin edellä, miten ratkaiseva merkitys talouspoliittisen suunnitelman onnistumiselle on siinä, että yleinen mielipide hyväksyy ja luottaa sen toteutumiseen. Sen vuoksi ainakin sellaisten piirien taholta, joiden parissa toivotaan vakauttamispolitiikan onnistumista, odottaisi tukea hallituksen toimenpiteille, kun sielläkin on tiedossa, että jos nämä toimenpiteet epäonnistuvat, muuta ja parempaa ei voida tilalle osoittaa. Kuten eräässä eduskuntalausunnossani mainitsin, talouspoliittiselta suunnitelmalta vaaditaan sen asiallisesti mahdollisimman moitteettoman sisällyksen lisäksi sitä, että se on toteuttamiskelpoinen. Tämän jälkimmäisen puolen unohtavat ne, jotka "satojen vuosien kokemukseensa" vedoten tuomitsevat hallituksen ohjelman jonkin sen vähemmän onnistuneen yksityiskohdan vuoksi. Kyllä nuo heikot renkaat tiedettiin ohjelmaa laadittaessa, mutta pitkällisten neuvottelujen kautta päästiin myös selville, millaisena ohjelma voidaan toteuttaa ja millaisena se taas kaatuisi ennen kuin vakavaa yritystäkään saadaan alulle.

    Tilanne maassa on parin kuukauden aikana kehittynyt sikäli otolliseen suuntaan, että nyt ei enää tarvitse kysellä, onnistuuko vakauttaminen vai ei. Kansa on vastannut tähän kysymykseen: vakauttaminen on jo onnistunut. Siitä on hyvänä todisteena säästöjen ilahduttava lisääntyminen.