Kirje E. E. Kailalle 20.4.1928

H.V.

Valitettavasti sain vasta tänään kirjeesi, joka oli pantu jo t.k. 7 päivänä postiin. Se oli riippunut AKS:n seinällä, mutta kun AKS on auki 11-3 ja minä työssä 10-4, niin en ole päässyt siellä käymään, ennenkuin taas pitkästä aikaa nyt lauantaina. Vastauksemme kirjeeseesi tulee myöhään, kenties liian myöhään, mikäli olet toisilta saanut tietoja.

Kysyt lähtöämme Ylioppilaslehdestä. Mikäli muistanet tulin Y:lehteen ikäänkuin hätävaraksi, kun Pakaslahti lähti pois ja ei ollut miestä tilalle, kun Jalantikaan ei ollut valmis vielä viime vuonna. Nyt Jalanti valmistui, minä olen siis vapaa, täyttänyt tehtävänsä. Aholle taas on hyvä, että hän lähti. Hänen lukunsa kärsivät Y:lehdessä olosta. Olin sen huomannut jo aikoja sitten ja sopinut hänen kanssaan, että lähdemme yhdessä. Toivon hartaasti, että Aho nyt saisi tutkintonsa vuoden kuluessa suoritetuksi. Hän on lopultakin pystyvä poika ja tekee taiteilijain piirissä hyvää työtä suomalaiskansallisena miehenä. Turja taas on raskaasti lopputenteissä kiinni, oli erota jo viime lukukauden lopulla, mutta saimme jäämään. Lisäksi Jalanti ja hän eivät sympatiseeranne. Turja kertoi, että Jalanti on arvostellut varsin ankarasti hänen pakinoimistaan ja pakinoitaan. Parasta siis lähteä. Mitään suunta- tai henkilöriitaa tämä ei tiedä. Olemme miehissä tämän suunnitellut, Pakaslahti, Jalanti ja minä. Kysymys minun seuraajastani on ollut esillä AKS:n hallituksessa.

Minun olisi oikeastaan pitänyt päästä eroon jo aikaisemmin, sillä olin ajatellut tähän kevääseen lopettaa kandidaattitutkinnon, joka on venynyt vuodesta toiseen. Mutta piti odottaa Jalannin valmistumista, joten voi käydä, että saan vielä ensi syksynä kandidaattiani havitella.

Niinkuin sanottu, mitään ulkonaista tai sisäistä skismaa ei tämä vaihdos kanna edellään; minun asevelvollisuusaikani Y:lehdessä loppui: 1 vuosi 1 kuukausi.

Kirjoitit Y:lehteen "yleiskulttuuri"-asiasta hyvän ja voimallisen kirjoituksen. Se artikkeli, jota vastaan hyökkäsit, oli Ahon kirjoittama. Hän lupasi yksityisesti Sinulle asiasta kirjoittaa, ja vastasi Y:lehdessä. Kyllä minä olen tullut huomaamaan Ahon rehellisesti suomalaisesti ajattelevaksi mieheksi; se että hän kirjoitti paheksumasi artikkelin johtui, että hän käsitteli asiaa sikäli yksipuolisesti, ettei ottanut ylioppilaiden aatteellisia harrastuksia huomioon. Mutta mielestäni se johtoajatus, jonka hän esitti, on oikea, kun se nostetaan kansallisesti ajattelevalta pohjalta.

A.K-S:sta en valitettavasti isoja tiedä. En ole siellä ehtinyt käymään ja luvut vievät illat, etten tapaa poikia, joskus Pakaslahden. Olen vain kuullut, että asiat siellä eivät ole hyvin, painavimpana syynä sihteeripuute. Kykenevä, tolkku ja asiallinen sihteeri, siinä elinkysymys AKS:lle.

Pian tulet taas tänne ja otat käsiisi A.K.S:n. Sinua se kaipaa. Minä uskon, että pojissa on innostusta, kun vain kokoava johtaja saadaan, mies johon pojat luottavat. Kyllähän Helanen puhuu hyvästi, kyllähän Kantele järjestelee, mutta tuntuu kuin pojat ajattelisivat: he ovat yksi meistä. Kenties luonnehdin väärin, mutta tosiasia on, että Sinua tarvitaan. Tervetuloa.

Kunnioittavat terveiseni rouvallesi.

Ja ryssän vihassa Sinulle veljesi Urho K.