Uusi huoneenhallitus.

Isänmaamme on vastakohtaisuuksien maa ja manner. Vaalien yhteydessä se taas kerran on saatu merkitä aikakirjoihin. Vaalitulosten selvillesaanti nimittäin sujui perinteiden mukaan kiukustuttavan pitkäpiimäisesti, herättäen kummastelevaa hilpeyttä niissä maissa, joissa vaalitulokset ovat selvillä ennen vaalien jälkeisen päivän aamunkoittoa. Mutta vaalien johdosta aiheutuneen hallituspulan ratkaisemisessa sitävastoin oli yllä suorastaan raisu vauhti - tällä kertaa. Tuskin oli näet lopulliset vaalitulokset saatu selville ja porvarillisten puolueiden todettu vaaleissa voittaneen peräti 7 paikkaa, kun maahan muodostettiin puhtaasti sosialidemokraattinen hallitus. Se oli suoritus, jolle yksin teknillisen toimeenpanonkin vuoksi on nostettava hattua, vieläpä korkealle, sillä hyvinhän meillä on muistissa pitkät hallituspulamme, joista ennätys on Pekkalan hallituksen hajoamisesta alkaneella kriisillä, mikä 40 päivää kestettyään johti uudelleen väkisten kiinnikurottuun Pekkalan hallitukseen, Pekkala redivivus. Tätä taustaa vastaan katsottuna on sanottava, että sosialidemokraattien ravakka tahti hallituspulan ratkaisemisessa oli tavanomaiselle poliittiselle nuhjailullemme täydellisesti vieras ilmiö, minkä takia se niin täydellisesti yllättikin ei ainoastaan SKDL:n ultimaatuminikkarit vaan myöskin vaaleissa voittaneet maalaisliittolaiset.

Kuten eräässä aikaisemmassa katsauksessamme mainitsimme, oli sillä voimienkoetuksella, mikä suoritettiin Leino-jupakan yhteydessä, suuntaa määräävä merkitys. Jos silloin olisi annettu myöten SKDL:n ulkoparlamentaarisille vaatimuksille, olisi vaalien jälkeen, joissa SKDL:n tiedettiin häviävän, saatu käydä luja taistelu vaalien osoittamien voimasuhteiden mukaisesti kokoonpannun hallituksen puolesta SKDL:n rohmuilua vastaan. Nyt se tuli käydyksi jo ennen vaaleja ja SKDL:n häviö siinä taistelussa aiheutti sen, että heidän taktillinen asemansa hallitusneuvotteluissa oli heikompi kuin jos tätä vaalien edellä suoritettua etuvartiokahakkaa ei olisi ollut. Heillä ei enää ollut käytettävänään sitä asetta, jolla he aikaisemmin olivat yhteiskuntaa uhanneet ja lyöneet, nimittäin korpilakkoja, sillä se ase oli Leino-kriisin aikana osoittautunut tehottomaksi. Ja niinpä saattoi Karl-August Fagerholm yhtyä Johan Ludvig Runebergin säkeisiin, jotka hän alkukielellä tuntee tietenkin paremmin, mutta jotka suomeksi kuuluvat vanhan käännöksen mukaan:

"Rajevskin tulet ei voi enää kauhistaa, pelätty, kuulu nimens` sammua nyt saa, se tenhoaan ja voimaansa on vailla."

Tämä oli korpilakon kohtalo, korpilakon, josta kommunistit vielä 1946 kirjoittivat, että se on `kappale perustuslakia`.

Kun SKDL:llä oli vaatimuksia, jotka ylittivät sen osuuden, minkä vaalit tälle ryhmälle olivat antaneet, ja kun kompromissiakaan ei näyttänyt olevan saavutettavissa, oli hallituspula ratkaistava muuta tietä, sillä hallitus pitää maassa olla eikä Pekkalan väsynyttä hallitusta enää ollut oikeus rasittaa. Hallituksenmuodostajalle jäi varsinaisesti kaksi tietä jäljelle: joko puhdas sosialidemokraattinen hallitus tai kokoomushallitus yhdessä maalaisliiton kanssa. Vastoin sitä kuvitelmaa, mikä saattoi olla vaaleissa voittaneella maalaisliitolla, sosialidemokraatit valitsivat puhtaan linjan ja muodostivat puoluehallituksen. Sillä on se kieltämätön heikkous, että se on vähemmistöhallitus, mutta sen voima on sitä vastassa olevan enemmistön heterogeenisuus. Kuta lujemmin kommunistit hyökkäävät hallitusta vastaan, sitä mieluisammaksi se tulee porvareille, näin ovat sosialidemokraatit arvatenkin laskeneet, eivätkä suinkaan turhaan. Sellaista yhteisrintamaa, joka ulottuisi oikealta ja keskustasta yli sosialidemokraattien päiden kommunisteihin saakka, ei hallituksenkaatamismielessäkään ole helppoa rakentaa, ja siihen perustuvat sosialidemokraattien toiveet hallituksensa mahdollisuuksista. Ne toiveet ovatkin niin lujasti reaalisella pohjalla, että ellei hallitus saavuta pitkää ikää, on syynä ilmeisestikin se pääministerin lupaus, että ovi on jätetty raolleen niiden sisäänastua, jotka uhmamielin ovat hallituksesta jääneet pois. Ei olisi lainkaan ihme, jos äärimmäinen vasemmisto ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja pyytäisi saada tulla sisälle raolleen jätetystä ovesta hallitustuoleille, jotka heille luovutetaan. Sillä kommunistimme ovat nähneet, että heillä ei enää tässä maassa ole käytettävissään sellaisia voimakeinoja, joilla he voisivat vaatia ja saada itselleen enemmän vaikutusvaltaa kuin vapaat vaalit ja parlamentaarisen pelin säännöt heille antavat. Tällaisen kokemuksen jälkeen saattaa tosiasioihin nojaava politiikka havaita parhaaksi alistua pieneen nöyryytykseenkin, koska se on parempi kuin pään jatkuva seinään lyönti. Mutta varmaa on, että ennen tätä nöyrtymistä koetetaan kaikki muut keinot verta tihkuvista julkilausumista lähtien, joilla on jo aloitettukin. Saa nyt nähdä, onnistuvatko SKDL:n johtajat saamaan sellaisen avun, joka kohottaa heidät vallan ihanuuteen.

Hallituksen muodostamisessa sille pohjalle, josta on edellä ollut puhe, on kieltämättä tullut esille sosialidemokraattien rohkeaa laskelmointia, ja meidän tulee vain toivoa sitä, että siinä ei ole ollut uhkarohkeutta. Se ajankohta, jota maailmassa eletään, ei ole sovelias väärille taktillisille laskelmille. Maan edun kannalta olisi varmaankin paras mahdollinen tie, että päästäisiin enemmistöhallitukseen, jossa tulisi esille olemassaolevat parlamentaariset voimasuhteet. Eikä tällöin ole myöskään unohdettava sitä erittäin merkittävää seikkaa, että vaaleissa porvarilliset puolueet voittivat vasemmistolta paljon puhuvat 7 edustajanpaikkaa. Jollei tämä seikka voi tulla esille hallituksen kokoonpanossa, panee se maan hallituksen, olipa se minkävärinen tahansa, kuitenkin aina muistamaan, että eduskunnassa on suhteellisen voimakas porvarillinen enemmistö. Se enemmistö lopultakin määrää maan asioista eikä ratkaisevaksi sittenkään muodostu taktikointi hallitusta muodostettaessa, olipa se kuinka pikkuovelaa ja menestyksellistä tahansa. Nykyisen hallituksen päämies ja hallituksen takanoleva ryhmä ovat siksi hyvin kirjansa lukeneet, että he tämän oivaltavat. Maa saa siis olla huoleton, tämän hallituksen taholta ei ryhdytä toimenpiteisiin, joilla pyritään enemmistö pakottamaan vähemmistön tahdon alle.

Veljenpoika.