Tulevan kesän tärkeimmistä urheilutapahtumista.

Urheilujaoston puheenjohtaja, lakit. kand., varatuomari Urho Kekkonen on toimituksen pyynnöstä laatinut lehdellemme selonteon tulevan kesän tärkeimmistä urheilutapahtumista, ulkomaisista edustusmatkoista j.n.e. Julkaisemme kirjoituksen alempana.

Edessäolevan kesäurheilukauden huomattavimmaksi tapaukseksi meillä muodostuu ehdottomasti syyskuun 7 ja 8 päivinä Helsingissä suoritettava

Ruotsi-Suomi-maaottelu.

Tukholmassa kärsityn kirvelevän häviön jälkeen suomalainen urheiluväki toivoo sydämestään sinivalkoisten värien voittoa lähestyvässä suurkamppailussa ja suomalaiset urheilijat valmentautuvat otteluun hartaudella ja kaikessa totuudessa. Koko alku- ja keskikesän urheilutoiminta on haluttu järjestää silmälläpitäen syyskuun maaottelua. On tärkeää, että urheilijoita, jotka saattavat tulla kysymykseen maaottelumiehistöä valittaessa ei alku- ja keskikesän kilpailuilla saateta ylikuntoon, vaan urheilu- ja kilpailuohjelma tulevan kesän ajaksi olisi saatava järjestetyksi sellaiseksi, että miehemme olisivat mestaruuskilpailujen ja maaottelun aikoina parhaassa vireessä.

Kun urheilijoiltamme näin ollen vaaditaan, että he ovat parhaassa kunnossaan *vasta* syyskesällä tai *vielä* syyskesällä, vaatii se jokaiselta urheilijalta ymmärtäväistä ja harkitsevaa valmentautumista ja kilpailemista. Olympialaiskesinä on urheilijaimme pitänyt päästä nopeasti kuntoon, tänä kesänä ovat vaatimukset toiset ja sen vuoksi ei liene liian aikaista tästä seikasta urheilijoillemme huomauttaa. Tällä ei suinkaan ole tarkoituksena kehoittaa laiskotteluun ja välinpitämättömyyteen - päinvastoin. Jokaisen Suomen urheilijan velvollisuus on tarmokkaasti, tehokkaasti ja taitavasti valmentautua tulevan kesän suurkamppailuja varten, mutta paikallaan on nyt kuitenkin huomauttaa siitä kuntoutumisvaatimuksen erilaisuudesta, mikä tänä kesänä on asetettava esim. viime kesään verrattuna. Vaatimuksen toteuttaminen ei tiedä kuitenkaan kevätharjoitusten laiminlyömistä, vaikka niissäkin voisi moni mies "kiiruhtaa hitaammin" kuin viime vuonna. Pääasia vain on, että ylikuntoutumista visusta vältetään. Syyskuussa tarvitaan parhaat poikamme kipeästi viimeiseen mieheen saakka loistokunnossa ja jokaisen velvollisuus on huolella ja järjellä valmentautua, nyt kuten aina.

Meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa maaottelu.

Mutta siihen vaaditaan jokaisen kelpo urheilijamme myötävaikutusta. Ja koko maan urheiluväen myötävaikutusta. Maaottelujoukkue muodostetaan kesän kuluessa kuntoutuvien ja huippukuntoon hioutuvien hyvien urheilijain suuresta joukosta. Kukaan mahdollinen ei ole oikeutettu heittämään kirvestä kaivoon. Mutta mukaanjoutuvia ei toiselta puolen saa liialla tohinalla ja joutavalla hälyllä hermostuttaa jo ennen otteluja. Hermovoimien kerääminen ja säilyttäminen on monelle miehelle melkein yhtä tärkeää kuin varsinainen ruumiillinen kuntoutuminen. Jokainen suomalainen joka toivoo maamme voittoa, on velvollinen olemaan saattamatta tuleen joutuvien miestemme hermoja sellaisiksi, että ne eivät kestä ratkaisevan hetken jännitystä. Pois siis turha ja tarpeeton häly, tilalle uuras ja harras työ, järjellä ja innolla suoritettava valmentautuminen ja asianharrastavien myötätuntoinen suhtautuminen niihin miehiin, jotka kantavat maaottelupäivien helteen.

Urheiluedustus ulkomailla

on - syyskuun maaottelu kiikarissa - haluttu alku- ja keskikesällä rajoittaa niin vähiin kuin on kohtuullista. Edustusmatkoja ei kuitenkaan kokonaan ole kielletty, vaan yksityisissä tapauksissa tullaan kilpailulupia myöntämään. Sen lisäksi on päätetty lähettää

urheilujoukkue Unkariin, Italiaan ja Itävaltaan.

Unkarilaisten kanssa on yksityisillä tahoilla ja virallisestikin ollut puheena maaottelun järjestäminen Unkarin ja Suomen välillä. Ajatus on otettu suomalaisten urheilumiesten puolelta vastaan poikkeuksettoman myötämielisesti, mutta ylläviitatuista syistä ei ole katsottu voitavan järjestää maaottelua täksi kesäksi, kuten unkarilaisten tarkoituksena lienee ollut. Sensijaan on tarjouduttu lähettämään Unkariin 5-8 miestä käsittävä urheilijajoukkue ja kun Unkarin Urheiluliitto on ottanut tarjouksen vastaan, tullaan Suomesta kesäkuun 16 päivänä Budapestissa pidettäviin kansainvälisiin kilpailuihin lähettämään 5-8 miestä, joista pari heittäjää, kenties yksi hyppääjä ja loput keski- ja pitkienmatkojen juoksijoita. Asia on näin valmiiksi ratkaistu, yksityiskohtaisempiin toimenpiteisiin ei vielä ole ryhdytty. Miesten valinta tullaan suorittamaan keväällä hyvissä ajoin viime kesän ja tulevan kevään saavutuksia silmälläpitäen.

Italiaan pyydettiin myöskin urheilijoitamme. Kun osa Budapestin joukkueesta on katsottu ilman suurempaa vaivaa voitavan lähettää jatkamaan matkaansa Italiaan, on päätetty, että 3-5 suomalaista urheilijaa käy Italiassa kilpailemassa. Perillä lienee aikomus järjestää kahdet kilpailut. Ja niiden jälkeen poikamme palaavat suorinta tietä omalle maalleen. Se osa joukkueesta, joka lähtee paluumatkalle Budapestistä, poikkeaa Wieniin ja kilpailee siellä itävaltalaisten järjestämissä kilpailuissa.

Tässä onkin nyt tiedossa oleva ohjelma osanotoksi ulkolaisiin kilpailuihin. Lisäksi tulevat suomalaiset ylioppilasurheilijat mieslukuisina ottamaan osaa Kielissä kesäkuun 15-16 päivinä pidettäviin pohjoismaalais-saksalaisiin ylioppilaskilpailuihin.

Ei pitkän aikaa sitten

lähetti Ranskan urheiluliitto meille maaottelutarjouksen.

Maaottelu piti heidän ehdotuksensa mukaan suorittaa kesäkuun 2 päivänä Pariisissa. Kun ranskalais-suomalaiset urheilusuhteet ovat aina olleet mitä parhaat, ei ranskalaisten tarjousta mielellään olisi tahdottu hyljätä, mutta meidän pohjoisiin oloihimme katsoen ehdottomasti liian varhainen aika, johon mennessä kelvollista, hyvin valmennettua maaottelujoukkuetta tuskin olisimme voineet saada kokoon, pakotti urheilujaoston johtokunnan hylkäämään maaotteluehdotuksen siinä muodossa kuin ranskalaiset sen olivat tehneet. Ulkomaisen urheilumaineemme säilymisen kannalta katsottiin välttämättömäksi, että kun me käymme maaotteluun niin yllättävän voimakkaaksi kehittyneen urheilumaan kanssa kuin Ranska on, niin meillä pitää olla kentälle vietävänä paras mahdollinen joukkueemme, ja sellaista ei kesäkuun alkuun olisi voitu saada kokoon. Luonnollisestikin syyskuussa pidettävä Ruotsi-Suomi-maaottelu oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Ranskan ottelusta kesäkuussa oli luovuttava.

Kun urheilujaoston johtokunnan mielestä kuitenkin oli tärkeää, että Ranskan ehdotusta ei ilman muuta hyljättäisi, päätettiin ranskalaisille ehdottaa, että *maaottelu pidettäisiin vasta syyskuun 29 tai lokakuun 6 päivänä.* Ranskalaisille tämän ajan pitäisi sopia, sillä heidän muut maaottelunsa tulevana kesänä suoritetaan: Englantia vastaan kesäkuun 28 päivänä Pariisissa, Italiaa vastaan elokuun 11 päivänä Italiassa ja Saksaa vastaan syyskuun 1 päivänä Saksassa. Näiden otteluiden ei pitäisi estää ehdotettua Ranska-Suomi maaottelua myöhemmin syksyllä. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että vuonna 1922 suoritettiin Ranska-Suomi-maaottelu Pariisissa syyskuun 23 ja 24 päivinä.

Suomalaisten kannalta katsoen aika ei sittenkään ole kaikkein sopivin, joku miehistämme jo saattaa olla ylikunnossa ja syksykauden vilkkaaseen kotimaiseen urheilutoimintaan matka saattaa tehdä aikamoisen loven. Kuitenkin aika lienee edullisempi meille kuin kesäkuun 2 päivä, jolloin pidettävään maaotteluun urheilujaoston johtokunnan enemmistö parhaalla tahdollakaan ei katsonut voivansa suostua. Ranska-Suomi-maaottelu on suunniteltu suoritettavaksi verrattain suppealla ohjelmalla, yksipäiväisenä.

Maaotteluohjelma.

tulevia kesiä varten pitäisi hyvissä ajoin valmistaa ja vahvistaa. Terve urheiluolojen ohjaaminen vaatisi ehdottomasti, että tulevat maaottelut ovat kiinteästi päätetyt jo edellisenä vuonna, tai että ainakin periaatteellinen päätös niistä on olemassa. Se vaikeus, mikä jaostojohtokunnalla on ollut Ranskan ehdotuksesta päätettäessä - käsi käski, toinen kielsi - johtaa siihen, että tulen esittämään johtokunnan harkittavaksi, eikö ole syytä, että ensi kesänä Viipurissa pidettävillä Jaostopäivillä keskustellaan ja päätetään vuoden 1930 maaotteluista. Lähinnä tulevat tällöin ymmärtääkseni kysymykseen maaottelut Unkarin ja mahdollisesti Ranskan kanssa, mikäli Ranska ei katso voivansa suostua ensi kesää koskevaan ehdotukseemme. Saksasta kuuluu myös ääniä, että Saksa-Suomi-maaottelu pitäisi järjestää, mutta asiaa on täällä verrattain vähän pohdittu. Vuodeksi 1931 on jo sovittu maaottelu Ruotsin kanssa.

Lopuksi saanen lausua erään ajatuksen, joka on sellainen kuin hyvät ajatukset yleensä: se on vanha ja monasti mainittu. Mutta olen ollut ymmärtävinäni että viime aikoina sen oikeutus on eräillä tahoilla tahdottu saattaa kysymyksenalaiseksi. Olen nimittäin sitä mieltä, että sopivien maaottelujen avulla ja niiden antaman innostuksen nojalla voimme huomattavasti edistää kotimaista urheilutoimintaamme, edistää ja syventää sitä.