Piirejä ja tahoja.

Vaikka poliitikot käyttävät sanoja aseinaan ja esittävät kaunopuheisia vuodatuksia niistä asioista, jotka he katsovat asiallisiksi tuoda julkisuuteen, ovat he loppujen lopuksi hyvinkin vaiteliasta ammattikuntaa. Vaikenemisen syyksi katsotaan jo sekin, ettei jonkin asian saattaminen julkisuuteen hyödytä vallassa olevaa suuntausta, joskaan vahingollisiakaan seurauksia ei ole nähtävissä. Asiat ovat useinkin keskeneräisiä, sillä politiikan alalla ne harvoin tulevat valmiiksi. Epämiellyttävien seikkojen julkituominen on taas opposition kekseliäisyydestä riippuvaa. Salaperäinen vaikeneminen ja oraakkelimaiset vastaukset synnyttävät poliittisen spekulaation, joka versoo rehevänä johtavien valtiomiesten läheisyydessä sekä maailman poliittisissa keskuksissa.

Tarkkaavainen lukija, joka lukee sanomalehtien sisä- ja ulkopolitiikkaa käsitteleviltä sivuilta muutakin kuin pelkät otsikot, havaitsee pian joutuneensa piirien ja tahojen noidankattilaan. On poliittisia piirejä, asioista perillä olevia piirejä, ulkoministeriötä lähellä olevia piirejä ja varmoja tahoja. Otsikoiden yksinkertaistettu selvyys on hävinnyt nopeasti, sillä otsikoissa tuodaan useinkin esille vain asia, mutta ei sen alkulähdettä.

Lukija havaitsee pian, että hyvin vähäinen määrä tietoja on saanut alkunsa niistä lähteistä, joista uutisessa puhutaan. Pääministeri on vaiennut, mutta sen sijaan häntä lähellä olevat piirit puhuvat. Viralliset piirit ovat hiljaa, mutta sen sijaan käytännöllisesti katsoen kaiken muun käsittävät epäviralliset tahot tuovat esiin varman käsityksensä siitä, mitä on tapahtumassa. Eräät tiedot ovat saaneet alkunsa asioista perillä olevista piireistä. Julkaistaanko sitten päinvastaistenkin piirien käsityksiä? Kaikilla ilmaisuilla on yksi yhteinen piirre. Ne haluavat osoittaa, ettei uutisessa kerrottu asia ole kotoisin alkuperäisestä ja asian todellisen laidan parhaiten tietävästä lähteestä, vaan jostakin muualta. Yhteisyys loppuu kuitenkin pian, jos ryhtyy luokittelemaan näitä piirejä ja tahoja sen mukaan, millainen paino ja merkitys niistä alkunsa saaneille tiedoille on annettava.

Aluksi tarkastelemme niin usein esiintyvää käsitettä kuin poliittiset piirit. Nimi sulkee laajimmassa merkityksessään sisäänsä kaikki ne, jotka ovat jollakin tavoin tekemisissä politiikan kanssa. Usein mainitaan piirien yhteydessä jonkin kaupungin nimi, esimerkiksi Lontoon tai Pariisin poliittiset piirit. Jo se seikka, että Pariisin poliittiset piirit tuovat julki käsityksensä tapahtumista Neuvostoliitossa osoittaa, että käsitteeseen liittyy hyvinkin paljon epämääräistä. Kaikenlaiset tulevaisuudenennustelut ja tulkinnat saavat useimmin alkunsa poliittisista piireistä. Voidaan ennustaa, että hallituspula on tulossa aivan lähiaikoina tai sitten tulkitaan, mitä jonkun poliitikon asunnon takana oli tai mitä hänen vierailunsa presidentin luona merkitsi. Yleensä poliittisiin piireihin päivätyissä uutisissa on spekulaatio ja kommentointi viety kaikkein pisimmälle. Koska kysymys useinkin on tulevaisuudesta, saattavat poliittisten piirien esittämät käsitteet ajan mukana osoittautua paikkansa pitämättömiksi. Toisaalta nämä piirit, joihin kuuluu poliitikkojen lisäksi kaikenlaisia tarkkailijoita sekä uutistoimistojen ja lehtien poliittisia toimittajia, selittävät lukijoille tapahtuman merkitystä ja sen taustaa, mistä virallisella taholla vaietaan tai selostetaan vain hyvin niukkasanaisesti. Poliittisista piireistä lähtönsä saaneet uutiset kulkevat tapahtumien edellä, usein virallinen vahvistus piireissä esitettyihin käsityksiin tulee jonkin aikaa myöhemmin. Usein se jää tulematta tai käsitys kumotaan jyrkästi. Kaikessa epämääräisyydessään mainitut piirit ovat poliittisten uutisten suola. Piirien hämäryyteen kätkeytyy usein kaukonäköisiä tarkkailijoita ja eteviä kynänkäyttäjiä.

Toisena ryhmänä on mainittava `lähellä` olevat piirit. On pääministeriä, hallitusta, eri ministeriöitä, suurlähetystöjä, valtuuskuntia lähellä olevia piirejä. Nämä piirit lienevät omalla alallaan lähempänä totuutta kuin poliittiset piirit. Tiedot voivat olla lähtöisin poliitikkojen läheisiltä neuvonantajilta, ystäviltä, sihteereiltä tai ministeriöistä ja keskusvirastoista. Lähelle hallitusta pääsevät myös hallitusvastuussa olevan puolueen lehdet, jotka usein saavat tarkempia tietoja käytettäväkseen kuin muut. Lähellä olevien piirien spekulaatio on huomattavasti niukkasanaisempaa eikä niin laajoja näkymiä aukovaa kuin poliittisten piirien. Lähellä olevien piirien lausuntoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä usein tätä tietä päästetään julkisuuteen tietoja, joita ei ilmoiteta virallisesti tai jotka saatetaan tuoda yleisön tietoisuuteen varovaisuutta noudattaen. Edelleen on mahdollisuus, että tietoja on päässyt vuotamaan vahingossa.

Vuorossa ovat viralliset, epäviralliset ja joskus niiden väliin sijoitetut puoliviralliset piirit. Virallisten piirien antamat tiedot ovat yleensä totuuden mukaisia. Ilmaisulla haluttaneen osoittaa sitä, että tiedon antaja haluaa pysytellä tuntemattomana tai sitten asia on laskettu julkisuuteen esimerkiksi ministeriön jonkin osastopäällikön kautta. Jos haluttaisiin mainita joku uutisen antaja, olisi lähinnä mainittava asianomainen ministeri, joka kuitenkin jostakin syystä haluaa pysyä poissa julkisuudesta. Asiat, joista ei anneta virallista tiedonantoa, päästetään useinkin julkisuuteen virallisten piirien kautta. Epäviralliset ja puoliviralliset piirit kuvastavat selvimmin virallisten piirien vastakohtaisuutta, mutta muuta ne eivät juuri ilmaisekaan. Poliittisten ja epävirallisten sekä lähellä olevien ja puolivirallisten piirien välillä ei liene suurtakaan eroa, mutta yhteen ei rajat suinkaan satu.

Vähitellen on siirrytty kapeilta väyliltä karikkoisille vesille. Mainittakoon vain sellaiset kuin asiantuntijapiirit ja asioista hyvin perillä olevat piirit. Ilmaisulla ei kai pyritä osoittamaan sitä, että myös vastakkaisista piireistä saatuja tietoja julkaistaan, vaan ehkä sitä, että tietolähteellä on tekemistä käsitellyn asian kanssa. Epävarmoihin kuuluu myös sellainen yleispätevä ilmaus kuin `Varmalta taholta olemme kuulleet.`

Piirien ohella käytetään myös erilaisia tahoilmaisuja. Hallitustustaholta, ulkoministeriön taholta, suurlähetystön taholta tai valtuuskunnan taholta saadut tiedot ovat lähtöisin samoista vastaavista lähellä olevista piireistä tai sitten ne ovat saaneet alkunsa samoista kuin virallisista piireistä. Kolmantena uutisten alkuperää osoittavana ilmaisuna käytetään lähteitä. Mainittakoon vain `ulkomaisista lähteistä alkunsa saaneet tiedot`, kuten tavallisesti mainitaan, kun halutaan julkaista jotakin, johon ei itsekään uskota. Edelleen kumottaessa joitakin epämiellyttäviä tietoja mainitaan, että ne ovat saaneet alkunsa ulkomailta.

Ei liene olemassa mitään sovittuja tai käytännön muovaamia sääntöjä siitä, milloin käytetään mitäkin ilmaisua ja missä kunkin piirin tai tahon raja kulkee. Merkillisten piirien olemassaolo, jota kuitenkaan ei jokapäiväisessä elämässä huomata, tuo politiikkaan jonkinlaista keskiaikaisen salatieteen tuntua. Epämääräisyyden ja anonymiteetin turvin voi tehdä ilkivaltaakin ja sijoittaa käsityksiä huomattavasti niiden arvoa korkeampiin luokkiin. Lukijalla on kuitenkin oikeus vaatia, että muovautuisi jonkinlainen käytäntö ja että nykyisten runsaiden piirien määrää pyrittäisiin supistamaan ja ilmoittamaan selvästi, kuka kunkin tiedon takana oikein on. Suomessa piirien ja tahojen suhteen ei ole menty kovinkaan pitkälle. Nähtävästi maamme on niin pieni, että pian alettaisiin ihmetellä moisten piirien esiintymistä. Sitä vastoin ulkomaiden suurissa poliittisissa keskuksissa kaikenlaiset piirit näyttävät kukoistavan.