Esitelmä Uudenmaan läänin vapaan huollon keskuksen neuvottelupäivillä 5.5.1940

Viime päivien julkisessa keskustelussa on moneen otteeseen tullut sanotuksi, että Karjalan väestön siirtyminen Moskovan rauhanteossa vedetyn rajaviivan tälle puolelle on ainutlaatuinen tapaus maailmanhistoriassa. Suurempia väestönsiirtoja on tosin tapahtunut, mutta minkään rauhanteon yhteydessä eivät näin suuren luovutetun alueen asukkaat ole vapaaehtoisesti jättäneet kotiseutujaan ja siirtyneet rajan mukana mutta ne vaikeudet, jotka siirron mukana syntyivät, ovat myöskin ainutlaatuisen suuret. Kaksi pääkysymystä askarruttaa siirtoväen mieliä: korvaus, maareformi. Jälkimmäiseen liittyy vielä muun kuin maatalousväestön kiinnittäminen ammattiin ja työhön. Se on erittäin vaikea.

Tämän kokouksen tarkoitus ei ole pohtia näitä kysymyksiä. Mutta ne ovat näinä päivinä ja vastaisuudessakin kaiken siirtoväkeen kohdistuvan toiminnan taustana. Siksi ne on tunnettava, niiden tunteminen avaa portin siirtoväen mielen ymmärtämiseen.

Väestönsiirto oli sodan uhkan aikana väestön turvaamista tarkoittava, luonteeltaan väliaikainen toimenpide. Moskovan rauhanteko on rajapyykki, jonka jälkeen väestön siirrolla on toinen merkitys. Siirtyneille: toivo palata, mennyt. Vastaanottajille: toivo vapautua, päästä omiin oloihin, samoin mennyt. Psykoloogisesti vaikea tilanne. Kaikkensa menettänyt väestö, jolla ei tietoa tulevaisuudesta, sen on vaikea mukautua uusiin oloihin.

Rauhan teon jälkeen tilanne vaikeutui. Kontrasti. Sanomalehti ja radio kamppailu. Se on tuottanut tuloksia.

Nyt edessä monia suuria tehtäviä siirtoväen huollon alalla.

Työhön saattaminen.

345.000 valtion huollon varassa.

Kokonaismäärä 440.000 + 20.000. Kun otetaan huomioon 1) sotaväessä olevat, 2) valtion ja kunnan virkamiehet ja heidän perheensä 3) joilla omaisuutta, ja verrataan 345.000, on työhön sijoittaminen onnistunut huonosti. Sitä voidaan selittää: 1) vuodenaika 2) naisia ja lapsia ja vanhuksia, 3) olojen vakaantumattomuus, 4) mutta työhaluttomuus suurena syynä.

Valtiolla ei varaa pitää 10 % kansasta valtion huollossa. Muutos on saatava aikaan. Sv. hj:ien ennestään suuri työtaakka tulee lisääntymään työkysymyksillä: työvälitys jne. Keväällä kevättöihin. Ja jollei muu auta, pakkotoimin on saatava työhön. Kun vaadimme siirtoväelle hyvää kohtelua on siltä vaadittava alttiutta työhön. Nämä asiat ovat toistensa kanssa välittömässä yhteydessä.

Huonoa sv. kohtelua on monesti puolustettu sillä, että sv. on halutonta työhön. Mutta sv. taholta taas selitetään, että työnantajat eivät halua maksaa sv. kunnollista palkkaa. Jos tässä suhteessa on moitteelle sijaa, on korjaus saatava aikaan, mutta sv. on saatava työhön. Helpottaa: väestönsiirrot. Uudenmaan lääni. Työansion saantia helpotettava.

Menetyksemme rauhanteossa arvaamattoman suuret. Ne voidaan korjata vain tehostetulla työnteolla. Se on muistettava, kun sv. työkysymyksiä hoidetaan.

Sv. huoltojohtajien tehtävät ovat vaikeat ja moninaiset. Niistä esitetään tässä kokouksessa erikoisselontekoja. Haluaisin tässä kiinnittää vain huomiotanne yhteen yleiseen näkökohtaan. Kyseessä on huolto tehtävä, s.o. ne henkilöt, joiden toimeentulo on hallinnon kohteena. Ovat ulkoapäin suuntautuvan huollon varassa. Olosuhteet sellaiset, etteivät itse voi jne.

Huoltoa sitä vaikeampi suorittaa, koska he ovat olleet vapaita, omillaan toimeentulevia, varakkaitakin, sivistyneitä ihmisiä. Eivät ole oman syynsä takia menettäneet omaansa. Tällaisissa oloissa vaaditaan tahdikkuutta ja heidän asemansa ymmärtämistä. Ja kuten kaikessa huoltotoiminnassa, sen johtaminen vaatii rakkautta. Mutta tässä tapauksessa edellytykset rakkauden osoittamiseen ovat olemassa, sillä kys. on Karjalan väestä, joka on yhteisen asian vuoksi saanut luopua kodeistaan ja siitä osasta isänmaata, jonka se oli itselleen luonut.