Mikkeli 6.8.1924

Sinä semmoinen Väy-väy-väy, kun lähti pois niin pian, - kiittää minä Sinua kaikesta, kiitos on perin totinen. - Torstaina uhkasit lähteä Kuusamoon, toivon Sinulle hyvää matkaa, menee Sinä siellä saunaan, kun se jäi täällä Angervonniemellä. - Eilen kävi rouva Leinonen meillä ja jutteli Kaanaan maan tämän kesäisestä kuivuudesta, ei minulla ollut aikaisemmin pienintäkään aavistusta, että olisi kaanaalaisia aivan niin naapurissa ollut, olisin minä ollut pahoillani jos Sinä yks`kaksi olisit lähtenyt sinnen heimosi luo kylpemään, - mutta eipä Sinä mennytkään. - Ei Sinä ole yhtään nolona täällä olostasi ainakaan Äidin ja Eeva-emännän [Aira Uino] puolesta, ei ole kumpainenkaan lausunut niin poikkipuolista sanaa sen jutun johdosta. - Äiti yllätti minut tänä aamuna hieman omintakeisessa kukanhoidossa - taisinpa olla vähän nolompi kun sitä Sinun jalkaasi hoitaessani yllätettynä - mitään ei kumminkaan sanottu, pieni naurahdus ja hän oli poissa. - Onhan Sinä Tupu-Tupu?

Tänne on nyt lähetetty suuri tuuli, Tietosanakirja väittää, sen tietävän sadetta meidän pyykin kuivuullemme. Eeva on asian johdosta sangen murheellinen siinä mielessä, ettei Aatami hänestä sitten ehken pitäisikään.

Olen kyllä koettanut lohduttaa, että taiat pitävät paikkansa vain oman heimon keskuudessa. - Kun minä uskottelin Sinulle, että täällä muka leikattaisiin ruista, niin olinkin pahoin erehtynyt, eilen innostuin sitä muillekin tolkuttamaan, oikaisivat erehdykseni. Tämä vain siksi, ettet aivan tämänlaatuista kerettiläisyyttä levittäisi siellä Kuusamon isäntien keskuudessa. Jokos minä pyrkii samalle tasolle, kun se nainen siinä kappaleessa "Rakastunut". Ei minä tahdo olla Sinulla väy-väy-väy, - johtui vain mieleen. - Nyt minun kai täytyy jo hyvin kiireesti lopettaa, sillä jollen saa tätä tänä iltana junaan niin et olekaan enään Kaanaassa kirjeeni tavattavissa.

Menen minä ajoissa nukkumaan joka ilta, sillä voihan sattua, että minä silloin näkee unta Sinusta.

Voi Sinä hyvin, minun Väy-väy-väy.

Rakkaat terveiseni

Sylva.