Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




J.V. Snellmanin kohtalo


Suomalaisen sensuurin läpileikkaus
1 Aluksi
2 J.V. Snellmanin kohtalo
3 Sananvapauden puitteet
4 Sotasensuurin olemus
5 Täyskäännös - sodasta rauhaan
6 Kiertoilmauksia – rajoitusten vaikutus
7 Itsesensuurin käsite
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Virallinen ennakkosensuuri pystytettiin uudestaan vuonna 1829 tsaari Nikolai I:n virkamiesvaltaisen hallinnon aikana. Silloin sensuurin päämääränä oli länsimaisten ajatustapojen vastustaminen. Sensuuri lakkautettiin vuonna 1905, mutta palautettiin Venäjällä sotasensuurin muodossa ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914. Venäjästä kirjoitettiin tsaarin aikana varoen, kieli keskellä suuta, koska muussa tapauksessa elinkeinon menetys uhkasi Suomessa niin toimittajaa kuin kustantajaakin.

Tsaarinvallan aikana joukko suomalaisia lehtiä lakkautettiin kokonaan tai määräajoiksi. Tunnetuin esimerkki on J.V. Snellmanin toimittama ruotsinkielinen Saima. Senaatti lakkautti lehden kenraalikuvernöörin käskystä vuoden 1847 alussa Snellmanin kiivaiden kansallismielisten kirjoitusten takia. Venäläiset tosin tulkitsivat Snellmanin lievätkin erilaisiin epäkohtiin suunnatut arvostelut ja muistutukset sopimattomiksi. Vuoden 1850 kielisäännöksellä kiellettiin jopa romaanien eli kaunokirjallisuuden julkaiseminen. Suomeksi ei saanut painaa mitään, ellei teksti ollut sisällöltään uskonnollista tai tähdännyt taloudelliseen hyötyyn. Painokielto putosi Pietarista yleensä ilman kommentteja.

Sortovuosien aikana sensuuritoimet aiheuttivat katkeruuden ohella omalaatuisia näytelmiä. Esimerkiksi määräkuukausiksi lakkautetun Porvoolaisen Uusimaa–lehden vastaava toimittaja otti julkaisun vaientamisen jälkeen tavan kertoa kovalla äänellä tilaajilleen ja muulle ”kiinnostuneelle rahvaalle” suoraan toimituksen avoimesta ikkunasta tuoreimmat uutisen. Näitä ”tiedotustilaisuuksia” kokoontuivat kuulemaan hyvässä sovussa eri mielipidesuuntien edustajat, niin perustuslailliset ja suomettarelaiset kuin sosialistit tai ruotsalaiset.


«  1  2  3  4  5  6  7  *  »
URN:NBN:fi-fe20031633