|
|||||||||||||||||||||||
Asiakaslähtöisyys
Usein kirjastoissa ja muissa muistiorganisaatioissa tarjoamme palvelujamme liiaksi organisaation lähtökohdista käsin. Asiakkaan on tällöin vaikeaa ymmärtää organisaatiomme ajatusmaailmaa ja pinttyneitä tapojamme. Tämä meidän tulee ottaa huomioon erityisesti asiakaskunnan laajentuessa internetin kautta – uudet asiakkaat eivät ole tutustuneet lähemmin palveluja tuottaviin instituutioihin. Kun Australian kansalliskirjastossa tehtiin selvitys kirjaston www-palvelujen asiakasystävällisyydestä, kävi ilmi, että asiakkaiden oli vaikea hahmottaa ja ymmärtää kirjaston monia tietokantoja ja niiden sisältöjakoa. Hankalinta oli erottaa viiteluetteloiden ja digitointipalvelujen tarjonta toisistaan. Myös varsinaisten kirjastokokoelmien erottaminen maksullisista palveluista tuotti hankaluuksia. (Cameron, 2003, s. 10) Koska tilanne varmasti on samantapainen yleisemminkin, on tärkeää yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa kirjastojen tarjontaprofiileja nykyistä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Kun asiakas tarvitsee tietoa digitoiduista aineistoista, ovat helppokäyttöisyys, hakumahdollisuudet, selailumahdollisuudet, nopeus sekä tulostus tärkeitä mukavuustekijöitä. Internetissä ja tavallisella pc:llä pitää voida selata aineistoja ja saada käsitys siitä, mitä kokoelma sisältää. On voitava hakea teoksen nimellä, ajanjaksolla sekä vapaasanahaulla. Asiasanoitus helpottaa käyttöä ja se täydentää muiden hakumuotojen tuloksia. Asiakas tarvitsee oman käyttöympäristön luovalle toiminnalleen. Tämä ympäristö sisältää räätälöityjä palveluja opiskelijoille ja tutkijoille esimerkiksi omien muistiinpanojen tai keskusteluryhmien avulla. Tutkimusta voidaan muutoinkin edistää liittämällä digitoituja lähdeaineistoja esimerkiksi alan tutkimustuloksiin, käännöstulkkeihin ja monikielisyyshakuihin. Digitaalisten palvelujen kehittämiseen yhä käyttäjäystävällisempään suuntaan pyritään myös Suomessa. Yliopistokirjastojen tavoitteena on tarjota erilaiset palvelunsa ja aineistonsa yhden portaalin kautta. Tällöin kukin kirjasto voi suunnitella portaalin sisällöt ja näkymät omien käyttäjiensä tarpeiden mukaisesti. Suomessa digitaalisen kirjaston yhteinen arvoketju sisältää elektronisten aineistojen hankinnan Kansallisen elektronisen kirjaston, (FinELib:in) avulla, jakelun yliopistokirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän, portaaliohjelmiston ja dokumentinhallintaohjelmiston (Digital Object Management Software) avulla sekä elektronisten aineistojen tuotannon ja säilytyksen. URN:NBN:fi-fe20031621 |
|||||||||||||||||||||||
