Varatuomari Päiviö Hetemäki         19/10 1962

Täällä

Hyvä Veli,

  Neuvostoliittoon suuntautuneen lomamatkani jälkeen havaitsin yllätyksekseni ja mielipahakseni, että hallituspuolueen sanomalehti "Uusi Suomi" on varsin epäystävällisellä tavalla käsitellyt erästä lomani aikana pitämääni puhetta. Kun minulle on kerrottu, että olet lehden sisällöstä huolellisesti huolehtiva toimitusneuvoston puheenjohtaja, en voi olla esittämättä Sinulle vakavaa valitteluani tällaisen jatkuvan kaivamisen vuoksi. Tiedät yhtä hyvin kuin minä, että olen ottanut sekä vuonna 1958 että 1960 puheeksi Saimaan kanavan käyttöönsaamisen yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa. En ole tehnyt tälläkään kertaa ennakkositoumusta Saimaan kanavan avaamisesta, sillä sopimuksen parafointi on suoritettu ratifiointiehdoin. Niin hyvin neuvostolaisilla kuin meillä on tieto, että lopullinen sana on eduskunnan käsissä.

  "Uusi Suomi" sanoo, että menettelytapa Saimaan kanavan asiassa on ollut "valtiosäännöllemme vieras". Kiistän sen jyrkästi ja henkilökohtaisesti loukkaantuneena. Väite on täysin väärä. Se sisältää syytöksen valtiosäännön vastaisesta toiminnasta, joka tietenkin olisi rikoslain mukaan rangaistava. Lehden hysteria menee yli aitojen, se havaitaan, kun asiaa tarkastellaan tältä kannalta.

  Näyttää siltä, että hallitusyhteistyö, johon pitää sisältyä valtakunnan päämiehen sietäminen edes siihen määrään, että häntä ei syytetä valtiosäännön rikkomisesta, natisee liitoksissaan. Kiinnitin nykyiseen hallitukseen paljon toiveita enkä tähänastisia riitasointuja ole pitänyt vakavina. Saimaan kanavan yhteydessä esitetyt räikeät kirjoitukset, joista eräänä pahimmista pidän "Uuden Suomen" 17/10 1962 artikkelia, erityisesti sen kahta viimeistä kappaletta ja nimenomaan viimeistä edellisen kappaleen alkua, heikentävät minun uskoani yhteistyön mahdollisuuksiin.

  Minua on myös pistänyt kovasti eräs toinen seikka. Ennen matkaani puunjalostusteollisuus kävi kahdestikin puhumassa kanssani, että yrittäisin korkeimmalla taholla avata puunjalostusteollisuuden viennille markkinoita Neuvostoliitossa. Tein toimeksiannon mukaan parhaani. Lomani ilman tätä vaikeaa erikoistehtävää olisi ollut mieluisampi ja helpompi. Kun sitten palaan tänne, havaitsen, että eräs lehti haukkuu minut pataluhaksi tästä yrityksestäni. Jos puunjalostusteollisuudella ei ole mahdollisuuksia estää sen henkilön julkinen parjaaminen, joka suorittaa teollisuuden hänelle antamia tehtäviä, niin minä en ainakaan näitä toimeksiantoja ota vastaan. Hoitakaa itse asianne. Herra Kirveen laimea yrittely korjata jotakin tänä päivänä ei minua paljon ilahduttanut.