Herra Puhemies!

Suomen kansan edustajat!

Avatessani vuoden 1964 valtiopäivät lausuin toivomuksen, että toimitusministeristö, joka parlamentaarisesti hallitussa valtiossa on poikkeuksenomainen ilmiö, voitaisiin eduskuntaryhmien välille luodun yhteistyön avulla korvata ulko- ja sisäpoliittisesti toimintakykyisellä parlamentaarisella hallituksella. Silloinen virkamieshallitus joutui kuitenkin hoitamaan asioita aina syksyyn saakka. Vasta eduskunnan kokoonnuttua syysistuntokaudelleen voitiin muodostaa nykyinen enemmistöhallitus. Virkamieshallitukselle on annettava tunnustus siitä vastuuntunnosta, jolla se hoiti vaikean tehtävänsä.

Vuoden 1964 valtiopäivien päätöksistä lainsäädäntöasioissa on syytä mainita eduskunnan omia työmuotoja koskeva valtiopäiväjärjestyksen muutos, jolla ns. repliikkipuheenvuorot tehtiin mahdollisiksi. Uudistus on omiaan tekemään eduskunnassa käydyt keskustelut elävämmiksi kuin tähän saakka. Toinen huomattava oikeudellinen uudistus oli yksityisille kansalaisille tärkeä uutta perintölainsäädäntöä koskeva päätös. Hyväksytyllä kirkkolain uudistuksella on tehty monia kirkollisen elämän piiriin kuuluvia käytännöllisiä järjestelyjä.

Virkamiesten palkkauslainsäädäntöä voitiin viime vuonna kehittää ja palkkauskysymykset kerrallaan järjestää kahdeksi vuodeksi. Ns. menettelytapalain hyväksymisellä luotiin pohja palkkauskysymysten ratkaisemiselle myös pitemmällä tähtäimellä. Eduskunnan päätökset pysyväisestä metsäpalkkalaista ja maatalouden perusluotosta tähtäävät tärkeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Kauan odotettua helpotusta maamme usein vaikeissa olosuhteissa eläville vanhuksille tuottaa eduskunnan päättämä kansaneläkkeiden perusosien korotus tämän vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien.

Vero- ja eräiden vastaavien lakien säätämisjärjestyksen kohdalla on eduskunnan käytännössä viime vuosina ollut havaittavissa muutos. Tällaiset lait säädetään yhä useammin yksivuotisiksi, jolloin ne valtiopäiväjärjestyksen mukaan voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Voidaan hyvin kysyä, miten tarkoituksenmukaista parlamentaarisen hallitusjärjestelmän kivuttoman toteuttamisen kannalta on vaatia useampivuotistenkaan verolakien hyväksymiselle määräenemmistön kannatusta. Mutta turvautuminen jatkuviksi tarkoitettujen verolakien läpisaamiseksi yhden vuoden kauteen kerrallaan on osoituksena kohtuullisen yhteistyön puuttumisesta eduskunnan piirissä.

Taloudellisista kysymyksistä tärkein on kuitenkin ollut tämän vuoden tulo- ja menoarvio, jonka loppusumma nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Sen käsittelyn kohdalta on kuitenkin uudelleen todettava, että se voitiin saada valmiiksi vasta kuluvan tammikuun viimeisinä päivinä. Vaikka käsittelyn viivästymiselle tällä kertaa voitaneen esittää hallitusvaihdokseen liittyviä syitä, on kuitenkin todettava huomioon ottaen, että myös viime vuoden tulo- ja menoarvio saatiin loppuun käsitellyksi vasta saman vuoden tammikuun 24 päivänä, että myös talousarvion ajan mittaan yhä vaikeammaksi muodostunut normaalikäsittely eduskunnassa puhuu budjettijärjestelmän uudistuksen puolesta.

Maamme suhteet ulkovaltoihin ovat hyvät. Osoituksena Suomen halusta tukea Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa on mainittava eduskunnan päätös pysyvien rauhanturvaamisjoukkojen perustamisesta. Tasavallan Presidentin maaliskuussa tekemä valtiovierailu Puolaan vahvisti maamme yhteyksiä tähän arvonantoa nauttivaan Itämeren valtioon. Suurella tyydytyksellä tervehdittiin maassamme Jugoslavian presidentin vastavierailua kesäkuussa.