Ballistisen suojan vaikutus taistelijan fyysiseen toimintakykyyn
Valve, Hannu (2014-04)
Valve, Hannu
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 66
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014070132034
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014070132034
Tiivistelmä
Ballistisen suojavarustuksen tehtävänä on vähentää tappioita ja nostaa selviytymismahdollisuuksia
taistelijan joutuessa asevaikutuksen kohteeksi. Taistelijan täydellinen suojaaminen
ei ole mahdollista, mutta jo pienellä, hyvin valitulla ballistisella suojauksella saadaan
tappioita pienennettyä merkittävästi.
Suojavarustus on vain yksi tekijä joka vaikuttaa sotilaan selviytymiskykyyn taistelukentällä.
Mikään suojavarustus ei suojaa taistelijaa kaikilta taistelukentän uhilta, mutta kevyinkin
suojavarustus asettaa aina vaatimuksia taistelijan fyysiseen toimintakykyyn ja sitä kautta
suojan käsitteen muihin aspekteihin. Ballistinen suoja on aina kompromissi suojan, fyysisen
toimintakyvyn ja taistelijan varustuksen kesken.
Tutkielma lähestyy ballistista suojavarustusta kriisinhallintatehtävien kautta. Kriisinhallintatehtävissä
ballistisen suojavarustuksen vaatimukset ovat korkeimmillaan pienen tappionsietokyvyn
takia. Sotilaaseen kohdistuvan uhan luonne on kuitenkin samanlaista niin kriisinhallintatehtävissä
kuin sotilaallisessa maanpuolustamisessakin, joten tutkimuksen tuloksia
voidaan soveltaa myös muihin Puolustusvoimien tehtäviin.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä haasteita ballistinen suojaus asettaa taistelijan
fyysiselle toimintakyvylle, sekä miten sen haitallisia vaikutuksia voisi vähentää.
Tutkielmassa ballistista suojavarustusta ja fyysisistä toimintakykyä on tutkittu kirjallisuustutkimuksena
aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten, raporttien ja käyttäjäkokemusten
kautta. Kirjallisuustutkimuksessa tehtyjä havaintoja tutkitaan empiirisesti mittaamalla ballistisen
suojavarustuksen vaikutusta ammuntaan. Ballistisen suojavarustuksen vaikutusta
ammuntaan mitattiin kahdella erityyppisellä ammunnalla, jotka suoritettiin käytössä olevassa
sotavarustuksessa. Ampujan suoritus arvioitiin määrällisesti pisteillä ja ajalla. Laadullisia
havaintoja tehtiin ballistisen suojavarustuksen käytettävyydestä ja sen vaikutuksesta
taistelutekniikkaan.
Tutkimuksessa havaittiin ballistisen suojavarustuksen asettavan painollaan haasteita taistelijan
suorituskyvylle, sekä taistelijan varusteille. Näitä vaikutuksia voidaan pienentää varusteiden
sijoittelulla ja varusteiden kokonaiskuormalla. Kokonaiskuorman kannalta tärkeässä
asemassa on ballistisen suojavarustuksen tekninen kehittyminen kevyemmäksi ja kestävämmäksi.
Ampumasuoritukseen ballistisella suojavarustuksella oli lähinnä suoritusta
parantavaa vaikutusta. Samalla todettiin, etteivät ne ampuma-asennot, joita koulutetaan
käytettäväksi ilman ballistisia suojavarusteita sovi sellaisenaan sovi käytettäväksi ballististen
suojavarusteiden kanssa. Näin ballistinen suojavarustus asettaa omat vaatimuksena taistelutekniikkaan
ja sen kautta koulutukselle.
taistelijan joutuessa asevaikutuksen kohteeksi. Taistelijan täydellinen suojaaminen
ei ole mahdollista, mutta jo pienellä, hyvin valitulla ballistisella suojauksella saadaan
tappioita pienennettyä merkittävästi.
Suojavarustus on vain yksi tekijä joka vaikuttaa sotilaan selviytymiskykyyn taistelukentällä.
Mikään suojavarustus ei suojaa taistelijaa kaikilta taistelukentän uhilta, mutta kevyinkin
suojavarustus asettaa aina vaatimuksia taistelijan fyysiseen toimintakykyyn ja sitä kautta
suojan käsitteen muihin aspekteihin. Ballistinen suoja on aina kompromissi suojan, fyysisen
toimintakyvyn ja taistelijan varustuksen kesken.
Tutkielma lähestyy ballistista suojavarustusta kriisinhallintatehtävien kautta. Kriisinhallintatehtävissä
ballistisen suojavarustuksen vaatimukset ovat korkeimmillaan pienen tappionsietokyvyn
takia. Sotilaaseen kohdistuvan uhan luonne on kuitenkin samanlaista niin kriisinhallintatehtävissä
kuin sotilaallisessa maanpuolustamisessakin, joten tutkimuksen tuloksia
voidaan soveltaa myös muihin Puolustusvoimien tehtäviin.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä haasteita ballistinen suojaus asettaa taistelijan
fyysiselle toimintakyvylle, sekä miten sen haitallisia vaikutuksia voisi vähentää.
Tutkielmassa ballistista suojavarustusta ja fyysisistä toimintakykyä on tutkittu kirjallisuustutkimuksena
aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten, raporttien ja käyttäjäkokemusten
kautta. Kirjallisuustutkimuksessa tehtyjä havaintoja tutkitaan empiirisesti mittaamalla ballistisen
suojavarustuksen vaikutusta ammuntaan. Ballistisen suojavarustuksen vaikutusta
ammuntaan mitattiin kahdella erityyppisellä ammunnalla, jotka suoritettiin käytössä olevassa
sotavarustuksessa. Ampujan suoritus arvioitiin määrällisesti pisteillä ja ajalla. Laadullisia
havaintoja tehtiin ballistisen suojavarustuksen käytettävyydestä ja sen vaikutuksesta
taistelutekniikkaan.
Tutkimuksessa havaittiin ballistisen suojavarustuksen asettavan painollaan haasteita taistelijan
suorituskyvylle, sekä taistelijan varusteille. Näitä vaikutuksia voidaan pienentää varusteiden
sijoittelulla ja varusteiden kokonaiskuormalla. Kokonaiskuorman kannalta tärkeässä
asemassa on ballistisen suojavarustuksen tekninen kehittyminen kevyemmäksi ja kestävämmäksi.
Ampumasuoritukseen ballistisella suojavarustuksella oli lähinnä suoritusta
parantavaa vaikutusta. Samalla todettiin, etteivät ne ampuma-asennot, joita koulutetaan
käytettäväksi ilman ballistisia suojavarusteita sovi sellaisenaan sovi käytettäväksi ballististen
suojavarusteiden kanssa. Näin ballistinen suojavarustus asettaa omat vaatimuksena taistelutekniikkaan
ja sen kautta koulutukselle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]