Sotatieteiden maisterikurssin tuottama osaaminen perusyksikön osaamisen johtamisen näkökulmasta
Ristimäki, Jani (2014-04)
Ristimäki, Jani
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 66
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014063032007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014063032007
Tiivistelmä
Tutkielmassa on selvitetty, millaista osaamista tutkintouudistuksen kokenut sotatieteiden
maisterikurssi tuottaa perusyksiköihin ja miten perusyksiköiden päälliköt johtavat kurssin
tuottamaa uutta osaamista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja kartoittava. Bolognan
prosessin mukaisesti uudistettu tutkintorakenne sisältää sotatieteiden kandidaatti- ja
maisteriopintojen välissä olevan työelämäjakson, jonka vaikutuksista tuotettuun osaamiseen
ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Myös kurssilla tuotetun osaamisen ja työelämän
vaatimusten välisistä vastaavuuksista on verrattain vähän aikaisempia tutkimuksia.
Aineistonkeruu on toteutettu perusyksiköiden päälliköille suunnattuna kyselytutkimuksena,
jota on täydennetty teemahaastatteluilla. Otanta käsittää kaikki ne Panssariprikaatin perusyksiköt,
joihin on valmistunut upseeri sotatieteiden maisterikurssilta 1 tai 2 sekä kaikki ne muiden
joukko-osastojen perusyksiköt, joihin on valmistunut upseeri edellä mainittujen kurssien
panssariopintosuunnalta. Tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä sekä
fenomenologiaa. Lähde- ja vastausaineistosta tehdyin johtopäätöksin vastataan tutkimuskysymykseen
“Miten sotatieteiden maisterikurssin tuottamaa osaamista johdetaan perusyksiköissä?”.
Tutkimuskysymykseen vastataan seuraavien alakysymysten avulla: 1) Millaisena
sotatieteiden maisterikurssin tuottama osaaminen koetaan perusyksiköissä? 2) Mitä keinoja
perusyksiköissä käytetään kurssin tuottaman osaamisen johtamiseen?
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että perusyksiköiden päälliköt kokevat sotatieteiden
maisterikurssin vaikuttavan eniten taktiseen osaamiseen, tiedonhankintakykyyn ja
asenteeseen. Osaamisen koetaan olevan teoriapainotteista. Kyselyn vastauksista ilmenee
päälliköiden korkea arvostus käytännön osaamista sekä tuotetun osaamisen välitöntä
hyödynnettävyyttä kohtaan. Päälliköt toivovat kurssin kehittävän eniten taktista, tietoteknistä
ja hallinnollista osaamista. Osaamisen johtamisen osalta olennaisimpia tutkimustuloksia ovat
ulkopuolisen kurssittamisen vahva asema perusyksiköiden osaamisen kehittämisessä sekä
tiiviin urakierron ja työskentelyrytmin aiheuttamat haasteet yksiköissä toteutettavalle
henkilöstösuunnittelulle. Yksiköiden päälliköt tunnistavat vastausten perusteella selkeästi
vastuunsa alaistensa osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä Maanpuolustuskorkeakoulun ja perusyksiköiden välistä
yhteistoimintaa olisi edelleen syytä syventää, jotta tietämys sotatieteiden maisterikurssin
tuottamasta osaamisesta paranisi ja tuotettu osaaminen vastaisi paremmin perusyksiköiden
käytännönläheisiä tarpeita. Kurssin jälkeisen työtehtävän saattaminen opiskelijan tietoon
nykyistä aiemmin palvelisi sekä opiskelijaa että perusyksikköä, koska opiskelun ja työelämän
välinen yhteys olisi mahdollista huomioida opetuksessa. Kurssille lähetettävän opiskelijan
valmentamisella ja tavoitteiden asettamisella jo työelämäjaksolla perusyksikössä opiskelijan
sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät olisi mahdollista saada kohtaamaan yhä paremmin.
maisterikurssi tuottaa perusyksiköihin ja miten perusyksiköiden päälliköt johtavat kurssin
tuottamaa uutta osaamista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja kartoittava. Bolognan
prosessin mukaisesti uudistettu tutkintorakenne sisältää sotatieteiden kandidaatti- ja
maisteriopintojen välissä olevan työelämäjakson, jonka vaikutuksista tuotettuun osaamiseen
ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Myös kurssilla tuotetun osaamisen ja työelämän
vaatimusten välisistä vastaavuuksista on verrattain vähän aikaisempia tutkimuksia.
Aineistonkeruu on toteutettu perusyksiköiden päälliköille suunnattuna kyselytutkimuksena,
jota on täydennetty teemahaastatteluilla. Otanta käsittää kaikki ne Panssariprikaatin perusyksiköt,
joihin on valmistunut upseeri sotatieteiden maisterikurssilta 1 tai 2 sekä kaikki ne muiden
joukko-osastojen perusyksiköt, joihin on valmistunut upseeri edellä mainittujen kurssien
panssariopintosuunnalta. Tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä sekä
fenomenologiaa. Lähde- ja vastausaineistosta tehdyin johtopäätöksin vastataan tutkimuskysymykseen
“Miten sotatieteiden maisterikurssin tuottamaa osaamista johdetaan perusyksiköissä?”.
Tutkimuskysymykseen vastataan seuraavien alakysymysten avulla: 1) Millaisena
sotatieteiden maisterikurssin tuottama osaaminen koetaan perusyksiköissä? 2) Mitä keinoja
perusyksiköissä käytetään kurssin tuottaman osaamisen johtamiseen?
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että perusyksiköiden päälliköt kokevat sotatieteiden
maisterikurssin vaikuttavan eniten taktiseen osaamiseen, tiedonhankintakykyyn ja
asenteeseen. Osaamisen koetaan olevan teoriapainotteista. Kyselyn vastauksista ilmenee
päälliköiden korkea arvostus käytännön osaamista sekä tuotetun osaamisen välitöntä
hyödynnettävyyttä kohtaan. Päälliköt toivovat kurssin kehittävän eniten taktista, tietoteknistä
ja hallinnollista osaamista. Osaamisen johtamisen osalta olennaisimpia tutkimustuloksia ovat
ulkopuolisen kurssittamisen vahva asema perusyksiköiden osaamisen kehittämisessä sekä
tiiviin urakierron ja työskentelyrytmin aiheuttamat haasteet yksiköissä toteutettavalle
henkilöstösuunnittelulle. Yksiköiden päälliköt tunnistavat vastausten perusteella selkeästi
vastuunsa alaistensa osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä Maanpuolustuskorkeakoulun ja perusyksiköiden välistä
yhteistoimintaa olisi edelleen syytä syventää, jotta tietämys sotatieteiden maisterikurssin
tuottamasta osaamisesta paranisi ja tuotettu osaaminen vastaisi paremmin perusyksiköiden
käytännönläheisiä tarpeita. Kurssin jälkeisen työtehtävän saattaminen opiskelijan tietoon
nykyistä aiemmin palvelisi sekä opiskelijaa että perusyksikköä, koska opiskelun ja työelämän
välinen yhteys olisi mahdollista huomioida opetuksessa. Kurssille lähetettävän opiskelijan
valmentamisella ja tavoitteiden asettamisella jo työelämäjaksolla perusyksikössä opiskelijan
sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät olisi mahdollista saada kohtaamaan yhä paremmin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]