Iso-Britannian panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden kehittyminen kylmän sodan aikana
Arola, Henri (2009-03)
Arola, Henri
Sotahistorian laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 92
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526301
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Iso-Britannian asevoimien panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden kehittymistä
kylmän sodan aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Iso-Britannian
doktriinin muutos kylmän sodan aikana on vaikuttanut panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden
kehittymiseen. Perushypoteesina tutkimuksessa on, että uhkakuvien muutos on saanut aikaan
muutostarpeen doktriiniin. Tämä taas on asettanut uudet vaatimukset panssarijoukkojen käyttöperiaatteille
osana maavoimien suunniteltua käyttöä. Aihetta lähestytään asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksen
menetelmin vertailemalla Iso-Britannian ja Naton doktriinin muutoksia
käsitteleviä teoksia sekä panssarijoukkoja ja niiden käyttöä käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimuksessa ilmeni, että Naton ja Iso-Britannian doktriinin muutos on muuttanut panssarijoukkojen
käyttöperiaatteita. Toisen maailmansodan jälkeen brittien kahtiajakautunut ajattelutapa
panssarivaunujen käyttöperiaatteista hidasti panssarijoukkojen kootun tai liikesodankäyntiin
perustuvan käytön kehittämistä. 1950- ja 1960-luvuilla doktriini asetti panssarijoukoille
vaatimuksen kyvystä toimia ydinsodassa. Selkeimmin tämä näkyi panssarivaunun teknisessä
kehityksessä. 1970-luvulla panssarijoukkojen käyttöperiaatteet päivittyivät uuden
doktriinin vaatimuksista entistä liikkuvimmiksi. 1980-luvulle sijoittuivat merkittävimmät
kylmän sodan aikaiset panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden muutokset. Uusi doktriini perustui
liikesodankäynnin periaatteisiin ja asetti joukkojen joustavan käytön etusijalle. Käytännössä
tämä näkyi panssaridivisioonien muodostamien taisteluryhmien ja -osastoiden käytössä.
Panssarijoukkojen joustavammalla käytöllä Keski-Euroopassa uskottiin vastattavan
paremmin Neuvostoliiton syvän taistelun periaatteisiin perustuvaan hyökkäykseen.
kylmän sodan aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Iso-Britannian
doktriinin muutos kylmän sodan aikana on vaikuttanut panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden
kehittymiseen. Perushypoteesina tutkimuksessa on, että uhkakuvien muutos on saanut aikaan
muutostarpeen doktriiniin. Tämä taas on asettanut uudet vaatimukset panssarijoukkojen käyttöperiaatteille
osana maavoimien suunniteltua käyttöä. Aihetta lähestytään asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksen
menetelmin vertailemalla Iso-Britannian ja Naton doktriinin muutoksia
käsitteleviä teoksia sekä panssarijoukkoja ja niiden käyttöä käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimuksessa ilmeni, että Naton ja Iso-Britannian doktriinin muutos on muuttanut panssarijoukkojen
käyttöperiaatteita. Toisen maailmansodan jälkeen brittien kahtiajakautunut ajattelutapa
panssarivaunujen käyttöperiaatteista hidasti panssarijoukkojen kootun tai liikesodankäyntiin
perustuvan käytön kehittämistä. 1950- ja 1960-luvuilla doktriini asetti panssarijoukoille
vaatimuksen kyvystä toimia ydinsodassa. Selkeimmin tämä näkyi panssarivaunun teknisessä
kehityksessä. 1970-luvulla panssarijoukkojen käyttöperiaatteet päivittyivät uuden
doktriinin vaatimuksista entistä liikkuvimmiksi. 1980-luvulle sijoittuivat merkittävimmät
kylmän sodan aikaiset panssarijoukkojen käyttöperiaatteiden muutokset. Uusi doktriini perustui
liikesodankäynnin periaatteisiin ja asetti joukkojen joustavan käytön etusijalle. Käytännössä
tämä näkyi panssaridivisioonien muodostamien taisteluryhmien ja -osastoiden käytössä.
Panssarijoukkojen joustavammalla käytöllä Keski-Euroopassa uskottiin vastattavan
paremmin Neuvostoliiton syvän taistelun periaatteisiin perustuvaan hyökkäykseen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]